Miten saan vatsan toimimaan kesän grillimässäilyn jälkeen?

Kesäloma koettelee vatsaa ja saa sen reistailemaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jos ähky tulee, vedenjuonti ja liikunta auttavat.

Kesäloma koettelee vatsaa ja saa sen reistailemaan.
Teksti:
Tuija Tiitinen

1. Onko kesällä enemmän vatsavaivoja?

Ei voi sanoa, että vatsaongelmia olisi kesällä enemmän kuin muina vuodenaikoina, mutta ripulia kesällä on enemmän. Sitä aiheuttavat ruoassa olevat mikrobit, jotka ovat kesällä tavallisempia kuin talvella. Lisäksi vesissä olevat bakteerit lisäävät riskiä sairastua ripuliin.

2. Mitä ongelmia helle aiheuttaa elimistössä?

Helle aiheuttaa kuivumista erityisesti lapsille ja ikääntyneille. Se voi oireilla huimauksena, kuvotuksena ja pahoinvointina. Siihen auttaa yleensä runsas vedenjuonti.

Vanhemmat ihmiset eivät välttämättä tunne janoa, jolloin elimistö voi kuivua yllättäen.

3. Millaisia ongelmia liika syöminen ja juominen aiheuttavat vatsalle kesällä?

Kesällä ongelmana on rasvainen grilliruoka, joka voi ärsyttää mahan limakalvoja ja sappea, jos on taipumusta sappivaivoihin. Yleensä sappivaivoista kärsivät kyllä tietävät tämän ja osaavat varoa oireita.

Liian syömisen huomaa joskus ähkyn tunteena, jolloin ylävatsa on turvonnut ja hapanta mahan sisältöä voi nousta ruokatorveen ja suuhun. Usein luullaan, että alkoholi auttaa tilannetta, mutta se vaikuttaa juuri päinvastoin. Alkoholin kalorit palavat elimistössä ensin, jolloin ruoka jää suolistoon pidemmäksi aikaa. Aperitiivi ennen ruokaa lisää ruokahalua, jolloin tulee syötyä enemmän.

Kesällä ruokaa syödään usein seurassa, ja pöydässä istutaan pitkään, jolloin tulee syötyä suurempia määriä kuin arkioloissa.

Grillijuhlissa saattaa iskeä myös vauhtisokeus. Ostetaan isoja pakkauksia makkaraa ja lihaa ja ruokaa valmistetaan enemmän kuin normaalisti. Kun se kaikki tulee illan mittaan syötyä ja päälle otetaan vielä alkoholia, on tämä hurja kaloripommi.

4. Millainen ruoka ja juoma aiheuttavat ärtymystä vatsassa?

Esimerkiksi paistetut ruoat, raaka sipuli ja vahvat mausteet voivat ärsyttää vatsaa ja aiheuttaa refluksivaivaa eli mahahappo työntyy takaisin ruokatorveen. Tämä johtuu siitä, että mahan yläaukko falskaa ja happo pääsee ylöspäin.

Falskaamista voivat aiheuttaa monet ruoan ainesosat, kuten esimerkiksi sipuli. On hyvin yksilöllistä, mikä aine aiheuttaa ilmiön. Mutta nekin, joiden vatsa ei normaalisti reagoi näihin ruoka-aineisiin, voivat saada oireita liiasta syömisestä.

5. Mikä närästykseen auttaa?

Edellä mainittujen ruokien lisäksi närästystä voi aiheuttaa se, että yksinkertaisesti syö liikaa eikä liiku. Tällöin ruoka jää mahaan pitkäksi aikaa ja voi pyrkiä ylöspäin. Tämäkin on yksilöllistä, sillä toisilla maha venyy enemmän kuin toisilla. Normaalisti maha on kuin betonimylly, joka pyörittää ruokaa ja työntää sitä pikkuhiljaa suolistoon. Jos tämä toiminto hidastuu, voi alkaa närästää.

Apteekista saatavia närästyslääkkeitä voi käyttää ensiapuna, jos ruokatorven limakalvo on ärtynyt, mutta pitkäaikaiseen käyttöön en niitä suosittele.

Pitkään jatkunut närästys on aina tutkittava. Usein siihen auttaa terveellisempi ruokavalio eli elämäntapamuutos.

