Venäjä hajoaa Putinin jälkeen, kirjailija Mihail Šiškin arvioi – Uudet valtiot eivät ole demokratioita ja keskinäinen taistelu vallasta jatkuu

Mihail Šiškin sanoo, että venäläiset eivät enää kunnioita johtajaansa. Hän uskoo Venäjän hajoavan Putinin valtakauden jälkeen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mihail Šiškin ei tiedä, miksi media kutsuu Vladimir Putinia vielä presidentiksi. "Olen vuosia yrittänyt selittää, että Putin on diktaattori. Hän on uusi Hitler."

Mihail Šiškin sanoo, että venäläiset eivät enää kunnioita johtajaansa. Hän uskoo Venäjän hajoavan Putinin valtakauden jälkeen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jesse Raatikainen

Sotšin talviolympialaiset 2014. Venäläiskirjailija Mihail Šiškin yritti saada kotimaansa Sveitsin boikotoimaan kisoja. Sveitsin presidentti matkusti Sotšiin henkilökohtaisesti kunnioittamaan kisoja. Kun kisat olivat loppumaisillaan, Venäjä hyökkäsi Krimille.

Jalkapallon MM-kisat 2018. Sama toistui, mutta Ukrainassa oli kuollut neljän vuoden aikana kymmeniä tuhansia ihmisiä. Šiškin yritti organisoida boikottia samalla, kun jalkapallorahalla kasvatettiin Venäjän taloutta miljardeilla.

”Kaikki kansakunnat matkustivat Venäjälle pelaamaan jalkapalloa Vladimir Putinin edessä. Hän ymmärsi sen sodan hiljaisena hyväksyntänä ja ovi helmikuun 24. päivään oli auki. Yritin selittää vuosia esseiden ja artikkeleiden avulla, mitä Venäjällä tapahtuu, mutta kuka kirjailijaa kuuntelisi”, Mihail Šiškin sanoo.

Länsimaat sulkivat silmänsä, samoin kuin toisen maailmansodan kynnyksellä Hitlerin kanssa. Britannian pääministeri solmi rauhansopimuksen natsi-Saksan kanssa. Poliitikot haluavat sulkea silmänsä idän tapahtumilta, koska tarvitsevat omien kansalaistensa ääniä. Kansalaiset eivät halua huonoja uutisia, vaan kauniita lomia, työtä, halpoja hintoja ja rauhaa.

”Hitlerin kanssa ei voinut solmia rauhaa, vaan piti taistella. Sama tapahtuu nyt, tässä ei ole mitään uutta. Ihmetellään, miksi poliitikot olivat niin sokeita. He eivät vain halunneet nähdä, ja nyt todellisuus on tämä.”

Valtakunnankansleri Adolf Hitler saapuu Nürnbergin puoluepäiville vuonna 1938. Takana seisovat kenraalieversti Von Brauchitsch ja yliamiraali Raeder. © OM-arkisto

”Nyt ei ole voittoa, vain suuri tappio”

Venäjän historia toistaa itseään uudelleen ja uudelleen, ja sitä Šiškin pyrkii todistamaan tammikuussa suomennetulla esseekokoelmallaan Sota vai rauha – Kirjoituksia Venäjästä ja lännestä (WSOY).

Kun Neuvostoliitto romahti, kaaos alkoi. Nürnbergin kaltaisia oikeudenkäyntejä ei käyty kommunistista puoluetta vastaan samoin, kuin natseja vastaan. Uusi diktatuuri syntyi luonnostaan, mutta miten?

”Pystytkö kuvittelemaan, että joku ilmoittaisi televisiossa, että suomalaiset, olen nyt diktaattorinne. Sanoisit painu vittuun, ja se siitä, mutta Saksassa 20-luvulla ja Venäjällä 90-luvulla kaivattiin järjestystä. Kun kovaa kättä kaipaa, sellainen tietysti löytyy.”

Šiškinin mukaan kansan parissa tärkein kysymys on aina ollut, onko tsaari aito vai väärä. Boris Jeltsin halusi näyttää olevansa aito tsaari.

Stalin osoitti, kuinka se toimii. Voit tappaa miljoonia gulageissa, mutta jos voitat, olet aito tsaari ja ihmiset rakastavat sinua. Gorbatšov hävisi Afganistanin sodan ja kylmän sodan länttä vastaan. Hän on väärä tsaari ja ihmiset halveksuvat häntä.”

 Josif Stalin

Iso osa venäläisistä ajattelee, että Josif Stalin oli hyvä johtaja.
© OM-arkisto

Ensimmäisen Tšetšenian sodan häviämisen myötä Jeltsinistä tuli väärä tsaari. Putin todisti olevansa aito tsaari voittaessaan toisen sodan. Ukrainan sota muutti tilanteen.

”Nyt ei ole voittoa, vain suuri tappio. Telegram-kanavilla huudetaan: ”Putin on petturi, hän on väärä tsaari”, ja ”Venäjä tarvitsee aidon tsaarin, joka voittaa tämän sodan.”

