Miten kylmän sodan aika näkyi arjessa – Brezhnev, euro-ohjukset, Etyk 1975, suomettuminen?
Mitä tavallinen suomalainen muistaa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen uhittelusta eli kylmän sodan vuosista, miten se näkyi täällä elämässä – vai näkyikö mitenkään?
Media seurasi Leonid Brezhnevin ja Urkin tapaamisia tarkoin, mutta mitä ihmiset niistä miettivät? Kuva: Lehtikuva
Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS kertoo etsivänsä nyt vastauksia. Seura on käynnistänyt verkkosivuillaan tiedonkeruuhankkeen, jossa pyydetään aikalaisia kirjoittamaan henkilökohtaisista kylmän sodan aikaan liittyvistä muistoistaan.
SKS:n arkistotutkijan Elina Pesosen mukaan suuret tai pienet tapahtumat ovat kerääjille yhtä tärkeitä.
”Haluamme nimenomaan kuulla tavallisten ihmisten tunteista: miten he kokivat tai ymmärsivät lapsina tai nuorina kylmän sodan tapahtumat. Tai miten näistä silloin puhuttiin yleisesti kaveripiirissä, mitä vanhemmat tai opettajat sanoivat”, Elina Pesonen kertoo.
Vuonna 1968 Prahan miehitysaikana suomalaisvarusmiehilläkin oli tiettävästi kovat piipuissa. Kuva: CTK / LEHTIKUVA / LIBOR HAJSKY
Millainen oli kylmän sodan vaikutus arkeen?
Suomalaisten varusmiesten tunnelmat Tsekkoslovakian miehityksen jännityspäivistä 1968, Helsingin Ety-kokous, Neuvostoliiton johtajien tai länsimaiden presidenttien vierailut – monilla näitä hetkiä kokeneilla on niistä eläviä muistikuvia.
Yhtä lailla SKS haluaa kuulla, mitä media kertoi suurvaltojen mittelöistä, ja tuntuivatko poliitikkojen maailmanselitykset kansalaisista uskottavilta.
Monella interreil-matkailijalla lienee muistoja jaetusta Euroopasta tai Berliinin muurista. Kuva: Interfoto / Lehtikuva
”Meitä kiinnostaa, vaikuttivatko nämä ihmisten arkeen, ja jos niin miten. Emme etsi nyt ammattihistorioitsijoiden tulkintoja, vaan suomalaisten omakohtaisia havaintoja sen ajan elämästä.”
Aikakausi on tavattoman laaja: historiantutkijoille kylmä sota tarkoittaa vuosien 1946–1991 välistä ajanjaksoa. Jokaiselta löytyy sieltä joku erityisesti omasta syystä mieleen jäänyt aika, Pesonen uskoo.
”Itseäni 1990-luvun lapsena kiinnostavat kovasti esimerkiksi Viron itsenäistymiseen johtaneet vuodet: miten perillä meillä ihmiset olivat vaikka 1980-luvun lopulla siitä, mitä niin lähellä oli käynnissä,” Elina Pesonen kertoo.
SKS:n kirjoituskeräys ”Kylmän sodan muistot ja kokemukset” on auki 15.1.2021 asti verkko-osoitteessa finlit.fi.