Reportaasi: Heikki Mikola ja Kullannuppu-hevonen ovat tuttu näky Turussa – Kaupunkiratsun kaviot ovat kopisseet turuilla ja toreilla jo 13 vuotta
Turussa on kuuluisa kaupunkihevonen, ja uuden lain tarkennuksen myötä myös ongelma. Kaupunkiratsastaja Heikki Mikolan lain tulkinnan mukaan hevonen kuuluu nyt ajotielle, mikä ei ole oikein kenenkään etu.
Kun punainen liikennevalo vaihtuu vihreäksi, Heikki Mikola taluttaa ajokaistalla Kullannuppu-tamman risteyksen yli. © Vesa Tyni
Liikenteen huminan yli kantautuu kavioiden kopse. 17-vuotias turkulaistamma Kullannuppu kolistelee rautakengillään risteykseen. Heikki Mikola pitää kiinni pitkästä narusta, jonka päässä kulkeva hevonen pysähtyy punaisiin valoihin ja kääntelee päätään.
Tamma on käynyt moottoreiden hurinassa ja pakokaasun katkussa hieman levottomaksi.
Keskimmäiselle kaistalle ryhmittyneen Kullannupun kummallakin puolella on henkilöauto. Nastarenkaat rapisevat ja ajovalot viistävät hevosen kupeita. Tamman taakse syntyy äkkiä pitkä jono.
Liikennevaloissa vikuroiva Kullannuppu näyttää joutuneen väärään paikkaan. Nykyisen tieliikennelain mukaan suurikokoisen eläimen taluttajan on kuitenkin noudatettava moottorikäyttöistä ajoneuvoa koskevia liikennesääntöjä.
Tamman kuuluu kulkea pientareiden ja pyöräteiden sijasta ajokaistoilla. Kullannuppu on määrätty lain voimalla hevoseksi autojen joukkoon.
Kun punainen valo vaihtuu vihreäksi, Kullannuppu ottaa nopean pyrähdyksen ja Heikki Mikolan pitelemä, pitkä naru kiristyy. Kullannuppu tekee lyhyen kaarroksen autojen keskellä. Jonot liikahtavat hevosen vierellä ja takana.
Hevosen vaalea liinaharja liehuu autojen yläpuolella. Kullannuppu jatkaa taivallustaan.
Kotitalliin on vielä matkaa.
Heikki Mikola rauhoittelee liikenteen humussa hieman levottomaksi käynyttä hevostaan. © Vesa Tyni
Kaupungin lemmikki viihdepormestariksi
Kun Turkuun valittiin reilut kaksi vuotta sitten kaupunkilehden järjestämässä äänestyksessä Viihdepormestaria, niin kolmanneksi sijoittuivat laulajaveljekset Matti ja Teppo ja toiseksi toimitusjohtaja ja TV-persoona Jethro Rostedt. Viihdepormestariksi nimettiin yli tuhannen äänen vyöryllä Kullannuppu.
Kolmanneksi sijoittuivat Matti ja Teppo, toiseksi Jethro Rostedt ja Viihdepormestariksi Kullannuppu.”
Tamma tunnetaan Turussa kaupunkiratsuna ja Kullannupun omistaja Heikki Mikola kaupunkiratsastajana.
Mikola kertoo vaeltaneensa hevosensa kanssa sekä ratsain että tammaa taluttamalla kotikaupungissaan pian 13 vuoden ajan.
Viime kesänä voimaan tulleen tieliikennelain tarkennuksen jälkeen ratsukon kaupunkiretket ovat käyneet hankalammiksi.
”Lain tarkennuksen jälkeen hevosen taluttaja ei voi enää valita turvallisinta väylää teiden sivuilta tai pyöräteiltä, vaan hevosta on talutettava ajokaistalla”, Heikki Mikola kertoo.
Kullannuppu on kuninkaallista sukua
Kullannuppu syntyi vuonna 2003 Sotavallan kartanossa Lempäälässä. Viisinkertaisen ravikuninkaan Vieskerin tammavarsasta odotettiin menestysravuria, mutta Kullannupusta ei ollut kilpahevoseksi. Tuntiratsuksi tamma taas oli hieman liian energinen, joten se päätyi lopulta Heikki Mikolan ylläpitohevoseksi turkulaiseen talliin kaupungin keskustan tuntumaan.
”Kullannuppu tuli minulle kesäkuussa ja loppukesästä kävimme jo Tuomiokirkolla”, Heikki Mikola kertoo.
Kullannuppu oli Mikolan mukaan aluksi hieman omiin oloihinsa vetäytyvä tamma, joka ei mielellään antanut silittää itseään. Kaupungilla kierrellessään Kullannuppu on kuitenkin tottunut ihmisiin ja oppinut olemaan paijattavana ja kuvattavana.
