Venäläisviranomaisten mielivalta oli viedä haminalaislaivuri Jarmo Ahoselta aluksen – pääsyn ystävien luokse vuosien oikeustaistelu todennäköisesti vei lopullisesti

Suomalainen laivuri voi päätyä Venäjällä vaikka mielenterveyden mittauksiin.

Kun haminalaisen Jarmo Ahosen risteilyalus Charlotte takavarikoitiin kesäkuussa 2017 Viipurissa, siitä seurasi Ahoselle liki kolmen vuoden pituinen piina lukuisine oikeusprosesseineen ja tutkimuksineen, joiden aikana venäläisten viranomaisten tarkkailun alla oli aluksen lisäksi myös Ahonen itse.

Nyt Lappeenrannan sataman laiturissa seisovan Charlotten messin tammipöydän äärellä Ahonen muistelee psykologisiin testeihin viemistään jo hieman hymyillen. Hän ei säikähtänyt pietarilaisen mielisairaalan pihaa kiertäviä piikkilankoja ja kutsuu häntä suullisesti testanneita psykologeja ”tanttojen komiteaksi”, joka kyseli Ahoselta hänen lapsuuskokemuksiaan.

Suomalaisen laivurin luonnetta testattiin kaikkiaan parin tunnin ajan.

”Ei tullut mieleenikään, että joutuisin jäämään hullujenhuoneelle”, Ahonen sanoo.

”En myöskään olisi uskonut, että saan aluksen takaisin Suomeen. Sitä voidaan pitää jo ihmeenä.”

Jarmo Ahonen on tallentanut Charlotten kuvan puhelimeensa. © Mikko Nikkinen

Pitkä kuulustelu

Kun Jarmo Ahonen laski Charlotte-aluksestaan kesäkuussa vuonna 2017 ryhmän suomalaismatkailijoita Uuraan satamaan, Charlotten kupeelle ilmestyi Venäjän tullin partiovene.

Ahoselle ilmoitettiin, että jos hän yrittää paeta maasta, hänet pidätetään.

Ahonen ja venäläiset viranomaiset siirtyivät vesitse saattueena Uuraasta Viipuriin, missä käynnistettiin Ahosen kuulustelu.

”Kuulustelu kesti iltapäivän kello neljästä seuraavaan aamuun viiteen saakka. Kuulusteluihin tuotu tulkki ei puhunut suomea, mutta puhun itse jonkin verran venäjää”, Ahonen kertoo

Häntä syytettiin laittomasta alkoholin myynnistä. Lähtiessään tulliviranomaiset veivät aluksesta alkoholijuomat ja kassan mennessään.

Ahonen palasi Suomeen, mutta Charlotte jäi Viipuriin.

”Se oli aivan epätodellista. Kaikki luvat olivat kunnossa, joten syyte luvattomasta alkoholinmyynnistä vaikutti tekaistulta – niin kuin se olikin.”

Syytteitä syytteiden perään

Kun oikeudenkäynnit alkusyksystä 2017 käynnistyivät, syyte oli vaihtunut alkoholin luvattomasta myynnistä kabotaasirikkomukseen, mikä tarkoittaa risteilyn järjestämistä vieraan valtion alueella ilman asianomaista lupaa. Ahonen sai syytteen myös turistien luvattomasta kuljettamisesta Venäjän saaristossa.

Ahonen arvioi käyneensä liki kolmen vuoden aikana Venäjällä yli 30 oikeudenkäynnissä, Viipurin lisäksi myös Pietarissa. Oikeusprosessien aikana syyte pysyi samana, mutta asiaan liitettiin jatkuvasti uusia yksityiskohtia.

Ahoselle syntyi vaikutelma, että venäläiset viranomaiset hakivat hakemalla syytä pitää alus Venäjällä.

”Vaikka dokumentit ja lupapaperit käytiin lukemattomia kertoa läpi, niistä ei löytynyt moitittavaa. Silti syyttäjän virastosta tuli aina uusia syytteitä”, Ahonen kertoo.

