Se on punkki! Näin teet punkkisyynin – asiantuntija vastaa 10 kysymykseen

Asiantuntijana bakteeriopin apulaisprofessori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Jukka Hytönen.

1. Mistä tietää asuvansa punkkialueella?

Puutiaisia eli punkkeja esiintyy koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ja niiden määrä näyttäisi mieluummin kasvavan kuin vähenevän.

Kun Turun yliopisto kolme vuotta sitten pyysi suomalaisia lähettämään tutkimuskäyttöön punkkeja, se sai 7 000 kirjettä, joissa oli 20 000 punkkia. Pohjoisimmat kirjeet tulivat Etelä-Lapista.

Kun samantyyppinen tutkimus tehtiin edellisen kerran 1960-luvulla, pohjoisimmat punkit löydettiin paljon etelämpää. Seilin saaressa Nauvossa parhaillaan tehtävän tutkimuksen perusteella saaren punkkimäärä on 20 vuodessa kymmenkertaistunut.

2. Mikä on punkkirokote?

Punkkien aiheuttamat suurimmat vaarat ihmiselle ovat borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus. Niin sanottu punkkirokote, eli TBE-rokote, suojaa vain puutiaisaivotulehdukselta. Se ei estä punkkien tarttumista ihoon eikä tepsi borrelioosia vastaan, joten rokotteen saaneenkin on tärkeä suojautua punkeilta. Rokotteen saadakseen on oltava vähintään kolmevuotias.

Tästä keväästä lähtien TBE-rokotteen on saanut ilmaiseksi, jos asuu vakinaisesti tai kesäasunnossa Kotkan saaristossa, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa tai Raahen edustalla Preiskarin saaressa. Rokotteen saa myös, jos asuu vakituisesti Ahvenanmaalla, Paraisilla tai Simossa tai jos viettää vähintään neljä viikkoa kesällä Paraisilla tai Simossa.

Muualla Suomessa asuvat voivat ostaa rokotteen.

3. Miten punkkisyyni tehdään?

Tarkistamalla joka ilta koko keho. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää taipeisiin, korvan tauksiin, hiuksiin ja päänahkaan. Punkin puremaa ei aina huomaa ilman syynäämistä, sillä purema ei satu. Tämä johtuu siitä, että punkki erittää ennen veren imemistä ihoon sylkeä, joka sisältää puudutusainetta.

4. Miten pitää toimia, jos ihostaan löytää punkin?

Punkki on poistettava, mutta paniikkiin ei ole syytä. Punkin poistaminen käy parhaiten kapeakärkisillä pinseteillä tai apteekissa myytävillä punkkipihdeillä, joilla punkista saa hyvin otteen mahdollisimman läheltä ihoa. Punkki nostetaan ihosta irti pinseteillä suoraan ylöspäin.

Jos punkki on ollut ihossa kiinni alle vuorokauden, todennäköisyys saada borrelioosi on hyvin pieni.

Puutiaisaivotulehduksen voi saada, vaikka punkki olisi ollut iholla vain muutaman minuutin.

Punkit pureutuvat ihmisen ihoon Suomessa satoja tuhansia kertoja vuodessa. Punkin pureman takia ei tarvitse mennä automaattisesti lääkäriin, mutta omaa oloa kannattaa seurata tarkasti.

Mikäli pureman ympärille ilmaantuu päivien tai muutaman viikon aikana laajeneva punoittava alue, nousee kuume, päätä särkee tai saa muita oireita, on hakeuduttava lääkäriin.

5. Mistä borrelioosin tunnistaa?

Borrelioosissa ihon punoitus alkaa punkin kiinnittymiskohdasta, ja leviää päivien tai viikkojen kuluessa rengasmaisena tai tasaisena punaisena alueena. Pieni punoitus puremakohdassa ei tarvitse lääkitystä, mutta yli viikon kestävä ja yli viiden senttimetrin laajuinen punoitus kannattaa käydä näyttämässä omalle lääkärille.

Toisinaan infektio voi levitä keskushermostoon tai niveliin, jolloin on syytä hakeutua heti lääkäriin. Oireina voi olla päänsärkyä, pahoinvointia, raajoihin tai vartalolle säteilevää kipua tai kasvohermohalvauksen oireita.