Aina kävelylenkille hevosensa kanssa lähtiessään Mikola ottaa taskuunsa porkkananpaloja, jotka hän antaa ihmisille, että he saavat antaa ne kämmeneltään Kullannupulle.
”Tamma tietää, että porkkanat tulevat isännältä, mutta älykkäänä hevosena Kullannuppu on ihmisten mieliksi juonessa mukana”, Mikola vakuuttaa.
Kun Kullannupulle tarjoaa porkkananpalaa, hevonen katsoo ensin silmiin ja hamuaa sitten huulillaan varovasti makupalan kämmeneltä.
Pehmeä turpa tuskin tapaa kämmentä.
Kosketus on kevyt kuin sametin hipaisu.
Outo ovenkaataja
67-vuotias, kemistin ammatista viime syksynä eläkkeelle jäänyt Heikki Mikola oli hevosten kanssa tekemisissä ensimmäisen kerran viedessään tyttäriään ratsastustunneille. Vähitellen hän innostui lajista myös itse ja on harrastanut ratsastusta viimeisen parinkymmenen vuoden ajan.
Mikola arvioi ratsastaneensa yhteensä noin 130 hevosta ja hän on osallistunut myös maasto- ja matkaratsastuskilpailuihin. Lisäksi Mikolalla on ratsastuksen lajituomarin pätevyyksiä ja hän toimii ratsastuskilpailujen esteratamestarina.
Kun Mikola lunasti Kullannupun nimiinsä, siitä tuli hänen ensimmäinen oma hevosensa. Yhteistä taivalta on takana nyt jo lähemmäs 13 vuotta. Mikola alkaa harjata hevosensa jo hieman notkolle painunutta selkää, ja ilmassa varisee ruskeita haituvia.
Se on kevään merkki.
Kullannuppu vaihtaa karvaa.
Mikola kuvailee hevostaan hieman omalaatuiseksi luonteeksi, jolla on hieman omituisia tempauksia.
Kun Mikola tuli taannoin aamulla tallille, Kullannupun karsinan raskas ovi lojui käytävällä, mutta hevonen seisoi karsinassaan.
”En ymmärrä, miten Kullannuppu oli saanut nostettua oven saranoiltaan”, Mikkola pohtii.
Hevonen liikenteessä – Tieliikennelain uudistus teki liikkumisen turvattomammaksi
Ennen viime kesän tieliikennelain uudistusta hevosta sai Heikki Mikolan mukaan ratsastaa ja taluttaa kevyen liikenteen väylillä, pyöräteillä ja pientareilla. Nyt on toisin, mutta takuuvarmasti kukaan ei tiedä, miten.
Mikolan mukaan lain tulkinta on vaikeaa, koska kirjoitetun lakitekstin termit, pykälät ja momentit ovat epäloogisia ja osittain toisilleen vastakkaisia. Hän on ollut uudistetun lain tulkitsemisen suhteen yhteydessä Turun poliisiin, poliisihallitukseen, Liikenneturvaan, liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin ja liikenneministeriöön.
Mikolan mielestä hänen tiedusteluihinsa saamansa vastaukset ovat olleet epäselviä ja ristiriitaisia.
”Vaikka aiheutamme Kullannupun kanssa ajoradalla ruuhkia ja häiriöitä, niin se ei ole laintulkitsijoiden ja poliisin mukaan riittävä poikkeus, että saisimme siirtyä ajoradalta turvallisemmille väylille”, Mikola kertoo.
”Lähtökohta on kuitenkin se, että lakia on noudatettava.”
Kullannuppu ojentaa kaulaansa, kun Mikola pujottaa punaiset riimut hevosensa päähän. Uuden tieliikennelain mukaisesti otsaremmissä on valkoinen huomiovalo. Hämärässä ja pimeässä on laitettava päälle myös häntäremmin punainen takavalo.
Kotitallilta pääsisi myös läheiseen metsään, mutta metsään johtavalla tiellä on moottorikäyttöisellä ajoneuvoilla ajaminen kielletty, joten Mikolan mukaan tielle ei saa mennä myöskään ratsastamalla tai hevosta taluttaen.
”Kieltämättä metsässä tulee toisinaan käytyä. Kullannuppu on itse oppinut pujahtamaan kiertotietä rivitalojen välistä kulkevaa polkua myöten kuusten siimekseen”, Mikola kertoo.
Tieliikennelain mukaan Kullannupulla täytyy olla hännässään punainen perävalo. © Vesa Tyni
Pikaruokaa luukusta
Kadunvarressa Kullannuppu on nähtävyys.
Autot hiljentävät vauhtiaan. Jalankulkijat pysähtyvät kyselemään Kullannupun kuulumisia ja katsomaan ja kuvaamaan hevosta. Sen sijaan punaiseen takkiin pukeutunut pienen koiran taluttaja joutuu kiirehtimään askeliaan, kun hevosta säikähtänyt koira alkaa vetää hihnaan kireälle.
