Kiinnostava teoria – Onko unihäiriöistä ollut tämän vuoksi hyötyä ihmisen evoluutiossa?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kun kaikki ryhmän jäsenet nukkuvat hieman eri aikaan, joku on aina valveilla ja valppaana kuulostelemaan mahdollisia vaaroja.
© iStock
Antropologien mukaan aamuvirkut, illantorkut ja vanhemmiten tapahtuvat muutokset nukkumisrytmissä ovat voineet syntyä sopeumina, jotka ovat auttaneet ihmisiä tulemaan toimeen savannilla.

Kun kaikki ryhmän jäsenet nukkuvat hieman eri aikaan, joku on aina valveilla ja valppaana kuulostelemaan mahdollisia vaaroja.

Tämä teoria esitettiin jo vuonna 1966, mutta nyt vasta tutkijat ovat testanneet sitä ihmisillä. Koehenkilöinä olivat Tansanian metsästäjä-keräilijät, hadzat, joiden elintapa ja nukkumisympäristö vastaavat pitkälti sitä, missä ihmisen nukkumisrytmi on syntynyt.

Yksilölliset nukkumisrytmit

Tutkijat varustivat 33 hadzaa rannekkeilla, jotka mittasivat heidän yöllistä aktiviteettiaan 20 peräkkäisenä yönä. Kun tutkijat analysoivat rannekkeiden mittaaman aineiston, se sopi kauniisti teoriaan: Hadzojen nukkumisrytmit olivat niin yksilöllisiä, että joku tai jotkut olivat aina hereillä lähes joka vaiheessa yötä.

Sellaiset hetket, jolloin koko ryhmä oli samanaikaisesti unessa, kestivät vain minuutin tai kaksi per yö tai 18 minuuttia 220 tunnin aineistossa.

Vähäuniset vanhukset ryhmän herätyskelloja?

Unen seuraaminen osoitti myös, että hadzat heräilivät yön aikana tiheästi, mikä myös on sopusoinnussa teorian kanssa. Heräily yön aikana luonnollisesti auttaa tarkistamaan, onko ympäristössä vaaroja.

Ongelmalliseksi yöheräily ja yölliset valvomisjaksot muodostuvat vasta modernissa yhteiskunnassa, jossa on elettävä työelämän aikataulussa.

Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös vanhemmiten tapahtuvaan unen keventymiseen. Tutkijat spekuloivat, että ryhmän vanhukset saattavat toimia eräänlaisina herätyskelloina: unen keventyminen mahdollistaa sen, että he heräävät vaaraan ensin ja varoittavat sitten muita jäseniä.

X