Mikä tappaa hopealohia? Tutkijat selvittivät vihdoin massakuolemien syyn

Jaa artikkeliTilaa Seura
autonrenkaat tappavat hopealohia
Tutkijat ovat vihdoin saaneet selville, mikä tappaa hopealohia Yhdysvalloissa. © Mark Stone/University of Washington
Mikä tapaa hopealohia Yhdysvalloissa? Hopealohien mystiset kuolemat Yhdysvalloissa ovat saaneet selityksensä vuosien salapoliisityön jälkeen.

Hopealohia tappaa vanhojen autonrenkaiden hippusista liukeneva yhdiste, 6PPD-kinoni. Yhdiste on tieteelle miltei tuntematon eikä tiedetä mihin sen myrkyllisyys hopealohille perustuu.

Joka vuosi noin puolet kotijokiinsa nousevista hopealohista kuolee selittämättömästi ennen kuin ne ehtivät kutea. Tutkijat useista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista ovat koettaneet vuosien ajan selvittää, mistä kuolemat johtuvat.

Tutkimuksissa moni mahdollinen syy, kuten happitaso, lämpötila ja liian korkea sinkkipitoisuus, on onnistuttu sulkemaan pois, mutta todellinen tappaja on pysytellyt piilossa.

Lähemmäksi vastausta tutkijat pääsivät oivallettuaan, että massakuolemia havaittiin nimenomaisesti suurten sateiden jälkeen. Tuolloin jokiin tulvi runsaasti vettä läheisiltä autoteiltä. Tutkijat alkoivat selvittää, millaisia kemikaaleja jokiin ja puroihin päätyi autoteiltä.

Erilaisia kemikaaleja jopa parituhatta

Matka ei tälläkään kertaa ollut helppo, sillä erilaisia kemikaaleja oli noin kaksituhatta. Joukosta kuitenkin erottui kemiallinen sormenjälki, joka oli peräisin autonrenkaista. Kun renkaat kuluvat, niistä irtoaa tielle pieniä hippusia ja vastaus vaikutti olevan näissä hippusissa.

Tästä alkoi kärsivällinen testaus, slllä hippusetkin sisälsivät lukuisia erilaisia yhdisteitä. Lopulta he löysivät yhdisteen, joka tappoi isotkin hopealohet nopeasi. Ongelmana vain oli, etteivät tutkijat tienneet mikä tuo yhdiste on. He tiesivät yhdisteen kemiallisen rakenteen, mutta eivät sitä, miksi sitä oli autonrenkaissa.

Autorenkaiden myrkyllinen yhdiste

Lopulta tutkijat löysivät autonrenkaiden teollisesta prosessista aineen nimeltä 6PDD. Se esti kumia hajoamasta otsonin vaikutuksesta. Kävi ilmi, että kumi murenisi herkästi jouduttuaan tekemisiin tienpinnan otsonin kanssa, mutta 6PDD:n vaikutuksesta näin ei tapahtunut. Otsoni reagoi 6PDDn kanssa kumin sijasta.

Tällä reaktiolla oli kuitenkin seurauksensa. Kun 6PDD reagoi otsonin kanssa, syntyi 6PDD-kinonia, ja tämä yhdiste oli se myrkky, joka tappoi hopealohet. Nyt tutkijat koettavat selvittää, miksi yhdiste on niin tappava hopealohille, ja miksi jotkut lohilajit, kuten koiralohi, sietävät sitä paljon paremmin.

Hopealohia ja muita altistuvia on jatkossa suojeltava

Hopealohikuolemat johtivat tutkijat mittasuhteiltaan valtavan ympäristöongelman äärelle, sillä myrkyllistä yhdistettä löytyy käytännössä kaikilta maailman maanteiltä. Nyt onkin tärkeää selvitää, miten myrkyllistä se on muille vesieläimille kuin hopealohelle.

Lue myös: Agressiivisesta kyttyrälohesta vitsaus Atlantilla: Sen leviäminen Suomeen haittaisi alkuperäistä kalakantaa

X