Mannerheim oli innokas golfari – Näin marsalkalla viuhui myös draiveri: ”Hän oli ehdottomasti niitä ihmisiä, jotka tarvitsivat adrenaliiniryöppyjä”

Jaa artikkeli
Mannerheim
Carl-Gustaf Emil Mannerheim oli aatelismies, joka vaille virkaa jääneenä paranteli 1920-luvulla vanhoja vaivojaan Euroopan kylpyläkaupungeissa ja tutustui myös golfin saloihin. © Otavamedian arkisto
C.G.E. Mannerheim perehtyi kylpylälomillaan golfin saloihin. Sodankäynnin strategioille löytyi käyttöä myös golfviheriöillä.

Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin (1867–1951) tasoituksesta ei ole tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että Mannerheim harrasti aikanaan golfia.

Vihdissä sijaitsevan Hills by GoGolfin tiloissa olevassa Kansainvälisessä Suomen Golfmuseossa on esillä Mannerheimin golfbägi, missä on viisi golfmailaa: kaksi puista draiveria, kaksi rautamailaa ja putteri.

15 vuotta golfia pelannut, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen emeritusprofessori ja kirjailija Jukka Paakki kertoo, että Mannerheimin mailat ovat olleet oman aikansa lajin kehityksen huipputuotteita.

Mannerheimin asenteesta golfiin kielii myös se, että hänellä on ollut kaksi draiveria.

”Kun peli ei sujunut ensin ostetulla mailalla, niin kunnianhimoisena pelaajana Mannerheim hankki itselleen sopivamman mailan”, Jukka Paakki toteaa.

”Upseerina strategisen taitavuutensa osoittanut Mannerheim oli ainakin pelitaktiikkansa suhteen vähintään kohtuullinen golfari.”

Mannerheimin golfbägi on esillä Vihdissä sijaitsevan Hills by GoGolfin tiloissa olevassa Kansainvälisessä Suomen Golfmuseossa. © Tommi Tuomi

Mannerheimin golfbägi on esillä Vihdissä sijaitsevan Hills by GoGolfin tiloissa olevassa Kansainvälisessä Suomen Golfmuseossa. © Tommi Tuomi

Työtön sotasankari

Aiemmin tietokirjoja julkaisseen Jukka Paakin tarkoituksena oli kirjoittaa tietokirja myös Mannerheimista golfaajana. Mannerheimin edesottamuksista golfkentillä on kuitenkin jäänyt jälkeen hyvin vähän merkintöjä. Ainoastaan Suomen golfhistoriallinen seura on selvittänyt Mannerheimin golfharrastusta ja seuran toimesta on julkaistu muutama Mannerheimin golfuraa käsittelevä artikkeli.

Materiaalin niukkuuden vuoksi Paakki päätti kirjoittaa tietokirjan sijasta fiktiivisen romaanin.

”Golfaavasta Mannerheimista ei ole löytynyt yhtään valokuvaa. Kirjassa mainitut sijainnit ja ajankohdat ovat kuitenkin historiallisia faktoja. Mannerheim on kyseisinä ajankohtina ollut paikoissa, joista tarinassa kerrotaan”, Paakki kertoo.

Mannerheim golfasi kylpylälomillaan Ranskan Rivieralla ja nykyisessä Tšekin tasavallassa sijaitsevassa Karlovy Varyssa 1919–1920-lukujen taitteessa.

Suomen sisällissodan jälkeen Mannerheim oli toiminut Suomen valtionhoitajana puolen vuoden ajan, mutta hävittyään heinäkuussa 1919 presidentinvaalin K.J. Ståhlbergille Mannerheim jäi Suomessa ilman virallista asemaa.

Mannerheimille järjestettiin kansalaisten toimesta keräys, mikä tuotti peräti 7,6 miljoonaa markkaa. Kotimaansa poliitikkoihin ja ilmapiiriin suivaantunut, itsetietoinen ja kunniaansa vaalinut Mannerheim pystyi lähtemään lahjoitusvarojen avulla Suomesta ja viettämään ylellistä elämää Euroopan kylpyläkaupungeissa.

Ennen Suomen itsenäistymistä liki kolme vuosikymmentä Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut Mannerheim kärsi jo 1910-luvulla luunmurtumien aiheuttamista erilaisista kivuista ja varsinkin reumatismista. Kylpylöistä hän haki helpotusta vaivoihinsa.

”Kylpylöiden fysikaalis-mentaaliset hoito-ohjelmat sisälsivät kylpyjen ja hieronnan lisäksi myös sähköshokkeja ja golfin pelaamista”, Paakki kertoo.

