Teksti:
Markku Kuisma

Suomi on ruotsalainen, Suomi on venäläinen. Olisiko suomalainenkin? Ja on Suomi saksalainenkin. En tarkoita vain saksalaisen telakkayhtiö Mayerin menestystä Turussa, enkä Bayerin lääketehtaan vahvaa menoa samassa kaupungissa. Niissäkin riittää ihmettelemistä. Nykyopin mukaanhan täällä ei voi kukaan menestyä. Saksalaiset eivät kai ole kuulleet, tai sitten heillä on parempaa kokemuksellista tietoa.

 

Saksan syvä vaikutus on vanhempaa ja laajapohjaisempaa. Saksalaisuudesta kielivät jo germaaniset ainekset ikivanhassa asutushistoriassa. Keskiajan kaupunkiemme johtava porvaristo oli saksalaista. Kulttuuri- ja yliopistolaitoksemme kehkeytyivät saksalaisia malleja omaksumalla. Insinöörit ja lääkärit hakivat 1900-luvun puoliväliin oppinsa Saksasta. Sotahistoriassamme Saksalla on määräävä rooli.

 

Taloutemmekin oli pitkään saksalaistyyppistä kartellikapitalismia. Sille oli tunnusomaista liikepankkien, korporaatioiden ja valtion vahva rooli. Saksalais-pohjoismainen markkinatalouden muunnelma likvidoitiin päiviltä vasta 1990-luvulla. Yhteistyön tilalle tunki kaikkialle levittäytyvä pohjoisamerikkalainen finanssikapitalismi.

 

Saksasta Suomi oppi kansallisuusaatteenkin. Ja nationalismistahan oli kovasti kyse sata vuotta sitten. Suomalaisen muunnelman yleiseurooppalaisista nuoteista sovitti J .V . Snellman, suomen kielen ja kansallisvaltioidean nostattaja – ja ruotsalaisen merikapteenin poika ja saksalaisen Hegelin oppilas, joka piti kiinni hyvistä suhteista Venäjään. Tyypillinen suomalainen yhdistelmä?

 

Juhlimme itsenäisyyttä kansainvälisen yhteistyön ja monikulttuurisen suvaitsevaisuuden hengessä. En halua pilata juhlia, hyvä näin, mutta voi olla silti hyödyllistä tunnistaa, että itsenäisyyden alkuhämärissä henkeä lietsoi suvaitsematon nationalismi, joka yllytti yksinkertaisempia rasistisiin hirmutekoihin. Mutta rauhoitutaan toki, ei tästä pidä hermostua. Elämä nyt vain on veikeitä käänteitä täynnä.

 

Nationalismin talouspoliittinen sisar protektionismi oli myös Saksan synnyttämää. Saksa toimi mallina ja uhkana. Kesän 1918 ihmelapset, metsäteollisuuden suuret suomalaiset vientikartellit Finnpap kärjessä, perustettiin saksalaisia malleja kopioiden, Saksaa vastaan suojautumisen tunnelmissa. Kartellit kannattelivat menestystämme EU-aikaan asti.

 

Kuvaan sopi, että Saksaa vieroksuneesta Mannerheimista oltiin syksyllä 1918 tekemässä Saksaa vastaan varustautuvien isojen firmojen kartelliyhteenliittymän pääjohtajaa ja maan mahtavimman valtablokin keulakuvaa.

X