![](https://seura.fi/awpo/img/2020/08/4592240.jpeg?s=00bc8e8aa14de00271072400e6a6a735&fit=crop)
Miten kylmän sodan aika näkyi arjessa – Brezhnev, euro-ohjukset, Etyk 1975, suomettuminen?
Mitä tavallinen suomalainen muistaa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen uhittelusta eli kylmän sodan vuosista, miten se näkyi täällä elämässä – vai näkyikö mitenkään?
Media seurasi Leonid Brezhnevin ja Urkin tapaamisia tarkoin, mutta mitä ihmiset niistä miettivät? Kuva: Lehtikuva
Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS kertoo etsivänsä nyt vastauksia. Seura on käynnistänyt verkkosivuillaan tiedonkeruuhankkeen, jossa pyydetään aikalaisia kirjoittamaan henkilökohtaisista kylmän sodan aikaan liittyvistä muistoistaan.
SKS:n arkistotutkijan Elina Pesosen mukaan suuret tai pienet tapahtumat ovat kerääjille yhtä tärkeitä.
”Haluamme nimenomaan kuulla tavallisten ihmisten tunteista: miten he kokivat tai ymmärsivät lapsina tai nuorina kylmän sodan tapahtumat. Tai miten näistä silloin puhuttiin yleisesti kaveripiirissä, mitä vanhemmat tai opettajat sanoivat”, Elina Pesonen kertoo.
![Vuonna 1968 Prahan miehitysaikana suomalaisvarusmiehilläkin oli tiettävästi kovat piipuissa.](https://seura.fi/awpo/img/2020/08/4592241.jpeg?s=bf636f148f5b3aa9df6b0bc4985f24a9)
Vuonna 1968 Prahan miehitysaikana suomalaisvarusmiehilläkin oli tiettävästi kovat piipuissa. Kuva: CTK / LEHTIKUVA / LIBOR HAJSKY
Millainen oli kylmän sodan vaikutus arkeen?
Suomalaisten varusmiesten tunnelmat Tsekkoslovakian miehityksen jännityspäivistä 1968, Helsingin Ety-kokous, Neuvostoliiton johtajien tai länsimaiden presidenttien vierailut – monilla näitä hetkiä kokeneilla on niistä eläviä muistikuvia.
Yhtä lailla SKS haluaa kuulla, mitä media kertoi suurvaltojen mittelöistä, ja tuntuivatko poliitikkojen maailmanselitykset kansalaisista uskottavilta.
![Monella interreil-matkailijalla lienee muistoja jaetusta Euroopasta tai Berliinin muurista.](https://seura.fi/awpo/img/2020/08/4592242.jpeg?s=448c5429898ad7ac9cbca5e2dc2d30c9)
Monella interreil-matkailijalla lienee muistoja jaetusta Euroopasta tai Berliinin muurista. Kuva: Interfoto / Lehtikuva
”Meitä kiinnostaa, vaikuttivatko nämä ihmisten arkeen, ja jos niin miten. Emme etsi nyt ammattihistorioitsijoiden tulkintoja, vaan suomalaisten omakohtaisia havaintoja sen ajan elämästä.”
Aikakausi on tavattoman laaja: historiantutkijoille kylmä sota tarkoittaa vuosien 1946–1991 välistä ajanjaksoa. Jokaiselta löytyy sieltä joku erityisesti omasta syystä mieleen jäänyt aika, Pesonen uskoo.
”Itseäni 1990-luvun lapsena kiinnostavat kovasti esimerkiksi Viron itsenäistymiseen johtaneet vuodet: miten perillä meillä ihmiset olivat vaikka 1980-luvun lopulla siitä, mitä niin lähellä oli käynnissä,” Elina Pesonen kertoo.
SKS:n kirjoituskeräys ”Kylmän sodan muistot ja kokemukset” on auki 15.1.2021 asti verkko-osoitteessa finlit.fi.