Äkkipikaisuutta ja sitkeyttä

Mannerheimin tiedetään ostaneen ensimmäiset golfmailansa lomaillessaan tyttärensä Sophien eli Sophyn kanssa Ranskan Rivieralla syksyllä vuonna 1919.

Mannerheimin jäämistöstä on löytynyt myös golfin harjoitusvälineitä ja lajiin perehdyttävä opaskirja. Lisäksi Mannerheim sai henkilökohtaista golfvalmennusta Karlovy Varyssa 1920-luvun alussa.

Suomessa ei vielä sata vuotta sitten ollut golfkenttiä ja Euroopassakin golf oli pelkästään kuninkaallisten, ylimystön ja aateliston harjoittama urheilulaji.

Jukka Paakki otaksuu Mannerheimin päätyneen lajin pariin kirjailijan itsensä tavoin ystäviensä houkuttelemana.

Paakin mukaan ajoittain äkkipikaisen ja kärsimättömän Mannerheimin on täytynyt hillitä luonnettaan ja oppia sietämään epäonnistumisia tarttuessaan ensimmäisiä kertoja golfmailaan.

”Kun aloittaa golfin, niin mikään ei onnistu. Palloa on lyötävä lukemattomia kertoja ennen kuin siihen osuu hyvin edes yhden kerran”, Paakki kertoo.

Sisukkaasti harjoitellut Mannerheim tai hänen avustajansa eivät kuitenkaan joutuneet etsimään ja keräämään harjoituslyöntien jälkeen palloja pusikoista tai ruoholta, koska harjoitteluunsa satsannut Mannerheim oli hankkinut käyttöönsä pienillä laskuvarjoilla varustettuja palloja.

”Peli alkaa varsinaisesti sujua vasta silloin, kun joka toinen lyönti onnistuu. Todennäköisesti kovan ja sitkeän yrittämisen tuloksena saadut hyvät lyönnit saivat Mannerheiminkin jatkamaan lajin parissa”, Paakki kertoo.

Sodankäyntiä viheriöillä

Ylellinen, mutta joutilas kylpyläelämä myös pitkästytti Mannerheimia kirjailija Jukka Paakin mukaan. Upseerina sotia käynyt ja metsästystä harrastanut Mannerheim kaipasi varmasti toimintaa

”Mannerheim oli ehdottomasti niitä ihmisiä, jotka tarvitsivat adrenaliiniryöppyjä”, Paakki luonnehtii.

Golfin pelaamisen vertaaminen sodankäyntiin ei hänestä ole liian kaukaa haettua. Paakki kertoo, että golfissa kuten myös sodassa on laadittava ennakkosuunnitelma, jonka mukaan luodaan kokonaiskuva pelistä ja lisäksi jokainen lyönti on hyökkäysten tavoin suunniteltava erikseen. Lisäksi sekä sodassa että golfissa on tiedettävä, milloin on aika iskeä ja milloin vetäytyä.

”Mannerheimia lienee viehättänyt erityisesti reikäpeli, jossa kaksi pelaajaa ottaa mittaa toisistaan ja voittaakseen on vastustaja nitistettävä.”

Mannerheimin bägin ulkopuolelta löytyy hauska yksityiskohta kuin rintaneula. © Tommi Tuomi

Mannerheimin bägin ulkopuolelta löytyy hauska yksityiskohta kuin rintaneula. © Tommi Tuomi

Romanttista jälkipeliä

Mannerheim avioitui jo 25-vuotiaana vuonna 1892 venäläisen kenraalimajurin varakkaan perijättären Anastasia Arapovan kanssa. Parille sai kaksi tytärtä, mutta avioliitto päättyi jo vuonna 1902 epäviralliseen asumuseroon.

”Avioliitto oli järjestetty, koska Mannerheimin sukulaiset eivät uskoneet hänen pystyvän itse kustantamaan huikentelevaa elämäänsä”, Paakki kertoo.

Mannerheimin ja Arapovan välinen avioero tuli viralliseksi vasta vuonna 1919. Jo edellisenä syksynä Mannerheim oli kuitenkin tavannut Norjaan suuntautuneella metsästysretkellään sisarensa entisen aviomiehen sisarpuolen Kitty Linderin, jonka kanssa Mannerheim ryhtyi kirjeenvaihtoon.

Linder kuitenkin vastasi kieltävästi Mannerheimin kesällä 1919 esittämään kosintaan.

