Kaisa Mäkäräinen korjasi Lahden doping-hiihtojen jättämät vauriot

HIENOT kevätpäivät ovat taas tulleet.

Yöllä kirpeää pakkasta, päivällä kirkasta auringonpaistetta ja raivoisasti tippuvia rännejä kuten kouluaineissa osuvasti kirjoitettiin silloin, kun ei kaikkea vain katsottu netistä.

Kaukaa viisaalle nämä ovat hetkiä, jolloin pitää aloittaa kesän vietto. Jussi häämöttää jo.

KOSKA EI ole viisas, ei läheltä eikä kaukaa, Koikkalainen yrittää keskittyä vain tähän hetkeen.

Paitaa vaan pois ja antaa kevätauringon posottaa.

MIKÄ ON kovimpia urheilulajeja? Missä vaaditaan lujaa peruskuntoa sekä sitkeyttä ja samalla herkkyyttä ja mieletöntä keskittymiskykyä?

Missä on yhtä tärkeää niin fyysinen suoritus kuin henkinen kantti?

Aivan oikein. Se on ampumahiihto, laji, jossa Kaisa Mäkäräinen on kova sana, mutta missä suomalaiset miehet taas
eivät ole kovinta kansainvälistä kärkijoukkoa.

KAIKEN LISÄKSI ampumahiihto on erinomainen tv-laji. Koikkalainen ei ole koskaan ollut seuraamassa ampumahiihtoa paikan päällä, mutta ehkä ei ole tarvettakaan.

Nojatuolista lajia voi seurata aitiopaikalta ja on koko ajan täysin ajan tasalla.

AMPUMAHIIHTÄJÄN talvi on pitkä ja urakka kova. Kilpailuja on usein, matkustamista paljon, hotellielämää riittämiin – ja koko ajan pitää olla iskukunnossa.

Tärkeintä on tasaisuus ja kyky sietää epäonnistumisia. Joka ainoan ohilaukauksen jälkeen on vain pystyttävä kokoamaan itsensä seuraavaan suoritukseen. Jos ei pysty, virheet kasautuvat.

Kaikki se vaatii ampumahiihtäjältä paljon. Vaikka kuinka harmittaisi, hutit pitää vain unohtaa ja keskittyä seuraaviin laukauksiin ja hiihto-osuuksiin.

AMPUMAHIIHDOSSA pitää osata tasata hyvin erilaiset vaatimukset.

Jos hiihtää vain hullun lailla, ammuntaosuus kärsii. Jos pumppu hakkaa raivoisasti, ammunta ei suju.

Vaikka haluaisi syöksyä raivoisasti ladulle, ammuntaan on osattava keskittyä rauhallisesti ja sille on kärsivällisesti annettava aika, mikä sille kuuluu. Hätähousu joutuu äkkiä sakkoringeille.

VAIKKA ONKIN vuosikaudet – itse asiassa Lahden surullisenkuuluisista MM-hiihdoista saakka – vieroksunut kovin kaupalliseksi käynyttä ja dopattua huippu-urheilua, Koikkalainen tunnustaa jääneensä taas koukkuun. Ampumahiihto kiehtoo, vaikka suomalaisvärit ovat siinä Mäkäräistä lukuunottamatta aika haalistuneet.

Silti laji puree, ja tarjontaa riittää vähän liiankin kanssa.

AMPUMAHIIHDOSSA on sekin hyvä puoli, että se on ”oikeaa” urheilua. Se perustuu tosielämän hyötytarpeisiin.

Ei siitä niin kauhean kauan ole, kun suomalainen mies perinteisesti hankki hiihtämällä ja ampumalla lisää eläinvalkuaista ruokapöytään.

Mitäs särvintä on hankittu leivän päälle vaikkapa jääkiekkoilemalla, mäkeä hyppäämällä tai lumilautailemalla? Koikkalainen ei ainakaan heti keksi.

NO MENIPÄS urheilulliseksi.

Vaikuttaako korkea ikä, lähestyvä hiihtoloma vai mikä.

JO KUUMENEE politiikassa. Nykyinen eduskunta istuu viimeisen täysistuntonsa vajaan kuukauden kuluttua eli perjantaina 13. maaliskuuta. Sitten alkaa vaalitauko.

Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 19. huhtikuuta, ja uusi eduskunta kokoontuu ensimmäisen kerran 28. huhtikuuta.

KOHTA VAIHTUU naamaa.

Osa vapaaehtoisesti, iso osa vastoin tahtoaan.