Maapallon polttavin kysymys: Miten pääsemme irti tuhlaavasta tuhon kierteestä?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Markku Kuisma on historian professori Helsingin yliopistossa.

Teksti: Markku Kuisma

Lehtiparoni Eljas Erkko varoitti pakinoitsijana Helsingin Sanomissa vuonna 1956 aloittanutta Origoa, Jouni Lompolaa, sarkasmin vaaroista: Muista, että sarkasmia Suomen kansa ei ymmärrä eikä hyväksy!

Nykytutkimukset vahvistavat Erkon tuntuman. Suurin osa terveistä aikuisista ihmisistä ei tajua eikä hyväksy sarkasmia. Näsäviisautta, kyynisyyttä, epätoivoista yritystä olla nokkela typeriä ilkeyksiä latelemalla – sitä se on.

Niinpä irti sarkasmista, vaikka kuinka sairas mieli kokee kutsumusta. Eivät miljardit kärpäsetkään voi olla väärässä tykätessään lannan tuoksusta. Kuinkapa iso joukko ihmisiä voisi olla väärässä tuomitessaan sarkasmin pöljäksi.

Todistaakseni puhdistautumiseni kerron venkoilematta, mistä äsken vaikutuin. Päivälehden uutisoimat (3.5.) tilastot maailman sotilasmenoista hätkähdyttivät. Valtiot kanavoivat vuonna 2016 asevoimiin yhteensä 1 450 miljardia euroa.

Rahavuori on tajuton. Miljardi on tuhat miljoonaa, ja näitä tuhansia miljoonia haaskattiin sotakaluihin lähes tuhatviisisataa. Yhdysvallat yksin käytti 545, EU-maat yhteensä 227, Kiina saman verran ja Saudi-Arabia 57 miljardia euroa. Venäjän potti oli 55 miljardia eli noin kymmenesosa siitä, mitä Yhdysvalloilla, ja neljästoista osa siitä, mitä USA:lla ja EU-mailla yhteensä. Näin Naton ja Siprin tietojen mukaan.

Hirmuisasti työtä, energiaa, luonnonvaroja ja luovuutta hukkaputkeen. Näin kai jokainen ihminen ajattelee ja jotenkin näin olisi kuvitellut uutista lehdessä kehystettävän? Maapallon polttavin kysymys on, miten pääsemme irti tuhlaavasta tuhon kierteestä.

Pakko sanoa, että päivälehden toimittaja pääsi yllättämään. Päähuoli tuntui olleen, miten EU-maat kykenisivät yhdessä vahvemmin mukaan tuottoisille asemarkkinoille, etenkin Lähi-itään.

Mallia on kuulemma otettava Yhdysvalloista, jonka viennistä peräti kymmenesosa tulee jo asekaupasta. Hienoa! Osuus globaalista aseviennistä vuosina 2012–2016 oli kolmasosa. Vielä hienompaa! Eivät EU-maatkaan huonoja olleet, vastaava markkinaosuus oli yli 26 prosenttia. Venäjä ja Kiina ovat myös kovia tekijöitä, mutta niihin ei nyt viitattu.

”Ei siis ole mahdotonta, että Eurooppa aikuistuisi ja haastaisi Yhdysvaltain puolustusteollisuuden”, haastateltu prikaatinkenraali arvioi. Nousu maailman suurimmaksi kuolemankauppiaaksi on mahdollinen, mutta eihän se hetkessä tapahdu, toimittaja lohduttaa. ”Leijonaksi ei tulla päivässä.”

Sarkasmia? Ironiaa? Inhorealismia? Pohjatonta kyynisyyttä? Ei, kyllä kai se on tervettä bisneshenkisyyttä, jolla vastataan globaalien markkinoiden tarpeisiin. Kysyntää on, samoin koeteltuja keinoja menekin lisäämiseen.

X