Näin Johanna, 24, sai tukea ja pääsi vähävaraisuuden kierteestä: ”Pitää vain uskoa itseensä ja ottaa apu vastaan”

Johanna Mäkinen sai Pelastakaa lapset ry:n oppimateriaalitukea, jonka avulla hän pystyi valmistumaan toisen asteen opinnoistaan. Tuella autetaan vähävaraisia lapsia ja nuoria.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Johanna Mäkinen muutti omilleen 16-vuotiaana. Pelastakaa lapset ry:n tukiohjelma auttoi opinnoissa eteenpäin.

Johanna Mäkinen sai Pelastakaa lapset ry:n oppimateriaalitukea, jonka avulla hän pystyi valmistumaan toisen asteen opinnoistaan. Tuella autetaan vähävaraisia lapsia ja nuoria.
Teksti:
Elina Kirssi

Kun Johanna Mäkinen oli 9-vuotias, hänen vanhempansa erosivat. Eron jälkeen yksinhuoltajaksi jäänyt äiti sairastui ja hän jäi työkyvyttömäksi. Perheen taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi, ja vähävaraisuuden kierre alkoi.

Johanna muutti pois kotoa jo 16-vuotiaana, sillä hän halusi paeta perheen ilmapiiriä ja kantaa vastuun vain itsestään. Hän alkoi opiskella lastenohjaajaksi ammattikoulussa ja eli pelkällä opintotuella, sillä perhe ei pystynyt tukemaan häntä lainkaan taloudellisesti.

Apua opintojen rahoitukseen imatralainen Johanna sai Pelastakaa lapset ry:n paikallisosastolta. Pelastakaa lapset ry:n Eväitä Elämälle -ohjelma auttaa vähävaraisissä perheissä eläviä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria esimerkiksi oppimateriaalien hankinnassa ja harrastusten tukemisessa.

Tukea oppimateriaaleihin ja harrastusten kuluihin

Johanna kattoi kirjakustannukset saamallaan oppimateriaalituella, lisäksi hän sai ensimmäisen opintovuoden aikana harrastustukea ja pystyi hankkimaan kuntosalikortin. Hän sai oppimateriaalitukea koko toisen asteen opintojensa ajan: tuki oli useita satoja euroja, ja se kattoi kaikki kirjojen ja kouluvälineiden hankkimiseen liittyvät kulut.

Pelastakaa lapset ry:n toiminta oli hänelle tuttuja, sillä äiti oli hakenut aktiivisesti avustuksia eri järjestöiltä. Aiemmin perhe oli osallistunut Pelastakaa lapset ry:n tukemille leireille ja matkoihin.

”Vähävaraisuus oli ongelma, mutta sitä ei koskaan hävetty perheessämme. Tuntui normaalilta ja luonnolliselta hakea tukea itsekin. Vasta jälkikäteen olen tajunnut, että jotkut voivat nähdä rahattomuuden ja avun hakemisen nolona.”

Johanna on kiitollinen saamastaan tuesta. Hän arvelee, että ilman järjestön apua hänen elämänsä voisi olla hyvin erilaista. © TOMMI TUOMI

Taloudellinen tuki auttoi henkisestikin

Nyt Johanna on 24-vuotias ja työskentelee ammatillisena tukihenkilönä lasten ja nuorten parissa pääkaupunkiseudulla. Lastenohjaajaksi valmistuttuaan hän opiskeli sosionomiksi ja rahoitti itse opintonsa työllä.

Hän arvelee, että elämä voisi olla hyvin erilaista ilman Eväitä Elämälle -ohjelman tukea.

”Nuorena oli paljon muitakin asioita, joista kannoin huolta. Taloudellinen turva kannusti opiskelemaan. Kasvoin ongelmaperheessä, ja koulu oli aina vahvasti suojaava tekijä. Tuntui hyvältä, että joku kannustaa. Se tuntui henkiseltä tuelta, joka auttoi eteenpäin opinnoissa. Kotoa en saanut taloudellista tai henkistä tukea.”

Johanna alkoi myöhemmin työskennellä mentorina 9-luokkalaisille nuorille Pelastakaa lapset ry:n kautta. Hän on myös järjestön hallituksessa. Tukijärjestöt ovat auttaneet häntä pääsemään osaksi yhteiskuntaa.

”Olin nuorena syrjäytymisuhan alla perhetilanteen takia, mutta pääsin vähävaraisuuden kierteestä pois, koska minulla oli mahdollisuus opiskella ja tehdä töitä. Olen hyvin kiitollinen ja ymmärrän tuen merkityksen.”

”Tuen hakemista ei tarvitse yhtään hävetä”

Nykyään Johanna on itsekin mukana tekemässä tukipäätöksiä. Hän pystyy itsekin samaistumaan nuorten tarinoihin.

”Tuen hakemista ei tarvitse yhtään hävetä. Haluan omalla esimerkilläni olla poistamassa sitä stigmaa. Lähes mistä tahansa lähtökohdista voi päästä mihin vain. Suomessa on todella hyvä tukijärjestelmä, jos omasta lähipiiristä ei saa tukea. Järjestöt antavat mahdollisuuksia, pitää vain uskoa itseensä ja uskaltaa ottaa apu vastaan.”

