Kun lapsenlapsi menee armeijaan, alkaa isoisä miettiä toisten lapsellisuuksia: ”Aina on niitä, joille ei pieninkään valta sovi”

Onko simputus armeijassa historiaa, kysyy Koikkalainen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koikkalainen on Seuran kolumnisti.

Onko simputus armeijassa historiaa, kysyy Koikkalainen.
Teksti:
Koikkalainen

Se on iso elämänmuutos. Heinäkuussa astui armeijaan 12 000 uutta alokasta. Heistä 600 on naisia.

Yksi alokkaista on Koikkalaisen lapsenlapsi.

Hän on juuri 19 vuotta täyttänyt normaali nuorimies. Asiat kunnossa.

Hyväkuntoinen pärjää

Sijoituspaikalla ei ole nyt merkitystä. Tärkeintä on, että poika pärjää.

Jos ei hän, niin kuka? Urheilullinen, lujakuntoinen mies.

Seisoo omilla jaloillaan. Ajattelee Itsenäisesti, mutta on sosiaalinen. Ei himopinko, ei tosikko.

Siviilipuolella ei ole ongelmia.

Takana on pitkä ympärivuotinen kokemus eräelämästä, kalastuksesta ja metsästyksestä.

Käytännön mies. Aseet, autot ja koneet ovat kiinnostaneet häntä aina.

Motivaatiokin on kohdallaan.

Poika ei lähtenyt armeijaan vain TJ-päiviä laskemaan.

Arat ajat

Ajat ovat silti poikkeukselliset. Kaikki on mahdollista.

Suomessa on eletty pitkä rauhan aika. Ei ole takeita, jatkuuko se.

Vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin. Helmikuussa 2022 sota kääntyi Venäjän laajamittaiseksi hyökkäykseksi Ukrainaan. Hyökkäys on sekoittanut koko maailman. Se tuntuu myös Suomessa.

Se voi tuntua varusmiestenkin elämässä. Nuoret ja juuri koulutetut sotilaat ovat tosipaikan tullen arvokkaita maansa puolustajia.

Tasavertaisina rivissä

On pakko ajatella Suomen nykyarmeijaa. Minkälainen se on?

Varusmiespalvelus on jo lähtökohdiltaan siviilielämää vaarallisempaa. Usko on silti luja, että turvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Armeijassa syntyy elämän mittaisia kaveruuksia. Kaikki ovat rivissä tasavertaisina samalla viivalla.

Koulutus on asiallista. Venäjällä on massaa tuhlattavaksi saakka, mutta pienellä maalla ei ole siihen varaa. Peloteltu reserviläinen on huono sotilas.

Venäjällä varusmiesten simputus on yleistä. Varusmiehet ovat pohjasakkaa. Heitä vammautuu ja kuolee joka vuosi. Siitä ei vain kirjoiteta.

Vain kusipäät simputtavat

On luvattu, että Suomen armeija ei simputa. Se on paljon luvattu.

Jotta niin olisi, pitäisi lupauksen takana olla Suomen jokaisen kasarmin jokaisen alikessun ja jokaisen edellisen ikäluokan varusmiehen, ”vanhan”.

Aina on niitä, joille ei pieninkään valta sovi.

Jos valtaa on, moni haluaa sen myös näyttää.

Kiusaajien ”huumorikin” on poikkeavaa. ”Huumoria” on vaikka alokkaitten juoksuttaminen heinäkuun helteessä täydessä varustuksessa talvipomppa päällä.

Se on pienimmästä päästä. Kusipäitten repertuaari on laaja.

Ei tähän ”huumoriin” kukaan kuole. Normaali mies kyllä sen kestää.

Silti se kaikki on täysin turhaa – ja lapsellista.   

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit täältä!

X