”Diktaattorin päällä on yötä päivää epäinhimillisen suuri vastuun taakka”

Diktaattorin työ on maailman raskaimpia ammatteja. Heitä on silti aina riittänyt, työhönsä sitoutuneita uhrautujia, jotka lepäämättä puurtavat epäkiitollisessa tehtävässään.
Uravalinta ei ole ollut helppo. Paljon vähemmällä pääsisi, jos olisi ryhtynyt työskentelemään vaikka pimeässä kaivoksessa tai kuumalla puuvillapellolla.
Diktaattorin työn syvintä ydintä tajuamattomat saattavat ajatella, että siinäpä helppo pesti. Saat työskennellä komeissa palatseissa ja ympärilläsi häärää kärkäs avustajakaarti, joka on valmis täyttämään pienimmätkin toiveesi.
Työ on kohtuullisesti palkattuakin. Henkilökohtaisilla raha-asioilla ei tarvitse päätä vaivata: pussin suu on aina auki, jotta voi kahmaista mukaansa sen, mitä kulloinkin on vailla.
Diktaattorin päällä on yötä päivää epäinhimillisen suuri vastuun taakka. Ei ole helppoa ajatella jalomielisesti kokonaisen kansan puolesta ja näin antaa sille huolista vapaa elämä. Diktaattorilla on varmasti hetkiä, jolloin hän mieluusti heittäisi tämän taakan harteiltaan.
Mutta ei hän voi. Kun on työhön ryhtynyt, vastuu on kannettava loppuun saakka.
Diktaattori ei ole tyhmä
Diktaattorin työssä ei ole kellonaikoja. Kun ajattelemisen vaivoista vapautettu kadunmies rilluttelee kuin taivaan lintu, diktaattori on aina töissä, nukkuessaankin. Hänellä on satojen tuhansien apureiden verkosto, mutta valta ja vastuu ovat kuitenkin yksin hänellä.
Diktaattori ei ole tyhmä. Diktaattori tietää, että kaikki ei ole hänen valtakunnassaan hyvin. Tärkeintä on silti toimiva kokonaisuus. Sitä ei pari hassua toisinajattelijaa saa vaarantaa.
On siis luotava turvaverkosto, joka valvoo ja eliminoi häiriötekijät – mieluiten jo ennalta.
Systeemiä ei pidä pitää isona vankilana, vaikka joku asiaa tuntematon toisinajattelija niin sanookin.
Diktaattori on yksin. Vaikka kansa rakastaakin häntä, hän ei voi luottaa kehenkään. Vaikka macho diktaattori johtaa valtioita maan tasalle murjovaa tappoarmeijaa, palatsinsa muurien sisällä hän on olkansa yli pälyilevä arkajalka. Lentokoneeseen hän ei uskalla enää nousta. Se voidaan ampua alas. Nimikkojunalla hän vielä liikkuu, mutta paljon on jo mennyt rautaa senkin kylkien vahvistamiseen.
Diktaattorin valta on rajaton. Kansa seuraa häntä ja hänen sekopäisiä oikkujaan kuin lammaslauma.
Diktaattori on valinnut tuhon tien. Suuntaa ei voi enää muuttaa.
Tulee kuitenkin päivä, jolloin diktaattori taakse katsoessaan huomaa, ettei siellä ole ketään.
Lammaslauma on poissa.
Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.

Venäläinen kirjailija Mihail Siskin odottaa hetkeä, jolloin Putinin aika päättyy: ”Se tulee olemaan paras poliittinen päivä kahteen vuosikymmeneen.” © LEHTIKUVA / JARNO MELA