Niveliin levinnyt borrelioosi oireilee lähinnä nivelturvotuksena. Borrelioosidiagnoosi voidaan varmentaa verikokeella ja tarvittaessa tutkimalla näyte myös aivoselkäydinnesteestä. Vaikka oireet voivat olla voimakkaita, antibiootti tepsii borrelioosiin nopeasti ja hyvin.

6. Mitä hyötyä on uudesta borrelioositestistä?

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) otettiin huhtikuussa ensimmäisenä Suomessa sairaalakäyttöön aivoselkäydinnesteestä tehtävä testi, jonka avulla alustava tulos keskushermostoon levinneestä borreliainfektiosta saadaan 20 minuutissa, ja oikea lääkitys päästään aloittamaan nopeasti. Aiemmin saman testituloksen saaminen kesti Tyksissä viikon.

Julkisuudessa on viime aikoina uutisoitu testeistä, joilla kuka tahansa voisi itse testata, onko saanut borrelioosin tai muun punkin levittämän infektiotaudin. Näiden testien toimivuudelle ei toistaiseksi kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä, eikä näköpiirissä ole, että luotettavia kotikäyttöön soveltuvia testejä olisi tulossa apteekkimyyntiin.

Testejä, joilla voi testata kantaako ihmisestä tai eläimestä löytynyt punkki borrelioosia, on myynnissä apteekissa. Testit ovat melko luotettavia, mutta on hyvä muistaa, että vaikka punkissa olisi borrelioosi, punkin purema ihminen ei tarvitse automaattisesti lääkehoitoa.

7. Mitkä ovat puutiaisaivotulehduksen oireet?

Puutiaisaivotulehdus on harvinainen, mutta vakava viruksen aiheuttama sairaus.

Tulehdus etenee kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa puutiaisaivotulehduksen saanut saa viikon tai parin kuluttua puremasta flunssaoireita, lievää kuumetta, pää- ja nivelsärkyä. Valtaosa sairastuneista paranee noin viikossa itsessään, ja saa samalla puutiaisaivokuumetta vastaan elinikäisen immuniteetin.

Kolmanneksella ensimmäisen vaiheen oireita saaneista puutiaisaivotulehdus etenee keskushermostoon. Tällöin oireet pahenevat ja niihin voi liittyä valonarkuutta, pahoinvointia, halvausoireita, kramppeja ja tajunnanhäiriöitä. Tällöin on hakeuduttava välittömästä lääkäriin. Diagnoosi voidaan varmentaa verinäytteestä tai aivoselkäydinnesteestä.

Puutiaisaivotulehdukseen ei ole lääkettä ja toipilasaika voi olla pitkä. Toisinaan siitä voi jäädä pysyviä vaivoja: esimerkiksi kuulo, tasapaino tai muisti voivat heikentyä.

8. Mitä muita sairauksia punkit voivat levittää?

Muut punkeista johtuvat sairaudet ovat harvinaisia. Punkit levittämät kyllä esimerkiksi bartonella-, babesia- ja anaplasma phagocytophilum -bakteereita, mutta ne tarttuvat yleensä vain eläimiin.

Eläinten oireina voivat olla kuumeilu, väsymys ja ruokahaluttomuus. Ihmisellä esimeriksi anaplasmaa on tavattu vain yksittäisiä kertoja, ja siihen tepsii tehokkaasti antibiootti.

9. Voiko punkin levittämän taudin saada, kun punkkia irrottaa lemmikistä?

Ei, sillä punkkien levittämät taudit eivät tartu terveen ihon läpi. Sekä kissa että koira voi sairastua puutiaisaivotulehdukseen, mutta borrelioosia ei kissoilla juuri diagnosoida.

10. Miten punkeilta voi suojautua?

Pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet ovat paras suojautumiskeino. Housut kannattaa laittaa saappaiden tai sukkien sisään. Punkkialueella asuvien on hyvä tehdä punkkisyyni päivittäin ainakin kesällä.

Markkinoilla on myös monenlaisia punkkikarkotteita, mutta niiden toimivuudesta ei juuri ole tieteellistä näyttöä. Etenkin riskialueilla ulkoilevan kannattaa harkita puutiaisaivotulehdusrokotteen ottamista.

Lähteenä myös punkkiklinikka.fi, thl.fi ja terveyskirjasto.fi