”Olen Äyräpäässä ja Siiranmäessä taistelleen sotaveteraanin poika eikä minulle tullut edes mieleen antaa periksi ja jättää Charlottea suosiolla rajan taakse.”

Jarmo Ahonen on aikanaan saanut Venäjän viranomaisilta kunnianosoituksen Venäjälle suuntautuneesta matkailutoiminnasta.

Virkakoneiston hampaissa

70-vuotias Jarmo Ahonen on järjestänyt jo neljännesvuosisadan ajan matkoja Venäjälle. Ennen Charlottella tehtyjä risteilyjä Ahonen kuljetti matkailijoita itärajamme taakse busseilla.

Korjaamoyrittäjänä aiemmin työskennellyt Ahonen kiinnostui ensin venäjän kielestä. Opiskeltuaan sitä aikansa hän alkoi tehdä perheensä ja ystäviensä kanssa retkiä Venäjälle.

”Kun pikkubussissa ei riittänyt enää tilaa kaikille halukkaille, piti hankkia isompi auto ja siitä se matkailuyrittäjyys sitten alkoi”, Ahonen kertoo.

Vaikka venäläisten viranomaisten toimintatavat poikkeavat varsin paljon suomalaisten viranomaisten käytännöistä, pitkään Venäjällä toiminut Ahonen ei olisi osannut edes kuvitella, että hänen aluksensa joutuisi naapurissa takavarikoiduksi.

”Venäjällä virkakoneisto on ihan oma maailmansa, missä toimitaan pitkälti henkilösuhteiden kautta. Kaikkien kanssa on mahdotonta tulla toimeen, sitä sattuu muuallakin kuin Venäjällä”, Ahonen sanoo.

Charlotten salongissa on entisaikojen risteilyalusten loistokkuutta. © Mikko Nikkinen

Uhka pakkohuutokaupasta

Oikeudenkäyntien tuloksena Jarmo Ahoselta vaadittiin useaan otteeseen erilaisia takuumaksuja Charlotten takavarikon purkamiseksi ja aluksen saamiseksi takaisin Suomeen. Summat vaihtelivat aina 38 000 eurosta 140 000 euroon.

Ahosella ei ollut aikomustakaan maksaa takuusummia, vaikka hän olisi siihen kyennytkin.

”Maksamalla olisin tunnustanut minua vastaan nostetut väärät syytteet oikeiksi”, hän sanoo.

Ahosta alkoi turhauttaa jatkuva matkustaminen Venäjälle oikeudenkäynteihin, koska hän tiesi, etteivät istunnot johtaisi hänen näkökulmastaan oikeaan tulokseen.

Ahonen sai myös kuulla, että Suomessa lyötiin jopa vetoa siitä, että hän ei saisi koskaan alustaan takaisin kotimaahan.

Ahosen toivo Charlotten saamisesta pois Venäjältä oli hiipua kokonaan, kun hän sai tietää, että Viipurin satamassa seisova alus oli laitettu pakkohuutokaupattavaksi.

”Ei voi välttyä siltä ajatukselta, että alus haluttiin ottaa minulta, koska se haluttiin välittää jollekin toiselle.”

70-vuotias Jarmo Ahonen jatkaa matkailualan yritystoimintaansa kotimaassa. Venäjälle hänellä on toistaiseksi voimassa oleva maahantulokielto. © Mikko Nikkinen

Henkistä hiertymää

Elokuussa 2019 Venäjän oikeuslaitos totesi oikeudenkäynnin päättyneeksi liian pitkän käsittelyprosessin vuoksi. Jarmo Ahosen syytteet kabotaasiliikenteen harjoittamisesta hylättiin, mutta hänelle määrättiin 38 000 euron takuusumman maksu Charlotte-aluksen takavarikon purkamiseksi.