Hetken taivallettuaan Kullannuppu saa syödäkseen pikaruokapaikan myyntiluukusta ostetun ison annoksen ranskalaisia perunoita. Kesäisin Kullannuppu käy myös Turun keskustan jäätelökioskilla.
”Joudun tarjoilemaan tammalle jäätelön pieninä annoksia, ettei se hotkaise kerralla koko tötteröä”, Heikki Mikola kertoo.
Kullannuppu viihtyy puistojen vihreillä nurmikoilla, mutta Mikolan mukaan hevonen suosii kaupunkiympäristöä myös sen vuoksi, että keskustassa ei ole kotitarhassa kesäisin Kullannuppua kiusallisesti häiritseviä paarmoja ja mäkäräisiä.
Kullannuppu tunnetaan Turussa myös hyväntekijänä. Mikola vierailee säännöllisesti tammansa kanssa esimerkiksi päiväkodeissa ja erityistukea tarvitsevien lasten taideleireillä.
Mikolan ääni hieman värähtää, kun hän muistelee Kullannupun kohtaamista pyörätuolissa istuneen pienen tytön kanssa.
”Tytöstä näki, että hän koki jotain ainutlaatuista antaessaan Kullannupulle omasta kädestään porkkananpalan. Tyttö tuskin unohtaa tammaa koskaan.”
Pikaruokapaikassa Kullannuppu tilaa iltapäivän herkuksi ranskalaisia perunoita. © Vesa Tyni
Mitä pitemmälle matka etenee, sitä pitemmäksi kasvaa jono Kullannupun ja Heikki Mikolan takana. © Vesa Tyni
Äänimerkkejä hevoselle
Loppumatka yhteistä kierrostamme on vielä levottomampi. Kullannupun taakse muodostuu yhä pitempi autojen jono. Hevonen kiskoo narua tiukalle ja viskoo päätään.
Ruuhka matelee eteenpäin. Kadun tukkeena kulkevalle Kullannupulle soitetaan torvea.
Hevonen säpsähtelee, mutta pysyy Heikki Mikolan pitelemänä omalla kaistallaan. Matalat sillankaiteet tulevat vastaan tien oikealla puolella. Sillan jälkeen Kullannuppu ja Mikola pääsevät kääntymään rauhallisemmalle kotitallin kadulle.
Pientareelle pysähtynyt Kullannuppu rauhoittuu ja alkaa nyhtää maasta ruohoa. Isäntä on hevostaan hengästyneempi.
”En suosittele kenellekään hevosharrastajalle liikkumista teiden ajokaistoilla. Hyvin harva hevonen siihen edes kykenee, vaikka laki sitä vaatii”, Mikola puuskuttaa.
Hän aikoo kuitenkin itse jatkaa Kullannuppunsa kanssa kaupunkiretkiään, koska Mikolan mielestä lainsäätäjien pitäisi tehdä hevosten liikkumisen osalta muutoksia nykyiseen tieliikennelakiin. Mikola on hiljattain jättänyt eduskunnan oikeuskanslerille tieliikennelaista yli kymmenen sivun mittaisen selvityspyynnön.
”Tällä hetkellä tuntuu siltä, että hevosen kanssa kadulla liikuttaessa järjenkäyttö on lain ja sen virallisen tulkinnan mukaan kielletty.”
Kullannuppu on saanut taas syödäkseen ja alkaa vetää narua kireälle. Soratietä astellessaan tamma tietää, että kotitalli on jo lähellä.
Siistinä hevosena tamma tekee tarpeensa aina ennen lenkille lähtöä ja seuraavan kerran tarhassaan vasta lenkin jälkeen
Päiväkävely on kestänyt jo pitkään.
Ehkä Kullannupulla on jo kiire pissalle.
Mikä on hevosen paikka liikenteessä?
Tieliikennelain (729/2018) 53 pykälän mukaan suurikokoisen eläimen taluttajan on noudatettava moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajamista koskevia liikenteenohjauksen merkkejä, liikenteenohjauslaitteita ja liikennesääntöjä.
”Lain mukaan eläintä kuljettavan tienkäyttäjän on pidettävä eläin kytkettynä ja eläintä on valvottava niin, että se ei aiheuta vaaraa tai huomattavaa haittaa muille tienkäyttäjille”, kertoo liikenneneuvos Kimmo Kiiski Liikenne- ja viestintäministeriöstä.
”Suurikokoista kuljetettaessa ei ole mahdollista käyttää säännöllisesti jalkakäytäviä tai pyöräteitä.”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön mukaan hevosella ratsastettaessa tai sitä talutettaessa voi kuitenkin joissain tilanteissa olla turvallisempaa poiketa liikennesäännöistä.
”Tieliikennelaki mahdollistaa tilapäisesti minkä tahansa tieosan käytön, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat”, Kiiski toteaa.