Sairaanhoitaja Sari Roos oli elämänsä kovimmassa paikassa, kun keuhkoveritulppa vei oman lapsen teho-osastolle

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Sairaanhoitaja Sari Roos sai kunniamitalin koronarokote-keksinnöstä.
Sari Roos on palkittu sairaanhoitaja. Hänen keksintönsä ansioista pystyttiin rokottomaan koronavirusta vastaan vuoden 2021 aikana Helsingissä yli 300 000 ihmistä enemmän. © Leena Koskela
Sairaanhoitaja Sari Roosille koronavuodet olivat rankkoja niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisestikin.

Sairaanhoitaja Sari Roos on kokenut koronavuodet poikkeuksellisen raskaina  ammatillisesti ja henkilökohtaisesti. Kaksi vuotta sitten hänen teini-ikäinen lapsensa sairastui ja tällä todettiin massiivinen keuhkoveritulppa. Nuoren keuhkoihin oli muodostunut verihyytymiä, ja hengittäminen kävi yhä vaikeammaksi.

Sairautta ei heti osattu diagnosoida.

”Kun nuori ihminen potee huonoa oloa ja väsymystä pitkään, sitä voi olla vaikea huomata. Varsinkin koska oli korona, ja liikuttiin muutenkin vähän”, Sari Roos sanoo.

Diagnoosina massiivinen keuhkoveritulppa

Ensin epäiltiin, että kyseessä olisi ehkä koronaviruksen aiheuttamia oireita. Nuoren syke oli tavallista korkeampi, ja Roos mittasi kotona happisaturaatiota, hengitysfrekvenssiä ja verenpainetta.

Hän lähetti lapsensa sinnikkäästi aina takaisin lääkäriin.

Lopulta tuli diagnoosi: massiivinen keuhkoembolia eli tutummin massiivinen keuhkoveritulppa. Ensin verihyytymiä yritettiin sulattaa lääkkeillä, mutta ne eivät  tepsineet. Viime kesänä nuori ei enää jaksanut kävellä ja hän joutui pyörätuoliin.

Sydän pysäytettiin monta kertaa

Nuoren keuhkoissa oli runsaasti hyytyneen veren tekemiä tukoksia. Se nosti keuhkovaltimoiden painetta ja aiheutti sydämen oikeaan kammioon rasitusta. Sydämen oikea kammio laajeni ja sen seinämät paksuuntuivat.

Hän oli välittömässä kuolemanvaarassa.

Kymmenen tuntia kestänyt sydän- ja keuhkoleikkaus kuitenkin pelasti hänen henkensä. Sen aikana sydän pysäytettiin monta kertaa. Verisuonia leikattiin, kun sydän oli pysäytetty, koska silloin veri ei kierrä suonissa.

”Lapseni oli yhdeksäs massiivisen keuhkoembolian saanut potilas, jonka uusi kirurgitiimi on leikannut Suomessa. Aikaisemmin potilaat on lennätetty leikattaviksi esimerkiksi Saksaan, koska osaamista ei ole ollut täällä”, Sari Roos kertoo.

Nuori joutui olemaan Meilahden sydänkirurgian  teho-osastolla kaksi viikkoa. Roos on työskennellyt aikaisemmin 15 vuotta sairaanhoitajana teho-osastolla. Ammatillisesti hän on kyennyt hallitsemaan tunteensa, mutta katsoessaan letkuihin kiinnitettyä lastaan hän itki.

Tilannetta ei auttanut se, että hän osasi tulkita infuusiopumpun lukemat ja tekstit sekä hengityskoneen säädöt. Hän ymmärsi, miten vakava tilanne oli.

”Mietin koko ajan, mitkä kaikki asiat voivat mennä pieleen.”

Takana viisi leikkausta

Sari Roosin lapsi selviytyi, vaikka joutui vielä neljä kertaa korjausleikkauksiin. Viidenteen leikkaukseen kirurgi piti soittaa kotoa myöhään sunnuntaina, koska pari päivää aiemmin tehdyn leikkauksen seurauksena oli alkanut verenvuotoja. Ensi vuonna on edessä vielä yksi leikkaus.

Nyt nuori voi hyvin ja kirjoitti syksyllä ylioppilaaksi.

Sari Roos on helpottunut.

”Viime vuosi oli sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti niin raskas, että silloin kyllä kokeiltiin, mikä tämän naisen kantti on.”

Sari Roos keksi tehokkaan tavan rokottaa

Samaan aikaan, kun lapsi oli vakavasti sairas, terveydenhuolto kamppaili koronaviruksen kanssa. Sari Roos työskentelee opetushoitajana Laakson sairaalassa Helsingissä. Koronavuosien aikana hän on ollut perustamassa koronapotilaille varasairaalaa Herttoniemessä ja avaamassa viittä rokotuskeskusta Helsingissä.

Ensimmäisten rokotuspäivien aikana joulukuussa 2020 Roos keksi, miten Pfizerin ja Biontechin rokotepullosta voi tiristää viiden tai kuuden rokoteannoksen sijaan seitsemän rokotetta.

Rokotteista oli pulaa, ja Roosin keksinnön ansioista pystyttiin rokottomaan Helsingissä vuoden 2021 aikana yli 300 000 ihmistä enemmän. Keksinnöstä uutisoitiin maailmalla, ja hän sai siitä Sairaanhoitajaliiton innovaatiopalkinnon.

Vuosi sitten hänelle myönnettiin työstään sairaanhoitajana Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan kunniamerkki kultaristein.

Kunniamerkki rinnassa Linnan juhliin

Kunniamerkin Sari Roos laittaa iltapukunsa miehustaan, kun hän menee Linnan juhliin. Hän on yksi yli sadasta terveydenhuollon ammattilaisesta, jotka nähdään tänä vuonna itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

”Onhan tämä valtavan hieno juttu. Ajattelen, että kutsu on koko työyhteisöllemme. Yhdessä tätä työtä tehdään”, Roos iloitsee.

Roos on kiitollinen suomalaiselle terveydenhuollolle.

”Olen nähnyt sen ammattilaisen ja omaisen näkökulmasta, ja voin sanoa, että se todella toimii. Kun joku sairastuu vakavasti, hänet hoidetaan.”

Lue myös: Leskeksi jäänyt Lauri haluaisi vähitellen muuttaa suuren surun rakkaiksi muistoiksi: ”Pitäisi olla kiitollinen eikä surullinen, mutta vaikeaa se on – suru ei häviä mihinkään”

X