Näkymätön maailmanperintökohde: Maapallon muodon selvittämiseksi rakennettuun Struven ketjuun kuuluu 34 mittauspistettä
1800-luvun alkupuolella maapallon tarkat mitat eivät olleet vielä selvillä.
Baltiansaksalainen tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm von Struve ja Venäjän armeijan kenraali Carl von Teller alkoivat rakentaa kolmiomittausketjua Venäjän länsirajalle vuonna 1816 ja mittaukset saatiin päätökseen 39 vuotta myöhemmin.
Ketjun pisteitä jo kymmenessä valtiossa
Perustamisaikanaan syntynyt Struven ketju kulki Venäjän ja Ruotsin halki, mutta nykyään lähes 3 000 kilometriä pitkän ketjun pisteitä on kymmenessä valtiossa.
Kaikkiaan maapallon muodon selvittämiseksi rakennettuun ketjuun kuuluu 34 mittauspistettä, joista Suomen alueella sijaitsevat Mustaviiri Pyhtään saaristossa, Stuor-oivi Enontekiöllä, Aavasaksa Ylitorniolla, Alatornion kirkko Torniossa, Puolakka Korpilahdella ja Porlom II Lapinjärven Porlammilla.
Mustaltamereltä Jäämerelle ulottuva Struven ketju on poikkeava maailmanperintökohde, koska sitä ei pysty näkemään.
Struven ketjua luonnehditaan aikansa tieteellisen työn ja maanmittauksen taidonnäytteeksi. Ketjua varten tehdyt erittäin tarkat mittaustulokset loivat pohjan esimerkiksi myöhemmille kartoitustöille.
