Markus Kajo tuskastuu ääripäiden takia – ”Joudut ostamaan joko sontaa tai überluksusta”
”Tarjolla on kiinankuraa, joka ei maksa mitään eikä kestä mitään, ja sitten täysin absurdin hintaista luksustavaraa”, Markus Kajo kirjoittaa.
Seuran kolumnisti Markus Kajo on kirjailija, viihdealan yrittäjä ja radio- & tv-viihteen konkari.
Enpä liene ainoa ihminen, jota viehättää hienosti hiottu puupinta ja esineen rakenteeseen taitavasti häivytetty puusinkkaus. Taikka metallinen mekanismi, joka loksahtaa paikoilleen ja takaisin vaivattomasti, koska se on niin hyvin suunniteltu, valmistettu, viimeistelty.
Minulla ei ole autismidiagnoosia, enkä ole järin hermostunutkaan, mutta silti minusta usein olisi kiva räplätä jotain ihmisen rakentamaa systeemiä, joka on ovela ja laadukas, kuten öljystä puhtaaksi pesty kuulalaakeri, jonka isäni joskus toi minulle leluksi autokorjaamoreissulta.
Edellä mainituista syistä pidän mekaanisista kelloista. Mutta niissä on vain vähän ajankulunäplättävää — etenkin kun pidän ”vähäeleisistä”, minimalistisista kelloista.
Vaan kun tässä taas kerran kaipasin sormilleni jotain puuhastelua, päätin ihan googlata jotain mukavaa mekaanista vempelettä, joka olisi hyvin tehty ja tarjoaisi jotain enemmän kuin kahden euron hupipyöritin ja jotain vähemmän kuin pirullinen koottava 3D-älykkyystehtävä.
Vyösolki osoittautui hintavaksi
Muistelin, että muuan sveitsiläinen hemmo tekee mekaanisesti hienoja vyönsolkia, joissa on cluena eli ”juttuna” se, että solki on suoranainen mekaaninen taidonnäyte, jota kelpaa tutkia. Housujen ylläpito on vain sivuvirka näille soljille.
Pienen hakemisen jälkeen löysin soljen. Sen suunnittelijan Roland Itenin nimissä on 40 erilaista patenttia. Tämän kyseisen vyönsoljenkin tekniikka on suojattu peräti neljällä patentilla.
Kiva, ajattelin. Tuo on justiin sitä, mitä etsin. Hehee! Vähän harmitti, että soljet olivat ulkomuodoltaan urheiluautojen näköisiä; minua urheiluautot eivät kiinnosta yhtään. Mutta ehkä niillä on muitakin malleja, ajattelin, ja olin aikeissa lähteä asiaa tutkimaan, kun näin, että hinnat, siis yhden vyönsoljen hinta, alkoivat 50 638 eurosta. Sis. alv. 50 tonnista!
Ääripäät ärsyttävät
MIkä hemmetti siinä on, että tarjolla on kiinankuraa, joka ei maksa mitään eikä kestä mitään, ja sitten täysin absurdin hintaista luksustavaraa, josta on kaikki järki kaukana!
Meinaan, ostapa avaimenperä. Ihan sama minkälainen. Se voi olla vaikka kuusi senttiä paksua valurautaa – mutta lenkki, jolla avaimenperä kiinnittyy avaimiin, on neljäsosamillin paksuinen kelvoton peltirengas, joka ei kestä edes vauvan sormivoimilla vetoa. Joudut ostamaan joko sontaa tai überluksusta.
Miksi ei ole hirmu hyvien ammatti-ihmisten suunnittelemaa, hirmu hyvin valmistettua tavaraa, joka toimii hirmu hyvin ja kestää yli-ihmisen iän yli. Miksi!
Miksi on vain ääripäitä! Vui että ottaa pattiin tämä asia monesti joka päivä!
Lue kaikki Markus Kajo on Seuran kolumnisti. Lue kaikki Kajon kolumnit täältä!