Hälytyskellojen pitäisi jo soida! Kasvimaailma on pulassa, kun kasvien siemeniä ympäriinsä levittävät linnut ja eläimet katoavat

Tuore tutkimus selvitti, kuinka paljon kasvit ja puut tarvitsevat apua eläinmaailmasta selviytyäkseen ilmastonmuutoksen keskellä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tilhet ja rastaat syövät mielellään pihlajanmarjoja. Koska siemenet eivät sula lintujen vatsassa vaan tulevat ulosteen mukana pois, pihlaja pääsee levittäytymään.

Tuore tutkimus selvitti, kuinka paljon kasvit ja puut tarvitsevat apua eläinmaailmasta selviytyäkseen ilmastonmuutoksen keskellä.
Teksti:
Kiia Heikkilä

Eläimistä riippuvaiset kasvit ovat pulassa, kun eläimet katoavat metsästyksen, metsänhakkuiden ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Puolet kaikista puista ja kasveista tarvitsee eläimiä, jotka kuljettavat niiden siemenet uusille alueille syömällä kasveja, marjoja ja hedelmiä.

Ajan kuluessa kasvin tai puun alkuperäinen elinalue muuttuu. Se voi tuhoutua metsäpalon tai ihmisen toiminnan vuoksi. Ilmastonmuutos puolestaan voi muuttaa alueen esimerkiksi liian lämpimäksi ja kuivaksi.

Kasvin pitää saada siemenensä alueelle, jossa olosuhteet ovat paremmat.

Yhdysvaltalaisen Ricen yliopiston tutkimuksen mukaan luonnon monimuotoisuus on vaarassa, kun paikalliset ekosysteemit muuttuvat elinkelvottomiksi.

Muutto paremmalle alueelle

Tutkijat selvittivät olemassa olevan datan avulla, kuinka paljon ja kuinka pitkälle linnut ja nisäkkäät kuljettavat siemeniä.

He keskittyivät vain niihin eläimien ja kasvien yhteistöihin, joissa siemeniä kulkeutui yli kilometrin päähän.

Tuhansista tutkimuksista kerätystä datasta he pystyivät kehittämään tietokonemallinnuksen, joka laski kuinka paljon kasvit tarvitsevat eläinten apua ja kuinka nopeasti niiden pitäisi muuttaa elintilaansa.

Kasvipopulaatioiden ja metsien pitäisi tulosten mukaan siirtyä jopa kymmeniä kilometrejä vuodessa voidakseen selviytyä ilmastonmuutoksesta.

”Sen pitäisi ehdottomasti saada hälytyskellot soimaan”, sanoo tutkimusta johtanut ekologi Evan Fricke.

”Pakotamme toiminnallamme kasvit siirtymään pitkiä etäisyyksiä, mutta teemme sen niille koko ajan vaikeammaksi”, Fricke sanoo viitaten ihmisten rooliin ilmastonmuutoksessa.

Osa kasvi- ja puulajeista levittää siemenensä esimerkiksi tuulen mukana. Puolet lajeista kuitenkin tarvitsee apua eläimiltä. Isot eläimet kuljettavat siemeniä pitkiä matkoja. © istock

Missä vaikutukset näkyvät ensin?

Kasvit ovat vakavimman uhan alla esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Alueilta on jo kadonnut paljon suuria, hedelmiä ja kasveja syöviä nisäkkäitä, kuten karhuja.

Lisäksi verrattain pienet korkeuserot näillä alueilla johtavat siihen, että kasvin pitää matkustaa pidempi matka löytääkseen viileämpi elinalue. Esimerkiksi vuoristossa ilma kylmenee nopeasti ylöspäin mentäessä.

Tutkimuksessa analysoitiin myös, mikä olisi kasvien tila, jos tällä hetkellä uhanlaiset linnut ja eläimet kuolisivat sukupuuttoon.

Mallinnuksen mukaan keskimääräisen kasvin pitäisi siirtyä vuosittain vielä 15 prosenttia lisää pysyäkseen ilmastonmuutoksen tahdissa.

Tämä näkyisi etenkin esimerkiksi Madagaskarilla, jossa makit kuljettavat siemeniä mukanaan, ja Kaakkois-Aasiassa, jossa suuret linnut syövät siemeniä, marjoja ja hedelmiä.

Ihmiset maksavat seuraukset

Tutkijoiden mukaan vahinkoa voitaisiin korjata esimerkiksi laajentamalla luonnonsuojelualueita. Ihmiset voisivat myös yrittää palauttaa suurempia eläimiä alueille, josta ne ovat nyt ihmisen toiminnan vuoksi poistuneet.

”Tutkimustulosten pitäisi aiheuttaa välittömiä suojelutoimia”, sanoo Stanfordin yliopiston ekologi Rodolfo Dirzo, joka ei osallistunut tutkimukseen.

Mallinnus ei pysty ennustamaan, miten minkäkin alueen ekosysteemit muuttuvat tulevina vuosikymmeninä. Eniten tutkijoita huolettaa, että metsät ja muut kasvialueet eivät pysty enää toimimaan hiilinieluina, estämään tulvia tai tuottamaan sieniä ja marjoja ruoaksi.

”On vaikeaa tiivistää, kuinka riippuvaisia me ihmiset olemme kasveista”, Evan Fricke sanoo.

Lue myös: Romahtavatko luonnon ekosysteemit? Sukupuutto uhkaa suurta osaa maailman hyönteislajeista – Tutkija: ”Jos rehellisiä ollaan, keinot ovat aika vähissä”

X