Presidentti Stubb valitsee kabinettinsa, voisiko Pekka Haavisto kuulua siihen? – ”Ei olisi ollenkaan pölhö veto”, sanoo asiantuntija
Minkälaisen kabinetin presidentti Stubb haluaa palvelukseensa? Sitä pohtii Seuran pyynnöstä eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä.
Alexander Stubb ja Pekka Haavisto kuvattuna 30. tammikuuta presidentinvaalien toisen kierroksen vaaliväittelyssä. Nyt spekuloidaan, voisiko Haavisto olla osa presidentti Stubbin kabinettia.
Alexander Stubb valittiin Suomen kolmanneksitoista tasavallan presidentiksi sunnuntaina 11. helmikuuta, ja maanantain tiedotustilaisuudessaan tuleva presidentti Stubb kertoi, että kabinetin kokoaminen on alkanut.
Kabinetti tarkoittaa tasavallan presidentin tärkeimpien ja lähimpien neuvonantajien ja avustajien joukkoa, johon kuuluvat kansliapäällikkö, presidentin neuvonantajat, viestintäpäällikkö ja erityisavustaja.
Spekulaatiot Stubbin kabinetin kokoonpanosta alkoivat välittömästi, joten Seura kysyi poliittisen historian professori, Eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilältä, minkälaisen kokoonpanon presidentti Stubb voisi kabinettiinsa haluta.
Jokisipilän mukaan pääsääntö on, ettei kabinettiin mennä oppimaan asioita, vaan sinne kutsuttujen henkilöiden täytyy olla osaavia, päteviä ja valmiita ympäri vuorokauden antamaan työpanoksensa presidentin hyväksi.
”Presidentin kabinettiin on yleensä valittu jo meritoituneita, päteviä ja oman alansa kovan luokan osaajia. Edeltävillä presidenteillä on ollut jonkun verran vaihtelua sen suhteen, kuinka paljon valinnoissa arvostetaan kokemusta ja kuinka paljon nuoruutta ja dynaamisuutta.”
Katse ulkoministeriöön
Yksi suunta, josta Stubb voisi Jokisipilän mukaan hakea jäseniä kabinettiinsa, on ulkoministeriö.
”Ennenkin on diplomaattiuralta tultu kuudeksi tai muutamaksi vuodeksi tasavallan presidentin kansliaan. Hyvä esimerkki siitä on Mikko Hautala, joka tällä hetkellä on kaikkein meritoitunein diplomaattimme.”
Sekä Moskovassa että Washingtonissa suurlähettiläänä toiminut Hautala oli Niinistön ensimmäisellä kaudella presidentin ulkopoliittinen erityisneuvonantaja.
”Aktiivinen vakauspolitiikka oli ulkopolitiikkamme doktriini siihen saakka, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hautalan kädenjälki vakauspolitiikassa oli keskeinen. ”
Toisaalta myös akateemisesta maailmasta haetaan usein kabinetin jäseniä. Siitä hyvä esimerkki on Hiski Haukkala, joka siirtyi Niinistön kansliapäälliköksi Tampereen yliopiston kansainvälisten suhteiden professorin paikalta.
Kabinettiin kuuluu myös presidentin viestintäpäällikkö. Vuosina 2013-2019 presidentin viestintäpäällikkönä työskenteli Ylen tv-ohjelmista tunnettu toimittaja Katri Makkonen, joka nykyään työskentelee vaikuttajaviestintätoimisto Milttonin johtavana neuvonantajana.
”Katri Makkosella on näkyvä ja komea toimittajanura valtakunnallisessa mediassa, josta hän siirtyi presidentin palvelukseen. Varmaan tämänkaltaisesta suunnasta katsellaan seuraavaakin viestintäpäällikköä.”
Sauli Niinistön viestintäpäällikkönä on vuodesta 2022 alkaen työskennellyt Riikka Hietajärvi, joka ennen nykyistä pestiään oli neljä vuotta Tasavallan presidentin kanslian viestintäasiantuntijana sekä sitä ennen viestintäkoordinaattorina Suomen erityisedustustossa Natossa ja vieläpä Maavoimien esikunnan tiedottajana.
