Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on huolissaan perusturvan liian alhaisesta tasosta: ”Valtion velvollisuus on huolehtia siitä, että kukaan ei joudu leipäjonoon”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kaari Mattila muistuttaa, että valtion velvollisuus on huolehtia siitä, että kukaan ei joudu leipäjonoon.
Kaari Mattila muistuttaa, että valtion velvollisuus on huolehtia siitä, että kukaan ei joudu leipäjonoon. © Pekka Nieminen / Otavamedia
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila muistuttaa, että Suomessakin loukataan ihmisoikeuksia: ”Myös köyhyys on ihmisoikeuskysymys.”

Yleisurheilun MM-kilpailut Qatarin Dohassa kilpailtiin nyt syksyllä. Reilun kahden vuoden kuluttua Qatarissa järjestetään jalkapallon MM-turnaus. Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila vieraili vuonna 2016 Pohjoismaiden palloliittojen delegaation riippumattona asiantuntijana Qatarissa.

Asiasta ei jää epäilystäkään, kun hän sanoo, että MM-kilpailujen myöntäminen Qatarille oli virhe. Mattila on vakuuttava.

Häntä uskoo mieluummin kuin entistä jalkapalloilijaa Jari Litmasta, jonka mielestä Qatar sopii erinomaisesti jalkapallon MM-turnauksen järjestäjäksi.

”Kun kisapaikkoja on rakennettu pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa, niin on loukattu räikeästi työ- ja ihmisoikeuksia”, Kaari Mattila huomauttaa.

Hänen mielestään suorituspaikkojen ja infrastruktuurin rakentaminen autiomaahan ei myöskään ole ekologisesti kestävää varsinkaan, kun stadioneille tuskin on tulevaisuudessa edes käyttöä.

”Qataria on helpompi kritisoida kuin esimerkiksi Kiinaa tai Venäjää, jotka ovat myös ihmisoikeusloukkauksistaan huolimatta toimineet kisajärjestäjinä”, Mattila sanoo.

”Siitäkään ei ole mitään näyttöä, että MM-kilpailujen tai olympialaisten myötä ihmisoikeustilanne kyseisissä valtioissa olisi kohentunut.”

Ytimessä on abortti

Reilut kuusi vuotta Ihmisoikeusliiton pääsihteerinä toiminut Kaari Mattila mainitsee lasten oikeudet, kidutuksen kieltävän sopimuksen ja oikeuden koulutukseen esimerkkeinä siitä, miten ihmisoikeuksia on myös saatu edistettyä maailmanlaajuisesti.

Hän haluaa suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti, vaikka ajassamme on myös huolestuttavia piirteitä.

”Isojen valtioiden johtajat laittavat hiekkaa YK:n rattaisiin.”

Ihmisoikeuksia ei voi erottaa valtioista ja politiikasta. Yksi kenties kaikkein poliittisimmista kysymyksistä on naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeus.

”Keskustelun ytimessä on usein abortti, ja abortin vastustajilla on valtaa ja voimaa myös käyttää sen sääntelyä vallan välineenä.”

Yhtä lailla politisoidaan myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.

”Yhdysvaltain tietyt kristilliset yhteisöt ja myös muualla maailmassa uskontoa politiikan välineenä käyttävät tahot estävät ihmisoikeuksien toteutumista. Valitettavasti samaa suuntausta on havaittavissa myös meillä Euroopan Unionissa ainakin Puolassa.”

Suomessa seksuaalinen ahdistelu on nykyään lain nojalla kielletty. Mattilan mukaan ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuva häiriköinti on sukupuolittunutta, mikä ilmenee naisten ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien saamasta palautteessa.

Kaari Mattila on myös itse kokenut vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta sukupuolensa takia.

”Olen saanut oman osani. Nuorena en kuitenkaan tunnistanut tapahtunutta seksuaaliseksi häirinnäksi eikä sellainen ollut silloin lailla kiellettyä.”

Valtarakenteet edessä

Kaari Mattila on aina ollut utelias ja hanakka esittämään kysymyksiä. Hän on omalta osaltaan yrittänyt vaikuttaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen niin Suomessa kuin maailman laajuisesti.

”Kun asioita halutaan muuttaa, törmätään usein valtarakenteisiin, jolloin niitäkin pitää pyrkiä muuttamaan ja purkamaan.”

Maailmanlaajuisesti vertailtuna ihmisoikeudet ovat Suomessa hyvällä tolalla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö maassamme olisi ihmisoikeuksien osalta petraamisen varaa.

”Suomessa ei välttämättä edes tunneta ihmisoikeuksia. Kaikki poliitikotkaan eivät tiedä niitä. Ihmisoikeudet tulivat peruskoulujen opetusohjelmaan vasta pari vuotta sitten, mikä on sinänsä hieno uudistus.”

Yksi Suomessa toteutumattomista ihmisoikeuksista on oikeus riittävään toimeentuloon.

”Suomi on vauras maa. Meillä on kuitenkin yhä vallalla illuusio kahden vanhemman keskiluokkaisesta perheestä. Se illuusio jättää varjoonsa paljon köyhyyttä.”

Ihmisoikeusliitto on vaatinut valtiota nostamaan kansainvälisten sopimusten valossa liian alhaista perusturvan tasoa maassamme.

”Valtion velvollisuus on huolehtia siitä, että kukaan ei joudu leipäjonoon. Nyt köyhyyttä ei ole käsitelty ihmisoikeusasiana vaan taloudellisista lähtökohdista käsin. Nostamisen sijaan perusturva on ollut säästökohteena jo parin vuosikymmenen ajan.”