Ahonen ei vieläkään suostunut maksamaan aiheettomaksi katsomaansa maksua. Hän kävi katsomassa alustaan Viipurin satamassa, telakka-alueella ja lopulta Viipurin maalaiskunnassa Lavolan Pursiseuran laiturissa

20. päivänä marraskuuta vuonna 2020 Ahoselle ilmoitettiin yllättäen, että takavarikko on päättynyt ja aluksen saa vapaasti hakea Suomeen.

”Minulle ei koskaan kerrottu takavarikon purkamiseen johtaneita syitä. Venäläisen virkakoneiston arvaamattomuus voi ilmetä näköjään myös ulkomaalaisen eduksi”, Ahonen sanoo.

Hän yritti tuoda aluksensa jo seuraavana päivänä Suomeen, mutta kotimatka tyssäsi Viipurin tulliin. Venäläisten viranomaisten mielestä Charlottella ei sittenkään ollut lupaa poistua maasta.

Lopulta aluksen toivat Suomeen Ahosen alusta hakemaan värväämät tutut ja luotetut Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset.

”Tuntui aivan uskomattomalta ja helpottavalta nähdä Charlotte Lappeenrannan Nuijamaan lahdella”, Ahonen kertoo.

”Henkinen hiertymä kävi jo terveydelle. Tänä vuonna minulle tehtiin sydänvaivojen vuoksi pallolaajennus.”

Haikeaa luopumista

Charlotte oli Jarmo Ahosen mukaan liki kolmen vuoden jälkeen Venäjältä takaisin Suomeen saapuessaan yllättävän hyvässä kunnossa.

”Muutama lauta repsotti ja alus näytti päällisin puolin nuhruiselta, mutta sisätilat olivat kunnossa. Se, että alusta oli pidetty hyvin saattaa kieliä siitä, että sillä oli jo seuraava omistaja tiedossa”, Ahonen pohtii.

Kesä- ja heinäkuussa Ahonen teki Charlottella risteilyjä Lappeenrannasta Saimaalle, mutta elokuussa hän laittoi aluksensa myyntiin.

Ahonen olisi halunnut jatkaa risteilyjä Suomen puolella, mutta hän katsoo, ettei kykene toimimaan samaan aikaan laivurina ja matkatoimiston omistajana, joka ajaa myös itse toimiston välittämiä linja-automatkoja.

Ahonen myöntää, että Venäjällä koettu liki kolmen vuoden pituinen takavarikko vaikutti myyntipäätökseen.

”Charlotte on rakkaudella pidetty ja rakennettu. Sen puuosat on valmistanut tunnettu suomalainen veneenveistäjä Poju Suntio. Charlottesta on haikea luopua myös siksi, koska alukseen liittyy paljon hyviäkin muistoja.”

Yli kolme vuotta Venäjällä takavarikossa olleen Charlotte-aluksen kotisatama on tällä hetkellä Lappeenrannassa. © Mikko Nikkinen

Loppuelämän ystävät

Vielä toistaiseksi Charlotte ei ole käynyt kaupaksi ja tiedustelujakin aluksen ostamiseksi on tullut verrattain vähän.

Venäjälle Ahonen ei kuitenkaan pysty näillä näkymin viemään matkailijoita edes bussilla. Hänen maahantulokieltonsa Venäjälle tuli voimaan tammikuun neljäntenä päivänä vuonna 2020. Ahonen on maksanut 38 000 euron takuusummasta muutama tuhat euroa, mutta hän ei aio lyhentää maksua enempää.

”Velalle ei mielestäni ole perusteita. Jos en maksa sitä, niin maahantulokieltoa tuskin puretaan, joten siinä tapauksessa en myöskään mene enää Venäjälle.”

Ahonen myöntää ikävöivänsä Venäjälle jääneitä ystäviään.

”He ovat hyvin vieraanvaraisia ja luotettavia. He säilyvät ystävinäni, vaikka en enää koskaan Venäjälle pääsisikään.