Mindfullness helpottaa kipua
Himourheilija Tapani Heinonen sairastui vakavasti 28-vuotiaana. Myötätuntoinen asenne itseen on parantanut vointia.
Myötätuntoon perustuva parisuhde on kantanut Tapania vaikeuksissa.
Tapani Heinonen, 40, koki elämässään äkkipysähdyksen reilut kymmenen vuotta sitten. Hän oli tuolloin ollut noin kaksi vuotta työelämässä. Luokanopettajan ura oli hyvässä alussa. Hän oli ollut koko ikänsä himourheilija, ja hän juoksi maratoneja.
”Olin hyvin suoritusorientoitunut, ja olin tottunut siihen, että kaikki on mahdollista”, hän kertoo.
Hän vaati itseltään paljon opettajana.
Työstressin lisäksi mieltä painoi myös suru veljen kuolemasta. Veli oli kuollut hiljattain ylittäessään Grönlantia suksilla.
Tapania alkoivat vaivata alaselkäkivut, joiden syytä ei heti saatu selville. Epäiltiin nivelrikkoa, kulumaa tai niveltulehdusta.
Lopulta pääteltiin, että Tapanille oli puhjennut selkärankareuma.
Suorittamisen taakka
Tapani jatkoi työelämässä, mutta kivut uuvuttivat. Häntä nolotti se, ettei hän pystynyt enää pätemään suorituksilla.
”Olin mies parhaassa iässä. Ajattelin muiden odottavan, että olisin hirmu suorituskykyinen kaikilla tavoilla. Ennen kaikkea odotin sitä itseltäni.”
Pystyäkseen elämään kipujen kanssa Tapani aloitti mindfullness-harjoittelun ryhmässä. Harjoituksiin kuuluivat myötätuntomeditaatiot, joissa opeteltiin armollista asennetta itseä kohtaan.
Sen oppiminen ei ollut helppoa. Tapanista tuntui, että hänen kehonsa oli pettänyt hänet.
Sitten 33-vuotiaana Tapani tutustui Satuun, joka oli tuolloin 36-vuotias. Tapanin kivut olivat noihin aikoihin niin pahat, että voimat menivät työstä selviytymiseen. Vaikka hän oli lapsirakas, häntä kauhistutti ajatus perheen perustamisesta. Hän ei yksinkertaisesti olisi jaksanut.
Onneksi myös Satu oli sitä mieltä, ettei heistä tarvinnut tulla lapsiperhettä. Pohjimmiltaan molemmat kokivat, että tällä parisuhteella oli muu tarkoitus: toisen tukeminen myötätuntoisella asenteella.
”Sitouduimme siihen, että kumpikin pyrkii näkemään toisen haastavien piirteiden läpi ja suhtautumaan toiseen myötätuntoisesti.”
Lempeys parantaa
Tapani ja Satu muuttivat yhdessä Iniöön Turun saaristoon ja alkoivat pyörittää Tapanin vanhempien perustamaa leirikoulu- ja matkailuyritystä. Tapani jatkoi omaehtoisesti meditoimista ja lempeän asenteen harjoittelua itseään kohtaan. Oleskelu saaristoluonnossa tuntui lohdulliselta.
Vuosien kuluessa hän alkoi huomata, että stressiä poistavat harjoitteet tuottivat tulosta. Kivut lievittyivät.
”Olen huomannut käytännössä, että minulle on elintärkeää pysyä yhteydessä myötätuntoiseen perusvireeseen”, Tapani sanoo.
Hän harrastaa edelleen liikuntaa, mutta lajivalikoima on muuttunut. Arkeen kuuluvat esimerkiksi jooga ja pyöräily.
Edelleen kipujaksot turhauttavat.
Jos Satu näkee Tapanin olevan huonotuulinen, hän ymmärtää sen johtuvan kivuista.
”Satu muistuttaa minua siitä, ettei minun tarvitse olla niin ankara itselleni. Minä taas muistuttelen häntä siitä, että hän antaisi itselleen luvan tehdä niitä asioita, joista hän nauttii.”
Suhteeseen kuuluu paljon toisen kannustamista, kuuntelua ja lohduttavia kosketuksia. Kaikkein vaikeimpina hetkinä Tapanin on kuitenkin vaikea ottaa vastaan Sadun myötätuntoa.
”Hän osaa tarvittaessa jättää minut rauhaan”, Tapani kertoo.
Tapani on hiljattain aloittanut taas luokanopettajan työt. Haasteena on hyväksyä se, ettei aina tarvitse olla opettajana hyvä kaikessa.
”Opettajana vaadin ja edellytän asioita pieniltä ihmisiltä. Pyrin kuitenkin osoittamaan hyväksyntää myös silloin, kun oppilas ei suoriudu täydellisesti.”
Seura 19/2013
Sosiaalinen kuninkuuslaji
A Margit Sjöroos kirjoittaa kirjassa Myötätunto – Ole läsnä, elä mukana (Minerva Kustannus, 2010): ”Myötätunnon puute tuhoaa ihmistä, yhteisöä, terveyttä, hyvinvointia ja luontoa enemmän kuin mikään muu yksittäinen sairaus.”
Sjöroosin mukaan myötätunto on sosiaalisten taitojen kuninkuuslaji, haastavin ja palkitsevin vuorovaikutuksen muoto.
B Sjöroosin mukaan “myötätunto on toimintaa, joka nousee toisen tilanteen syvällisestä ymmärtämisestä, mutta joka lisäksi pyrkii vähentämään toisen kärsimystä konkreettisilla teoilla”.
Myötätunto on teoiksi puettua ystävällisyyttä, reiluutta, toisen kuuntelemista ja myös pyyteetöntä iloa toisen menestyksestä.
C Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee myötätuntoa toisilta mutta myös itseltään. Brittiläisen kirjailijan William Bloomin mukaan myötätuntoisen asenteen harjoitteleminen kuuluu tärkeänä osana uskonnoista vapaaseen henkisyyteen.
Viereiseen juttuun haastateltu Tapani Heinonen on vastikään suomentanut Bloomin kirjan Uuden henkisyyden voima – Tie myötätuntoon ja oman kutsumuksen toteuttamiseen (Basam Books, 2013).