Kansalaispaine vaikuttaa

Vuonna 1995 Kaari Mattila osallistui yliopisto-opiskelijana Pekingissä järjestettyyn YK:n naisten oikeuksien konferenssiin.

Hänen tehtävänään oli laatia muistiinpanoja kansalaisjärjestöfoorumin täysistunnoista. Mattilaan teki vaikutuksen se, että noin 60 000 eri puolilta maailmaa olevaa ihmistä järjestäytyi toimimaan yhteisen asian puolesta.

”Ilman kansalaisliikkeitä valtiot eivät puutu ihmisoikeusloukkauksiin. Kun syntyy tarpeeksi kansalaispainetta, syntyy myös muutoksia. Esimerkkinä tästä on kuolemanrangaistuksen poistaminen useista valtioista”, Mattila kertoo.

Hänen mielestään ihmisoikeusihmisiä ei tulisi ”nostaa jalustalle,” mutta tunnustusta pitäisi antaa niille, jotka ovat tehneet pioneerityötä ihmisoikeuksien puolesta.

”Esimerkiksi alkuperäiskansat ovat joutuneet puolustamaan maa-alueitaan joskus henkensä kaupalla.”

Korjaamista on myös Suomen saamelaisten asemassa. He saavat vain harvoin palveluja omalla äidinkielellään. Kalastusta Tenojoen vesistössä rajoittava Tenon sopimus taas heikentää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa heidän perinteistä elinkeinoaan.

”Ihmisoikeusjärjestönä tuemme saamelaisia toimijoita heidän työssään oikeuksiensa toteutumiseksi.”

Kaari Mattila pohtii, pitääkö tulevaisuudessa turvata ikäihmisten oikeudet samalla tavalla kuten lasten oikeuksia on pyritty turvaamaan.

Kaari Mattila pohtii, pitääkö tulevaisuudessa turvata ikäihmisten oikeudet samalla tavalla kuten lasten oikeuksia on pyritty turvaamaan. Pekka Nieminen / Otavamedia

Ikäihmisten oikeudet

Kaari Mattila kokee olevansa etuoikeutettu, koska hänellä on vakituinen palkkatyö. Kun työnä ovat ihmisoikeudet, niin tekeminen ei todellakaan lopu kesken. Mattila kertoo, että intohimoisesti sitoutuvina ihmisinä ihmisoikeusaktivisteilla on vaara palaa loppuun.

Järjestöjohtajana hän pitää oleellisena tehtävänään myös työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimista.

”Olen toimelias, ja mihin ryhdyn, teen sen antaumuksella. Minulle on kuitenkin tosi helppoa olla tekemättä myös yhtään mitään.”

Seuraava suuri ihmisoikeuskeskustelu voi Mattilan mielestä syntyä ikäihmisten oikeuksista.

”Ikääntyneen väestön suhteellinen määrä lisääntyy eri puolilla maailmaa. Onko kenties syytä turvata vanhojen ihmisten oikeudet samalla tavalla kuin lasten oikeudet?”

Suomalaisissa hoitolaitoksissa tapahtuneet, lainsäädännön vastaiset laiminlyönnit hoidossa ja huolenpidossa ovat olleet myös ihmisoikeuksien laiminlyöntejä. Kun vanhusten hoivapalvelut siirtyvät yhä enemmän yksityisen sektorin vastuulle, niin

Mattilan mukaan vaarana piilee se, että palveluiden valvonta siirtyy yhä kauemmas itse hoivatyöstä.

”Oikeus riittäviin terveyspalveluihin voi olla ihmisoikeuskysymys, oli ihminen sitten, minkä ikäinen tahansa. Toinen suuri keskustelu käydään ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien yhteydestä: ilmastomuutos on valtava uhka ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Janoa ja intohimoa

Urheilu on miltei kaikkialla maailmassa merkittävä yhteiskunnallinen liike. Urheilua seurataan ja harrastetaan. Urheilu yhdistää valtaisat määrät ihmisiä.

Kaari Mattilan mukaan urheilulla voisi olla ihmisoikeuskysymyksissä edelläkävijän rooli.

”Valitettavasti Suomessa esimerkiksi syrjintäkeskustelu on tullut myöhemmin urheilun pariin kuin työelämään”, hän toteaa.

Mattila oli lapsena uutisfriikki, joka huomasi pian, että ihmisiä ei kohdella läheskään aina oikeudenmukaisesti.

”Ehkä minuun on syntynyt oikeudenmukaisuuden ja siihen vaikuttamisen jano.”
Mattilalla on myös työhönsä kuulumattomia haaveita.

Aikanaan hän toimi ilman koulutusta pianonsoiton opettajana. Musiikki vei hänet DJ:n töihin ja Mattilalla oli yhdessä pääkaupunkiseudun paikallisista radioista oma ohjelmansa vuosikymmenen ajan.

Nyt hän haluaa siirtää saman intohimon, millä hän on suhtautunut musiikkiin, kirjoittamiseen.

Mattilan haaveissa siintää romaani.

”Proosa on vasta harjoitteluasteella. Kirjoittaminen vaatii aikaa ja perselihaksia, ja aikaa minulla on liian vähän”, hän sanoo.

”Kun en kirjoita kirjaa ihmisoikeuksista.”

Lue myös: Seura Aasiassa: Amer Sportsin käyttämä vaelluskenkätehdas suljettiin Kambodzassa – Työntekijät odottavat nyt irtisanomiskorvauksia, koska tuotanto siirrettiin entistä halvempaan tehtaaseen

X