”Nyt Nato-keskeisyys on entistä leimallisemmin osa presidentin tehtävää. Nyt presidentti on ensimmäisestä päivästään lähtien Nato-Suomen presidentti, vaikka sitä termiä ei Niinistön mukaan saisikaan käyttää. Joten uskon, että viestintäpäällikön tausta voi olla vaikkapa puolustusvoimissa. Uskoisin, että lisäksi tulee erityisasiantuntija, jonka päätehtäväkenttä on Natoon liittyvät kysymykset”, Markku Jokisipilä summaa.
Henkilökemiat ja asiantuntemus
Jokisipilän mukaan on mielenkiintoista, minkä verran presidentti Stubb painottaa valinnoissaan sitä, keitä ihmisiä hän jo ennalta tuntee.
”Kun Stubb oli pääministeri, häntä kritisoitiin etenkin jälkikäteen siitä, että hän valitsi lähipiiriinsä liian kokemattomia ihmisiä. Mukana oli silloin paljon nuoria ihmisiä, joilla oli ura nousussa, mutta vuosikymmenien kokemuksella varustettuja vanhoja jyriä puuttui. Nyt nähdään, onko hän tehnyt siitä johtopäätöksen, että nyt täytyy panostaa kokemukseen vähän enemmän.”
Toisaalta, kun presidentti valitsee erittäin läheisiä työtovereita, täytyy olla varma siitä, että kaikki toimii myös henkilökemioiden suhteen.
”Sillä perusteella voisi painottaa valinnoissa ihmisiä, jotka tuntee jo valmiiksi. Presidentti on se, joka määrää ja päättää. Kabinetti ei ole mikään kunnanvaltuusto, vaan nimenomaan palvelurooli suhteessa presidenttiin. Silti presidenttiä on kabinetissa kyettävä haastamaan silloin, kun tarve on.”
Joka tapauksessa presidentin kabinetilta vaaditaan tässä ajassa enemmän kuin vaikkapa kuusi tai kaksitoista vuotta sitten.
”Kyllä, presidentin rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on painavampi kuin ennen. Valtiosääntöiset oikeudet ja perustuslaki ovat toki pilkulleen samat kuin silloinkin, mutta sotilasliiton jäsenyys ja Venäjän hämärän peitossa oleva tilanne vaikuttavat, samoin se, jos Donald Trump valitaan uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi. Sitä kauttahan Nato-jäsenyys saattaa muuttua erilaiseksi, kuin mitä se tällä hetkellä on.”
Kun presidentinvaali ratkesivat sunnuntaina 4. helmikuuta, Stubb sanoi Pekka Haavistolle tämän olevan ”yksi hienoimmista ihmisistä, jota olen koskaan tavannut.”
”Nyt ei ole enää Alexin joukkuetta eikä Pekan joukkuetta, vaan yksi yhteinen Suomen joukkue”, Stubb jatkoi.
Maanantain tiedotustilaisuudessaan hän puolestaan kertoi haluavansa kabinettiinsa henkilön, jolla on vahva kokemus rauhanvälityksestä.
Olisiko tämä kaikki huomioiden liian kaukaa haettua, että Stubb kutsuisi Pekka Haaviston kabinettiinsa?
”Ei se mahdotonta ole, vaikka olisikin melko poikkeuksellista. Stubb on persoonana mielenkiintoinen, tuollainen veto istuisi hänen tyyliinsä ja toimintatapaansa. Kun Stubb kehui Haavistoa ja hänen kampanjaansa, niin hän varmasti oli aivan tosissaan. Ja on totta, että jos katsotaan kansainvälisissä suhteissa kokeneita ihmisiä, niin Pekka Haavisto on kokeneimpia ja asiantuntevimpia henkilöitä. Eli ei hänen kutsumisensa olisi ollenkaan pölhö veto. Kokonaan toinen asia on, istuisiko se Haaviston suunnitelmiin”, Markku Jokisipilä sanoo.