Moderni tekniikka paljasti vanhan taulun salaisuuden – Tässä syy, miksi Jeesuksen äidinäiti haluttiin piilottaa verhon taakse

Maalauksen naisen kasvot ovat kääntyneet viistosti ylöspäin. Ilme ja kehon kieli kertovat tuskasta.

Hänen vierellään on kaksi naista, jotka ovat vähäeleisempiä. He ovat kääntyneet kärsivää kohti, toisen käsi lepää rauhoittavasti tämän vatsalla.

Taustalla tummanpuhuva verho reunustaa ikkunaa, josta pilkottaa pala taivasta.

Moision kartanon seinällä Elimäellä oleva taulu on kookas, ja maalauksen aihe näyttää uskonnolliselta.

Paljon muuta siitä ei pitkään aikaan tiedettykään.

Teos päätyi Kymenlaaksoon noin 30 vuotta sitten, kun yrittäjät Seija ja Pentti Hasu hankkivat sen tutulta taidekauppiaalta. Maalausta ei pidetty arvokkaana, koska sitä ei ollut signeerattu.

”Taiteilija oli tuntematon, eikä aihe ollut keräilijöitä yleisesti kiinnostava. Mesenaatti oli kuitenkin ystävämme ja tiesi, että uskaltaa tarjota sitä meille”, Pentti Hasu kertoo.

Nyt jo edesmennyt myyjä ei osannut kertoa maalauksen historiasta mitään.

Tiedon puute ei toki estänyt arvailuja, joita ehti kertyä vuosikymmenten aikana monia.

Kolmea naista esittävän maalauksen aihe oli selvästi raamatullinen, mutta teoksen alkuperä tuntematon. © Kuvat Juha Metso/Otavamedia

Arvokkaassa seurassa

Maalaus koristi Hasujen olohuonetta aikansa, kunnes pääsi laajemman yleisön nähtäväksi.

Liha-alalla pitkän uran tehneen pariskunnan taideharrastus oli nimittäin edennyt siihen pisteeseen, ettei kotona ollut enää tilaa kaikelle taiteelle.

Ratkaisu löytyi Moision kartanosta, jonka Hasut vuokrasivat Elimäen kunnalta 20 vuotta sitten. Lähes 200 vuotta vanha, empiretyyliä edustava päärakennus on itsensä Carl Ludvig Engelin suunnittelema.

“Meille on ollut siunaus, että olemme saaneet tehdä terveinä töitä ja harrastaa taidetta siinä sivussa”, Pentti toteaa.

Tuntemattoman taiteilijan maalaus lepää arvovaltaisessa seurassa. Esillä on paljon Wäinö Aaltosen veistoksia, samoin monien suomalaisten kuvataiteen mestarien töitä.

Muista taideteoksista poikkeava, kolmea naista esittävä uskonnollinen maalaus on kutkuttanut monen kävijän mielikuvitusta. Sen on arvailtu olleen yksi osa suuresta alttaritaulusta. Tätä vaihtoehtoa myös Hasut pitivät mahdollisena.

”Eräs venäläinen rouva puolestaan katsoi taulua ja totesi, että keskimmäinen nainen on ilmiselvästi katuva Maria Magdaleena”, Seija Hasu sanoo.

Myös Hasut ovat perheen kesken pohtineet usein maalauksen aihetta ja alkuperää. Vuosien varrella syntyikin oletus, mistä maasta teos voisi olla lähtöisin: värien ja vaatteiden perusteella maalaus on luultavasti italialaista alkuperää.

Tyyliltään teos muistuttaa Guido Renin töitä. Reni oli italialainen taidemaalari, joka teki valtaosan töistään 1600-luvun alussa ja maalasi usein raamatullisia aiheita.

Selvittääkseen arvoituksen Hasujen piti luopua maalauksesta väliaikaisesti.

Aitouden asiantuntijat

Keski-Suomessa toimii yritys nimeltä Recenart. Nimi on lyhenne sanoista Research Centre for Art – eli taiteen tutkimuskeskus.

Yritys on kansainvälisestikin harvinainen, ja sillä on asiakkaita ympäri maailmaa. Tarkkaa sijaintia ei kerrota julkisuuteen, sillä tutkimuskohteet ovat usein arvokkaita.

Jyväskylän yliopiston tutkimusprojektista alkunsa saanut yritys tutkii taideteosten aitoutta ja alkuperää. Täällä on muun muassa todettu aidoksi Suomen ensimmäinen Claude Monet’n maalaus Heinäsuova ilta-auringossa.

Hasut löysivät yrityksen tyttärentyttärensä Lindan avulla ja päättivät tutkituttaa heitä vuosikymmeniä askarruttaneen maalauksen.

Tutkimukset kestivät neljä kuukautta.

Hasujen mittavasta taidekokoelmasta pääsevät nauttimaan nykyään myös Moision kartanon vierailijat. Taideharrastus sai aikanaan alkunsa häälahjaksi saadusta taulusta. © Juha Metso/Otavamedia

Puuttuva signeeraus

Recenartin tutkijat Seppo Hornytzkyj ja Juhani Huuskonen alkoivat selvittää arvoitusta. Ultravioletti- ja infrapunavalon aallonpituuksia käyttävillä kameroilla on mahdollista nähdä näkyvän maalipinnan alla piileviin kerroksiin.

Taulujen alareunat ovat usein erityisen mielenkiintoisia, koska niihin taiteilija yleensä lisää signeerauksen.

Hasujen teoksen kohdalla tutkijat kuitenkin törmäsivät ongelmaan.

Maalausta oli restauroitu runsaasti ja useaan otteeseen, ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Puhdistustyöt ja lisätyt maali- sekä lakkakerrokset kuluttavat ja peittävät vanhempia kerroksia.