Putinin kolme vaihtoehtoa

Kirjailijan mielestä Venäjän historian ymmärtäminen on avain maan tulevaisuuden ennustamiseen. Venäläisten kaipuun vahvoihin johtajiin selittää historian huonot kokemukset. Heikkoina nähtyjen johtajien, kuten Nikolai II:n tai Gorbatšovin jälkeen Venäjää on aina kohdannut kaaos ja epäjärjestys.

Šiškin muistelee venäläistä sanontaa: et voi toivoa huonoa tsaaria kuoliaaksi.

Seuraava tsaari voi olla huonompi, joten pitää tyytyä siihen mitä on. Kansa ymmärtää, että Putin häviää sodan. Parempi niin, sillä jos väärä tsaari olisi poissa, seuraus voi olla kaaos ja anarkia.

”He tietävät, mitä Putinin jälkeen tapahtuu, ja niin tiedämme mekin. Putinilla on kolme vaihtoehtoa. Hän kuolee luonnollisesti, hänen ystävänsä auttavat häntä kuolemaan, mitä pidän realistisempana, tai hän pakenee Keski-Afrikan tasavallan bunkkeriinsa.”

Šiškin huomauttaa, että Putinin yksityinen armeija Wagner perustettiin ottamaan valta Keski-Afrikan tasavallassa, jotta Putin saisi mahdollisuuden paeta.

Apua Ukrainaan kaivataan

”Muistelemme minkälaista oli rauhan aikana, silloin, kun tulimme tänne joka päivä”, kertovat Daria, Timur, Dima ja Nastya pommitetun koulunsa pihalla. Seuran toimittaja ja kuvaaja tapasivat lapset elokuussa Tšernihivissä. © Miska Puumala

Venäjän liittovaltio hajoaa

Sodan jälkeen koko maailma tulee auttamaan Ukrainaa jälleenrakentamisessa, mutta samalla rakennetaan valtava muuri Venäjän rajalle. Putinin jälkeen alkaa taistelu vallasta, joten muurin takana tulee vallitsemaan anarkia ja katastrofi.

”Venäjän liittovaltio on nyt raskaana, jonka jälkeen syntyy useita valtioita, samalla tavalla kuin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Ensin Tšetšenia itsenäistyy, sitten kaikki kansantasavallat, kuten Tatarstan.”

Šiškin ei usko uusien valtioiden olevan demokratioita. Länsi tulee neuvottelemaan uusien, keskenään taistelevien putinien kanssa, koska he lupaavat ottaa ydinaseet haltuunsa.

Näin Venäjän historian oravanpyörä jatkaa pyörimistään.

Voiko Venäjästä tulla koskaan demokratia?

Suurin osa ihmisistä, jotka eivät hyväksy Venäjän hallinnon toimia ja haluavat lapsilleen paremman tulevaisuuden, ovat muuttaneet maasta. Se on suurin ongelma Venäjän demokratisoitumisessa.

Vuosina 2011–13 Venäjällä oli protesteja, jossa hallitusta vastaan marssi satojatuhansia. Kriittinen massa oli Moskovassa, kuten Šiškin asian ilmaisee. Hän tunsi, että valtio on vihdoin valmis demokratiaan.

”Kymmenen vuotta sitten kanssani marssineet ovat muuttaneet maasta. Hallinto oppi Neuvostoliiton virheistä, jossa rajat olivat suljettu ja maasta lähteminen mahdotonta. Nyt rajat ovat auki. Jos et ole tyytyväinen, lähde pois.”

Šiškin arvioi, että parikymmentä miljoonaa koulutettua venäläistä on lähtenyt maasta Putinin noustua valtaan.

Peliliike oli fiksu. Kun liikekannallepano alkoi, sulkemisen sijaan rajat avattiin. Šiškin mukaan noin miljoona nuorta miestä lähti Venäjältä, mikä oli hallinnon etu: on parempi antaa Putinia ja järjestelmää vihaavien nuorten mennä, kuin ojentaa heille aseet.

Jonakin päivänä Venäjästä tulee demokratia, Šiškin uskoo, mutta ei vielä muutamaan sukupolveen.

Kirjailija mieltää demokratian ”luonnon laiksi”, joka toimii ihmisten eduksi paremmin kuin diktatuuri. Hän uskoo, että luonnollisen kehityksen seurauksena kaikki maat ovat demokratioita jonakin päivänä.

”Satojatuhansia vuosia sitten isoisämme olivat kannibaaleja, ja nyt luemme kirjoja.”

Lue myös: Venäläisten sadismi yllätti sotahistorioitsija Antony Beevorin: ”Mikään maa ei ole oman menneisyytensä vanki yhtä paljon kuin Venäjä”

Sotahistorioitsija Antony Beevor on tutkinut viime vuodet Venäjän vallankumousta ja sisällissotaa. © iStock / Jesse Raatikainen

X