Muistatko Mato-Allin, joka lähes kukisti lapamadon Suomesta? Nyt sushi saattaa nostaa kansantaudin uudelleen riesaksi
”Paha kansantauti kaatui vuosikausien mittaisessa taistelussa”, muistelee Koikkalainen.
Koikkalainen on Seuran kolumnisti.
Tuskaisa on helleaalto, mutta kalsea syksy odottaa.
Koikkalainen on kuulevinaan huokauksia. Ilma henkii suurta epävarmuutta.
Työttömyys kasvaa, samoin Suomen velkataakka. Alkuvuonna julkisen talouden velan kasvu oli euroalueen toiseksi suurinta.
Ykkösenä velkaansa kasvatti Suomenlahden takana pikkuveli Viro.
Odotukset ovat olleet toiset.
Ajatus on ollut, että syksy vielä keplotellaan, mutta sitten alkaa paluu parempaan.
Eipä taida käydä niin. Tunnin junakin meni jo.
Lapamato on ollut suomalaisten uskollinen elämänkumppani
Kun alakulo valtaa mielen, voi aina lohduttautua vanhoilla saavutuksilla.
Nyt ei kuitenkaan puhuta siitä, miten Suomi ainoana maana maksoi Yhdysvalloille takaisin velkansa. Sentilleen.
Tiedätkö siis, mikä otus on Diphyllobothrium latum?
Ehkä et. Alkaako polttaa, jos mainitaan sen tuntemattomampi suomenkielinen nimi?
Se on leveäheisimato.
Veijarin tutuin nimitys on lapamato. Se on ollut suomalaisten uskollinen elämänkumppani.
Entinen kansalliseläimemme on nujerrettu.
Wikipedia ja Aikakauskirja Duodecim kertovat, että uusien vuotuisten lapamatotapausten määrä on pudonnut kymmeniin tai korkeintaan pariin sataan.
Vielä 1970-luvulla arvioitiin, että 5–10 prosentilla Järvi-Suomen väestöstä oli riesanaan lapamato.
Ei suuta, ei suolistoa
Otavan tietosanakirjan (2002) kuvaus heisimaidoista on tyly: ”Ei suuta, ei suolistoa, ruumiinonteloa eikä aistimia. Leveäheisimato eli lapamato 2–9 m pitkä, leveitä proglottideja jopa 4 000.”
Ei siis Suomen faunan sympaattisimpia otuksia. Luojan luoma silti sekin.
Lapamato oli Suomessa yleinen vaiva 1960-luvulle saakka. Nyt se on harvojen kiusa.
Lapamatosodan kuningatar oli Mato-Alli, kansanedustaja Alli Vaittinen-Kuikka. Hän ryhtyi säälimättömään taistoon Joensuussa 1950-luvulla.
Voitto tuli. Lapamato katosi kansantautien joukosta.
Lapamato on makeitten vesien kasvatti. Sen voi saada syömällä vaikka ahventa, haukea, kiiskeä ja madetta.
Lapamadolta suojaa kalan huolellinen kypsentäminen. Hyvä on, jos kala on ennen valmistusta vuorokauden 18 asteen pakkasessa.
Sukupuutto ei lapamatoa uhkaa. Uusi vaara sen leviämisessä on sushi.
Ruandassa kaikki hyvin
Madoista viis, osataan sitä Afrikassakin. Ruandassa oli presidentinvaalit.
Jo 30 vuotta maata hallinnut Paul Kagame hoiti taas homman kotiin.
Vuoden 2017 vaaleissa Kagame sai äänistä vain 98,8 prosenttia. Tuoreitten vaalien jälkeen hän jatkaa presidenttinä yli 99,0 prosentin ääniosuudella.
Tätä se on, kun mikään ei riitä.
Ruandassa kaikki hyvin.
Lue muut Koikkalaisen kolumnit täältä.