”32-vuotias Linder lienee pitänyt yli 50-vuotiasta Mannerheimia itselleen liian vanhana aviomieheksi. Mannerheimin Linderille lähettämiä kirjeitä on säästynyt, mutta saamistaan rukkasista loukkaantunut Mannerheim lienee hävittänyt kaikki Linderiltä saamansa kirjeet”, Paakki kertoo.

Hänen kirjoittamassaan romaanissa Mannerheim liehittelee niin ikään Karlovy Varyyn kylpylälomalle veljensä tyttären kanssa tullutta, lopulta valekreivittäreksi ja huijariksi osoittautuvaa Katrine Lubienskaa.

Paakki kertoo, että kylpylä- ja golflomilla ylhäiset ja aateliset kokoontuivat iltaisin päivällisille. Toisinaan matkoilla syntyi myös lomaromansseja.

Paakin mukaan Mannerheimin maine naistenmiehenä oli jo hänen elinaikanaan julkinen salaisuus.

”Vielä yli 50 vuoden ikäisenä ulkonäöltään huoliteltu, korrektisti käyttäytyvä ja urheilullisuuttaan golfia pelaamalla osoittanut Mannerheim sai varmasti naisten huomiota ja suosiota osakseen.”

Kirjailija Jukka Paakin mukaan komean ja karismaattisen Mannerheimin maine naisten­miehenä oli jo hänen elinaikanaan julkinen salaisuus.  © Otavamedian arkisto

Kirjailija Jukka Paakin mukaan komean ja karismaattisen Mannerheimin maine naisten­miehenä oli jo hänen elinaikanaan julkinen salaisuus.  © Otavamedian arkisto

Pelaamaton ottelu

Kun Mannerheim 1930-luvun alussa palasi pysyvämmin Suomeen, presidentti P.E. Svinhufvud pyysi Mannerheimia puolustusneuvoston puheenjohtajaksi. Mannerheim myös valtuutettiin salaisella asiakirjalla mahdollisen sodan syttyessä Suomen armeijan ylipäälliköksi.

Suomen ensimmäiseksi ja ainoaksi sotamarsalkaksi Mannerheim ylennettiin sisällissodan päättymisen 15-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1933.

Paakki olettaa, että Mannerheimin golfin pelaaminen vähentyi jo 1920-luvun edetessä.

Mannerheim suistui vuonna 1923 Algerias­sa autoa ajaessaan tieltä rotkoon. Autosta ulos lentänyt Mannerheim virui yli neljä tuntia odottamassa sairasautoa reisi- ja solisluu sekä useita kylkiluita murtuneina. Onnettomuuden seurauksena hänen toinen jalkansa jäi toista lyhyemmäksi.

”Sen jälkeen Mannerheim ei tiettävästi enää itse autoa ajanut. Kirjallisista lähteistä käy kuitenkin ilmi, että Mannerheim pelasi golfia pitkän tauon jälkeen 1930-luvun alussa. Ehkä hän innostui lajista uudestaan”, Paakki kertoo.

Paakin mukaan Mannerheim on ollut rehellinen, pelin tosissaan ottava golfari, joka ei tuhlannut kentällä aikaa turhiin puheisiin, vaan keskittyi lyönteihinsä.

Paakin kirjoittama romaani huipentuu Mannerheimin kohdatessa golfottelussa Suomen sisällissodassa saksalaisia joukkoja johtaneen Saksan itäisen divisioonan komentajan Rüdiger von der Goltzin.

”Todellisuudessa Mannerheim ja von der Goltz eivät voineet sietää toisiaan, joten kirjan kuvitellussa reikäpelissä he pääsevät ratkomaan paremmuuttaan.”

Golfurallaan yhden hole-in-onen lyönyt Paakki olisi mielellään itsekin pelannut Mannerheimia vastaan kahden pelaajan reikäpelin, jonka häviäjä olisi kustantanut voittajalle pullakahvit.

”Se olisi ollut jännittävä ja tiukka mittelö. Enpä ole varma, kumpi olisi voittanut.”

Kirjailija Jukka Paakki otaksuu, että hänen ja Mannerheimin välille olisi syntynyt tasaväkinen golfmittelö. © Tommi Tuomi

Kirjailija Jukka Paakki otaksuu, että hänen ja Mannerheimin välille olisi syntynyt tasaväkinen golfmittelö. © Tommi Tuomi

Lähde: Jukka Paakki: Mannerheim, Tuntematon golfari, Aviador 2021.

Lue myös: Työnäytteenä marsalkka Mannerheimin murha – Tämän desantin Suomi palkkasi heti agentiksi

X