Sota uhkaa Bialowiezan aarniometsän ainutlaatuista luontoa - Puolassa ja Valko-Venäjällä sijaitseva puisto on Unescon maailmanperintökohde
Ukrainan sota vaikuttaa naapurimaidenkin luontoon. Miten käy Euroopan arvokkaimmalle ikimetsälle, kun sekä Puola että Valko-Venäjä linnoittavat rajaansa sodan takia?
Białowieżan metsä on Puolassa ja Valko-Venäjällä sijaitseva suurin vielä jäljellä oleva yhtenäinen alavan maan metsäalue Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä.
Juuri ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sadat kansalaisjärjestöt, aktivistit ja tutkijat vetosivat Euroopan Unioniin, että se pysäyttäisi Puolan suunnitelmat uusista piikkilanka-aidoista Valko-Venäjän rajalinjalle.
Raja-aidan oli alun perin tarkoitus estää luvattomien maahanmuuttajien kulku Valko-Venäjältä Puolaan. Nyt sitä tarvitaan osana Puolan ja EU:n sotilaallista linnoittautumista, koska myös Valko-Venäjä osallistuu Ukrainan miehittämiseen.
Bialowiezan aarniometsä on Unescon maailmanperintökohde
Esteet, aita ja linnoittautumiset halkaisevat UNESCO:n maailmanperintökohteen, Bialowiezan aarniometsän, kahteen osaan. Bialowieza on Euroopan viimeisiä turvapaikkoja lukuisille vanhojen ikimetsien lajeille.
Toteutuessaan parinsadan kilometrin linnoitus- ja aitavyöhyke estäisi visenttien, susien, karhujen, ilvesten, hirvien ja kauriiden kulkua, ja eri puolille aitaa jääneiden eläinpopulaatioiden geenivirta katkeaisi. Puolan ja Valko-Venäjän välinen raja-alue on Euroopan luonnolle tärkeimpiä ekologisia käytäviä.
Nykyisin Białowiezan metsässä elää jopa 300 visenttiä. © iStock
Sota jättää jäljet alueen luontoon ja eläimistöön
Nyt kun Ukrainassa soditaan ja ihmisten lisäksi taistelualueelta pakenevat myös luontokappaleet, turvallisten kulkukäytävien jääminen naapurimaihin olisi kaikkien lajien säilymiselle elintärkeää. Kukaan ei osaa vielä arvioida, mitä peruuttamattomia vaikutuksia sodalla on koko alueen eläimistölle ja ympäristölle.
Jo ennen sodan alkamista Puola julisti aarniometsän alueelle poikkeustilan, vain rajakylien asukkaat saavat kulkea siellä ja sieltä pois. Turisteilla, toimittajilla ja avustustyöntekijöillä ei ole enää nyt rajalle asiaa. Myös Bialowiezassa luonnontutkimusta tekevien tieteilijöiden liikkumista on rajoitettu.
Tammikuussa aloitetut rakennustyöt ovat saaneet aikaan runsaat 50 kilometriä aitaa. Osa siitä ulottuu jo Bialowiezan metsään.
Molemmille puolille rajaa on sodan takia tullut lisää sotilaspartioita ja tukikohtia. Ihmisten ja ajoneuvojen jatkuvan liikkeen lisäksi aarniometsän villieläinten rauhaa häiritsee myös se, että aita on tarkoitus pitää koko ajan valaistuna.