Juudas Iskariot – Oliko hän pääsiäisen petturi vai höynäytetty palkkasotilas, jolla Jumala teetti likaisen työn toteuttaakseen profeettojen ennustukset?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Giotto di Bondone: Juudaksen suudelma, 1304–1306. © Public Domain
Kirkon piirissä kysymystä on viimeiset 2 000 vuotta väistelty kysymystä, oliko Juudas rahanahne petturi vai reppana, jolla ylä- ja alakerran herrat teettivät likaisen työn? 

Raamattu kertoo, että Jeesuksen ilmiantanut opetuslapsi Juudas Iskariot sai petoksestaan palkkioksi 30 hopearahaa. Sittemmin Juudas tuli katumapäälle ja hirttäytyi.

Mutta oliko Juudas paha vai hyväksikäytetty reppana? Raamattu kertoo, että Juudaksen petos oli välttämätön jumalallisen suunnitelman toteuttamiseksi.

Viimeisellä ehtoollisella opetuslastensa kanssa ennen vangitsemistaan Jeesus antaa ymmärtää, että hän tietää mitä tulee tapahtumaan. Yksi opetuslapsista tulee kavaltamaan hänet.

Simon Pietari nyökkäsi hänelle, että hän kysyisi Jeesukselta, ketä tämä tarkoitti. Jeesus vastasi: ”Se, jolle annan tämän leivänpalan.” Sitten hän kastoi palan ja antoi sen Juudakselle, Simon Iskariotin pojalle. Silloin, heti kun Juudas oli sen saanut, Saatana meni häneen. Jeesus sanoi hänelle: ”Mitä aiot, tee se pian!”
Johannes 13:24, 26-27

Tässä vaiheessa tarinaan astuu vanha vihtahousu, Saatana, joka ottaa Juudas Iskariotin valtaansa. Jeesus ei mitenkään yritä toppuutella alakerran kuokkavierasta, päinvastoin – hän hoputtaa Juudasta tekemään nopeasti sen mitä aikoo.

Oliko Raamatun pääsiäistapahtumissa siis paha valjastettu hyvän palvelukseen, päämäärän toteuttamiseksi?

”Kyllä sen näinkin voi nähdä. Jumalan pelastussuunnitelmaan kuuluu pahan käyttö hyvää vastaan kuoleman välityksellä, se on samaa juurta. Mikä on Saatana? Langennut enkeli, joka on alas syösty Jumalan palvelija. Siitä huolimatta hän on alisteinen Jumalalle, jonka suunnitelma on pääasia,” vastaa käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila Helsingin yliopistosta.

Hengellisessä sielunhoitokeskustelussa toistuu Knuutilan mukaan vastaava asetelma. Ihmisen kokemia vastoinkäymisiä hahmotetaan niin, että surkeasti kävi, mutta sillä on isompi tarkoitus elämän kannalta.

”Juudaksella oli tehtävä vähän samaan tapaan kuin langenneella enkelillä. Evankeliumi kertoo, että Jeesus valitsi kaikki opetuslapsensa, myös Juudas Iskariotin. Yksi heistä valittiin ehkä siksi, että hän toteuttaa tämän suunnitelman.”

Jeesus sanoi hänelle: ”Ystävä, tätä varten sinä olet tullut.” Silloin miehet astuivat lähemmäs, kävivät käsiksi Jeesukseen ja vangitsivat hänet.
Matteus 27: 50  

Juudaksen rooli huipentuu hänen osoittaessaan ylipapille ja tämän miehille, kuka öisessä Getsemanessa olleista miehistä oli Jeesus, joka ilmiantonsa jälkeenkin muistuttaa Juudasta tämän tehtävästä.

”Luuletko, etten voisi pyytää apua Isältäni? Hän lähettäisi tänne heti kaksitoista legioonaa enkeleitä ja enemmänkin. Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, joiden mukaan näin täytyy tapahtua? Mutta kaikki tämä on tapahtunut, jotta profeettojen kirjoitukset kävisivät toteen.”
Matteus 27: 53-56

Raamatun pohjalta on ilmeistä, että Juudas Iskariotin petoksella oli keskeinen osa jumalallisessa suunnitelmassa. Siitä huolimatta hänen roolistaan luterilaisen kirkon piirissä puhutaan edelleen varsin vähän.

”Juudas saatetaan mainita, kun kerrotaan pitkänperjantain kärsimystarinaa. Meillä on puheenparsia, joissa Juudaksen nimellä viitataan petollisuuteen. Kristillisessä tämän päivän julistuksessa sen osuus on ohuempi. Historian saatossa se on saanut aikaan keskustelua teologien ja pappien keskuudessa, mutta jäänyt kuitenkin sivupoluksi”, Jyrki Knuutila arvioi.

X