”Sunnuntaina tiedämme, mikä on kansakunnan tuleva suunta – Merkitystä on vain annetuilla äänillä”

Maanantai-aamu on harmaa. Sunnuntaihin tiivistyvän vihoviimeisen vaaliviikon alku lupaa lunta tupaan. Ennen kaikkea kirjaimellisesti, ei siis kuvaannollisesti, mutta jälkimmäinenkin on tietysti mahdollista – riippuen siitä, mistä vinkkelistä asiaa tarkastellaan.

Jo iltaa kohden kallistuvan elämänsä aikana Koikkalainen on kuullut noin sataantuhanteen kertaan, että vaaleissa äänestäminen on aivan turhaa. Ikivanha ja tylsä laulu kuuluu, että poliitikot ja valtaapitävät ottavat joka tapauksessa omansa piittaamatta siitä, mitä joku meistä pienemmistä äänestyslappuunsa kopissa tuhrii tai on kokonaan sinne edes menemättä.

Koikkalainen on periaatteessa sitä mieltä, että äänestäminen on jokaisen oma valinta. Ei siitä maksa vaivaa perperiä repiä, jos joku – itse asiassa vakiintuneen tapaan kolmannes kaikista äänioikeutetuista – vetää mieluummin lonkkaa kuin näkee sen pienen vaivan, että käy kirjoittamassa haluamansa henkilön numeron äänestyslippuun.

Jotkut kuitenkin vaivautuvat. Heille on valjennut, että jos ei äänestämällä taivasosuuksia saakaan, niin ei se aivan turhaakaan puuhaa ole. Äänestysoikeuttaankin he osaavat kunnioittaa tietäessään, että paljon suuremmassa osassa maailmaa sen käyttö on parhaimmillaankin pelkkää teatteria. Suomessa jokainen lippu lasketaan ja vaalit ovat muutoinkin luotettavat.

Sopivasti vaalien alla Yle vieraili pohjoissavolaisessa Kaavin kunnassa. Siellä asustaa himpun yli 3 000 ihmistä. Espoon kaupungin kokonaan ympäröimässä Kauniaisten kaupungissa asukkaita on 9 600. Viime eduskuntavaaleissa 2015 Kaavin äänestysprosentti oli 59,1 ja Kauniaisten 84,7. Kaavilaiset olivat vaalien laiskimmat, kauniaislaiset aktiivisimmat äänestäjät.

Äänestysvilkkautta voi tutkailla monelta kantilta ja mutkiakin voi johtopäätöksiä tehdessä hiukan oikoa. Asiat eivät ole mustavalkoisia, mutta olisiko äänestysprosenteilla jotain tekoa vaikkapa silloin, kun vertaillaan esimerkiksi Kaavin ja Kauniaisten veroäyriä? Kaavilla kunnallisvero on 22,0 prosenttia, Kauniaisissa 17,00. Ero on huikea. Jokaisesta tienaamastaan eurosta kaavilainen maksaa veroa viisi senttiä enemmän kuin kauniaislainen.

Kysymys kuuluu, että miksi monella tavalla vauraampi kauniaislainen näkee äänestämisen tärkeäksi tapahtumaksi, kun taas Kaavilla kynnys mennä äänestyskoppiin on korkea? Muuttuisivatko asetelmat, jos kaavilaiset alkaisivat osallistua yhteiskunnallisiin toimintoihin entistä enemmän edes äänestämällä?

Ei äänestyskopista taivas urkene, mutta Koikkalainen väittää, että kyllä äänestäminen jollain lailla heijastelee sitäkin, mitä ihminen elämältään ylipäätänsä haluaa. Haluta voi vaikka sitä, että antaa muitten vain päättää asioistaan. Niitä muita kyllä riittää. Paljon kiitosta vaan, ettet rasittanut itseäsi tarpeettomasti vaalipäivänä. Hommat ovat hoidossa.

Mutta eipä nyt taas soitella yksitotista totuuden torvea. Kenttä on vapaa. Vapaa on myös äänestyskoppi. Sunnuntaina tiedämme, mikä on kansakunnan tuleva suunta. Ratkaisevaa ei ole, kuinka moni on äänestänyt. Merkitystä on vain annetuilla äänillä.

Kuoleman majesteetti vieraili taas. Näyttelijä Lasse Pöysti ja EM-nyrkkeilijä Olli Mäki ovat poissa. Molemmat olivat tahoillaan oman sarjansa kuninkaita. Lasse Pöysti hienommilla estradeilla, Olli Mäki hikisemmissä kehissä köysineliön sisässä. Kunnioitettuja ja legendaarisia suomalaisia kumpikin. Jotain lähti heidän mukanaan lopullisesti.