6. Mistä vatsan turvotus johtuu?

Turvotus johtuu pääosin liian täydestä vatsasta. Lisäksi se voi johtua suolistokaasuista, jotka ovat parkkeeranneet paksusuoleen, joka sijaitsee juuri mahan kohdalla poikittain.

Jos paksusuoli on täynnä kaasua, se painaa vatsaa ja aiheuttaa ylävatsan pingotusta. Kun suolen etenevä liike häiriintyy, kaasua pakkautuu paksusuoleen. Suolen tyhjeneminen voi häiriintyä kivuliaan suolen seinämän venytyksen vuoksi. Ummetus voi tulla myös, kun istutaan pitkään paikallaan, syödään ja ollaan liikkumatta. Tämä on vaarana myös jouluna.

Myös aivot reagoivat liian täyteen oloon hidastamalla vatsan toimintaa.

7. Kuinka usein vatsan pitää normaalisti toimia?

Parasta suolen tyhjenemisen kannalta on, että sen on opettanut toimimaan säännöllisesti. Joillakin suoli tyhjenee 1–3 kertaa päivässä, toisilla parin kolmen päivän välein.

Jos vatsa toimii tätä harvemmin, kyseessä voi olla jokin ongelma, kuten syödyn ruoan liian vähäinen kuidun määrä. Kuitu stimuloi paksusuolta toimimaan. Myös paksusuolta huoltavat bakteerit tykkäävät kuidusta.

8. Miten ravinnolla voi ehkäistä vatsavaivoja?

Se on helppoa. Fiksu mökki-isäntä ja emäntä laittavat grilliruoan viereen runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Grillissä voi valmistaa myös kasviksia, kuten parsakaalia, kesäkurpitsaa, sipulia ja sieniä. Lisäksi tarjolla pitää olla runsaasti kaasuttomia juomia. Nykyään on myynnissä erilaisia makuvesiä.

Tuntuu, että tätä helppoa teoriaa on vaikea toteuttaa käytännössä. Meidän syömistämme ohjaa se, mitä on tarjolla. Kaupoissa myydään halvalla heikkolaatuista, rasvaista lihaa ja makkaraa. Niitä ihmiset sitten syövät, jolloin kasvikset jäävät vähemmälle.

9. Millaiset kotikonstit auttavat vatsavaivoihin?

Parasta hoitoa olisi ennaltaehkäisy. Jos ähky kuitenkin tulee, vedenjuonti ja liikunta auttavat. Jos syö illalla myöhään, ei kannattaisi mennä ihan heti täydellä vatsalla nukkumaan. Jos närästys tulee helposti, pään alle kannattaa laittaa korkeampi tyyny ja välttää vaakatasoa.

Apteekista saa entsyymitabletteja, jotka voivat auttaa ruoansulatukseen. Suoliston oikeat bakteerit auttavat vatsan toiminnassa. Niitä voi ylläpitää hapanmaitotuotteilla sekä maitohappobakteeri- ja probioottivalmisteilla.

10. Milloin vatsavaivojen kanssa pitää mennä lääkäriin?

Kaikki vaikeat ja pitkäkestoiset vatsavaivat, jotka poikkeavat normaalista, pitäisi tutkia. Jos esimerkiksi sappityyppinen vaiva vain jatkuu, kannattaa lähteä lääkäriin. Tai jos tulee kuumetta, se voi viitata johonkin hoitoa vaativaan infektioon.

Pitkään kestävä ruokamyrkytysoireilu pitäisi myös tutkia. Ruokamyrkytyksen tunnistaa akuuteista infektio-oireista, kuten oksentelusta, kuvotuksesta, kuumeesta ja ripulista.

Kesällä pitää olla varovainen, kun valmistaa ja säilöö ruokaa, sillä mikrobit voivat lisääntyessään aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Käsien ja astioiden pitää aina olla puhtaat. Kylmäsäilytystä vaativat maito-, liha- ja kalatuotteet on pidettävä kylmässä.

Olisin kesällä varovainen esimerkiksi seisovassa pöydässä, jossa ruoka on seissyt pitkään ja jossa moni on käynyt sitä ottamassa.

Asiantuntijana Aila Rissanen, professori, ravitsemukseen erikoistunut lääkäri, Lihavuustutkimusyksikkö, HUS.

X