Kansan syvät rivit – Kenen suulla silloin oikein puhutaan?

Kansa on puhunut. Syvät rivit ovat ilmaisseet vaaliuurnilla mielipiteensä.

Maalla on uusi presidentti.

Mistä puhutaan, kun puhutaan kansan syvistä riveistä? Kuka on ottanut oikeuden edustaa kansan syviä rivejä ja puhua niiden suulla?

Radioääni Jake Nyman pohtii käsitettä ja pitää sitä ainakin musiikissa aivan mahdottomana.

”Kansan syvien rivien mielipide. Siinäpä vasta termi”, hän äimistelee tuoreissa muistelmissaan. Niiden kaihoisa nimi on Monen vuoden jälkeen.   

Musiikkimakuja riittää. Ja niistä sopii aina kiistellä. 

Jake Nyman luettelee pitkän rivin suomalaisen musiikin kärkinimiä. Lista on kiistaton: Hurriganes, Hector, Juice, Eppu Normaali, J. Karjalainen, Popeda, Pelle Miljoona, Yö, Mamba, Dingo.

Silti Nyman kysyy, edustaako niistä yksikään kansan syviä rivejä?

Vastaus on Nymanilla valmiina.

Musiikista puhuttaessa ei ole koskaan ollut mitään kaiken kattavaa suurta yleisöä.

On ollut vain kirjava joukko mitä erilaisimpiin tyylisuuntauksiin tykästyneitä ryhmiä.

Historiallisen pieni ero

Mitä ovat politiikassa kansan syvät rivit? Kuka tai ketkä laukovat niiden nimissä totuuksia?

Alexander Stubb sai presidentinvaalien toisella kierroksella 1 575 211 ja Pekka Haavisto 1 476 548 ääntä. Tarkastuslaskentaa ei ollut vielä tehty.

Ero oli historiallisen pieni. Vain 98 663 ääntä.

Numerot ovat silti selvät. Trump-syndrooma ei toistu Suomessa.

Mutta kumman takana olivat kansan syvät rivit, Stubbin vai Haaviston?

Koikkalaiselta ei ole asiaa kysytty, mutta silti Koikkalainen vastaa.

Syvät rivit olivat molempien takana.

Alexander Stubb aloittaa työnsä työmarkkinoiden myllerryksessä. Tilannetta voi ehkä verrata jopa Kekkosen kauden alkuun.

Kun Kekkonen aloitti 1.3.1956, Suomessa alkoi SAK:n julistama yleislakko.

Yleislakko kesti kolme viikkoa eli 20. maaliskuuta 1956 saakka.

Presidenttinä Kekkonen oli lähes maailman tappiin eli lokakuuhun 1981. Vuosia kertyi 25.

Vaikea on kuvitella, että Stubb yltäisi samaan. Mutta kuka tietää? Maailmantilanne on vähintäänkin sekava.

Vuoden 1956 yleislakko oli rähinöiden, kiivaitten tunteiden ja kyräilyn aikaa. Yhteenottojakin oli lakkoilijoiden ja virkavallan välillä.

Keväästä 2024 emme tiedä. Hallitus ja ay-liike eivät ole lähentyneet toisiaan tuumaakaan.

Legenda on poissa

Muusikko Jussi Raittinen, 80, on kuollut.

Suuren miehen lähtöön sopii lainaus Tuntemattomasta sotilaasta: Niin kuolee suomalaista nyt.

Loppua ei silti tule tästä maasta.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.

Lue myös: Jussi Raittinen ei koskaan haaveillut eläkkeelle jäämisestä