Kuvauksissa taulun alareunasta paljastui merkintöjä, jotka voisivat olla signeerauksen osia. Niistä ei kuitenkaan saanut selvää, joten taiteilijan henkilöllisyys jäi hämärän peittoon.

Maalauksessa käytetyt pigmentit kuitenkin vahvistivat, että kyseessä ei ollut Guido Renin teos – pigmentit olivat käytössä vasta 1700-luvulla, kun Reni kuoli jo 1600-luvulla.

Tutkijoiden johtopäätös oli, että taulun oli maalannut suurella todennäköisyydellä italialainen taiteilija, joka oli saanut vaikutteita Reniltä.

Mutta varsinainen paljastus oli vielä tulossa.

Hasujen taulun tapauksessa paljastui, että naishahmoja olikin neljä. Piiloon maalatun naisen henkilöllisyys auttoi tutkijoita selvittämään maalauksen aiheen. © Juha Metso/Otavamedia

Piiloon maalattu hahmo

Taulun alkuperän lisäksi toinen suuri kysymysmerkki oli ollut sen aihe.

Vaikka maalaus on selvästi uskonnollinen, siitä puuttuvat attribuutit, joiden avulla naishahmot voisi tunnistaa.

Taiteen tutkimuksessa attribuuteilla tarkoitetaan esimerkiksi symboleja tai muita näkyviä tunnusmerkkejä, jotka yhdistävät teoksessa kuvatun hahmon tiettyyn historialliseen henkilöön.

Tutkijat ottivat nyt käyttöön hyperspektrikameran, joka mittaa pinnasta heijastuvaa valoa usealla sadalla eri aallonpituudella. Lopputuloksena syntyvä kuva kertoo sellaista, mitä UV- tai infrapunakameralla ei voi nähdä.

Syvemmälle maalikerroksiin mentäessä löytyi todellinen yllätys.

Siihen, missä silmä näkee nyt vain raskaan, tumman verhon, taiteilija on alun perin hahmotellut neljännen naisen.

Hän makaa silmät kiinni, kädet rinnan päälle taitettuna. Kyseessä on ilmiselvästi vainaja.

Kuolleen naisen hahmon löydettyään tutkijat tajusivat, mistä historiallisesta tapahtumasta maalaus kertoo.

Tunnusmerkkien perusteella piiloon maalattu vainaja esittää Pyhää Annaa, Jeesuksen äidin Marian äitiä, joka katolisen kirkon pyhimyksiä käsittelevän Kultaisen legendan mukaan kuoli lastensa ympäröimänä.

Silloin kolmesta naisesta keskimmäinen olisi äitinsä kuolemaa sureva Neitsyt Maria.

Kultaisen legendan perusteella maalauksen muut kaksi naista olisivat tällöin Maria Cleophas ja Maria Salome.

Täyttä varmuutta tästä ei kuitenkaan ole. Koska oikeanpuoleinen nainen näyttää muita vanhemmalta, tutkijat päättelivät, että hän voisi olla myös Pyhän Annan sisarentytär Elisabet, Johannes Kastajan äiti.

Se saa jäädä arvoitukseksi.

Mieluinen yllätys

Moision kartanon kahvipöydässä istuu perhettä neljässä polvessa. Kun yritystoiminta on siirtynyt Seija ja Pertti Hasun lapsille, pariskunnalla on aikaa taiteelle.

Kolmea naista esittävä maalaus on ollut aina heille tärkeä.

”Minulle siinä on ollut aina jokin sellainen rauha, jo silloin kun se roikkui meillä kotona olohuoneen seinällä”, Seija Hasu toteaa.

Arvoituksellisen maalauksen taustan selvittäminen on ollut heille kuitenkin tärkeää.

”Halusimme tutkituttaa sen nyt, kun vielä voimme – sen sijaan että se jäisi jälkipolvien mietittäväksi”, Pentti Hasu sanoo.

Tulokset ylittivät odotukset. Maalaus varmistui aidoksi, 1700-luvun teokseksi. Samalla selvisi, mitä se esittää. Nyt Hasuilla on myös antaa arvailijoille vastaus.

Tutkimusten myötä taulu on saanut ikään kuin uuden elämän, ja se on jälleen esillä Moision kartanon seinällä yhdessä tutkimustulosten kanssa.

Teos oli painunut vähän unohduksiin, mutta nyt sille kääntyi uusi lehti.

Jäljelle jääviä kysymyksiä

Varmasti yhä useampi vierailija pysähtyy teoksen eteen. Se herättää edelleen kysymyksiä – ne ovat vain hieman erilaisia.

Miksi Pyhä Anna peitettiin verholla? Kammoksuiko joku taulun ensimmäisistä omistajista vainajaa esittävää hahmoa? Missä ja kenen hallussa teos seikkaili ennen Suomeen saapumistaan?

Vastauksia ei välttämättä saada. Voi toki olla, että niitä etsitään tulevaisuudessa vielä kehittyneemmän teknologian avulla.

Kyse on myös taiteen luonnollisesta jatkumosta. Taiteen arvo ja merkitys muuttuvat ajan myötä, ja teokset kasvavat tavallaan itseään suuremmiksi.

Mutta kuten Hasut huomauttavat, juuri tässä piilee taideharrastuksen viehätys. Taiteelle ominaista on se, että teosten ympärillä käytävä keskustelu, arvo ja merkitys muuttuvat ajan myötä.

Nyt Pentti Hasu pohtii, mitä kaikkea pariskunnan mittavasta taidekokoelmasta voisi paljastua.

”Meillä on täällä muutama muukin teos, joita olisi mielenkiintoista tutkia vähän lisää.”