Oma menneisyys vaikutti myös alavalintaan. Työ nuorten ja lasten parissa onkin kutsumusammatti.

”Kun olin itse nuori, kävin juttelemassa sosiaalityöntekijän kanssa. Hän oli myös nimeltään Johanna. 14-vuotiaana aloin haaveilla siitä, että voin itse olla aikuisena se, joka auttaa nuoria. Haave ajoi vahvasti eteenpäin elämässä.”

Nuoret haluavat uskoa parempaan

Johanna ei ole yksin. Suomessa on arviolta noin satatuhatta köyhyydestä kärsivää lasta.

Viime vuonna Pelastakaa lapset ry:n Eväitä Elämälle -ohjelma tuki 2 453 lasta ja nuorta. Tukea myönnettiin yhteensä 608 513 euroa, josta suurin osa toisen asteen oppimateriaalitukeen (290 082 euroa) sekä harrastustukeen (275 414 euroa). Tukea annettiin myös mentoritukeen ja lomakotitoimintaan. Vuonna 1995 alkaneen Eväitä Elämälle -ohjelman rahoitus toimii täysin varainhankinnalla.

Pelastakaa lapset ry:n Helsingin osaston toiminnanjohtaja Marja Puhakka oli aikoinaan kehittämässä Eväitä elämälle -ohjelmaa. Hän kertoo, että tällä hetkellä tukiohjelmassa on 30 lukiolaista, yksi ammattikoululainen ja 20 lasta, jotka saavat tukea liikunta- ja kuvataideharrastuksiinsa.

”Lähestulkoon kaikki tuensaajat ovat perheistä, joissa yksinhuoltaja on työttömänä tai molemmat huoltajat ovat työttömiä. Perheissä saattaa olla myös pitkäaikaissairaita, jotka vaativat erityishoitoa. Vaikeista elämäntilanteista huolimatta nuoret haluavat taistella paremman huomisen puolesta”, Puhakka kertoo.

Sähköinen opiskelu on lisännyt tukea tarvitsevien nuorten määrää. © ISTOCK

Sähköinen opiskelu lisää avun tarvetta

Jo pelkät oppikirjat ovat iso menoerä monelle perheelle. Vuodessa niihin saattaa kulua vähintään 700–800 euroa ja kolmen vuoden aikana yhteensä noin 2 000 euroa, sillä lukion aikana pakollisia kursseja on 75.

Kirjat maksavat uutena noin 30 euroa kappaleelta, mutta Helsingin Pelastakaa lapset ry kierrättää kirjoja tuen piirissä olevien 30 opiskelijan kesken. Ammattikoululaisten kirjakulut ovat pienemmät, mutta esimerkiksi kokiksi opiskelevan nuoren pakolliset työasut ja -tarvikkeet maksavat noin 700 euroa.

Viime vuosien aikana toisen asteen opiskelijoiden avun tarve on lisääntynyt. Syynä on opetussuunnitelman uudistus vuonna 2016. Sen seurauksena ylioppilaskirjoitukset muuttuivat kokonaan sähköisiksi viime vuonna, ja nykyään lukiolaisten käytössä on oltava oma henkilökohtainen tietokone.

Esimerkiksi Helsingissä koulut eivät pysty tarjoamaan jokaiselle opiskelijalle omaa tietokonetta. Uudistuksen jälkeen avustushakemusten määrä on kasvanut ainakin Helsingin seudulla.

”Se näkyy ehdottomasti. Kannettavat tietokoneet nostavat kustannuksia selkeästi. Aluksi hankimme 350 euron hintaisia tietokoneita, mutta niiden kapasiteetti ei kestänyt ylioppilaskirjoituksiin asti, joten olemme hankkineet kalliimpia läppäreitä”, Puhakka kertoo.

Oppivelvollisuusiän nostaminen käsittelyssä

Pelastakaa lapset ry on kampanjoinut oppivelvollisuusiän nostamisen puolesta, sillä se takaisi toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalin muuttumisen maksuttomaksi. Oppivelvollisuuden nostaminen 18 ikävuoteen on tällä hetkellä hallituksen suunnitelmissa. Lakiesitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä ja se astuisi voimaan 2021.

Elokuusta 2019 alkaen pienituloisten perheiden nuoret ovat voineet hakea Kelalta oppimateriaalilisää, joka on 46,80 euroa kuukaudessa. Ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa oleva nuori on oikeutettu lisään, jos hänen vanhempiensa tulot ovat yhteensä enintään 41 100 euroa vuodessa.

Tukea voivat saada vanhempiensa luona asuvat alle 20-vuotiaat tai itsenäisesti asuvat alle 18-vuotiaat.

Lue myös: Näin neljän lapsen köyhä yksinhuoltaja saa 1800 euron palkan riittämään: ”En käy kaupassa – tilaan ruoat netistä kotiin”

X