Katoaako kuhankeittäjä? Erittäin uhanalaista ja rauhoitettua lintua pyydetään laittomasti Välimeren maissa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Uhanalainen Kuhankeittäjä
© MVPhotos
Suomessa kuhankeittäjä on saanut nimensä linnun nelitavuisesta ja äänialaltaan matalasta ääntelystä, jonka on ainakin tulkittu kuulostavan kalakeiton hämmentäjän huutelulta.

Kuhakiehuu, kuhakiehuu!

Kuhankeittäjän laulua kuullaan maassamme yhä harvemmin. Vielä 1980-luvulla maassamme arvioitiin elävän noin 5 000 pesivää kuhankeittäjäparia. Viime kesiksi Suomeen oletetaan saapuneen vain noin 2 000–3 000 paria.

Kuhankeittäjä on erinomainen piiloutuja, jota on vaikea nähdä lehtipuuvaltaisista metsistä.

”Helpommin kuhankeittäjän havaitsee sen laulusta. Kuhankeittäjän kannan kokoa on kuitenkin vaikea arvioida, sillä vain muutaman tuhannen parin lajista on vaikea koota kattavaa aineistoa, kertoo lintujärjestö BirdLifen suojeluasiantuntija Petri Lampila.

”Suomessa kuhankeittäjä on tätä nykyä luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi.”

Moni kuhankeittäjä jää palaamatta Suomeen

Kuhankeittäjät talvehtivat valtaosin Saharan etelän puoleisessa Afrikassa. Linnut saapuvat maahamme toukokuun puolen välin tienoilla ja suuntaavat takaisin kohti Afrikkaa elo-syyskuussa. Yksittäisiä kuhankeittäjiä saatetaan kuitenkin tavata Suomesta myöhäisemmillään jopa marraskuussa.

Läheskään kaikki syksyllä Suomesta lähteneet kuhankeittäjät eivät palaa enää tänne takaisin.

Muuttomatkallaan olevia kuhankeittäjiä pyydetään laittomasti Välimeren alueen valtioissa, erityisesti Italiassa, Egyptissä, Maltalla ja Libanonissa.

”Lintuja metsästetään ampumalla, verkoilla ja liimatikuilla. Osa saaliista syödään, mutta pääsääntöisesti kuhankeittäjän pyynti on lain vastaista huvimetsästystä”, Lampila sanoo.

Uhanalainen Kuhankeittäjä

Kuhankeittäjä on kaunis lintu – näin myös naaraat, jotka usein ovat aika vaatimattomia. MVPhotos

Pesä naamioidaan

Suomessa kuhankeittäjän esiintymisalue rajoittuu Kuopio-Turku-linjan itäpuolelle. Runsaimmillaan kuhankeittäjä on Kaakkois-Suomessa ja erityisesti Parikkalan Siikalahti tunnetaan lajin pesimäalueena.

Kuhankeittäjä rakentaa ja naamioi huolellisesti kuppimaiseman pesänsä lehtipuiden latvustoihin. Linnut suosivat erityisesti rantametsiköitä.

”Ilmaston lämpeneminen saattaa suosia kuhankeittäjän kaltaisia eteläisiä lajeja Suomessa”, Lampila kertoo

Sademetsien laajojen hakkuiden myötä kuhankeittäjän elintila sen talvehtimisalueilla on kaventunut.

”Se, mitä ilmastonmuutos taas aiheuttaa Afrikassa, voi olla sikäläisille metsäbiotoopeille ja lajistolle kohtalokasta.”

Tropiikin sukulaiset

Suomessa on rengastettu ainoastaan reilut sata kuhankeittäjää eikä linnun talvehtimisalueilta ole löydetty yhtään maassamme rengastettua yksilöä.

”Ei siis voida varmuudella määritellä sitä, missä juuri Suomessa pesivät kuhankeittäjät viettävät talvensa”, Lampila kertoo.

Varsinkin vanhempien koiraiden kirkkaan värityksen johdosta myös ”Suomen kanarianlinnuksi” kutsutun kuhankeittäjän sukulaislajit elävät joko maapallon trooppisilla tai subtrooppisilla vyöhykkeillä. Suomessa pesivistä kuhankeittäjästä poiketen sen eteläiset sukulaislajit ovat uskollisia paikkalintuja tai lyhyen matkan muuttajia.

Lampilan mukaan poikasiaan hyönteisillä ja eläinravinnolla ruokkivaa, mutta myös marjoja ja kasvisravintoa syövää kuhankeittäjää houkuttelee Suomeen hyvä, lyhytaikainen ravintosesonki.

”Voidaan myös olettaa, että aikuiset linnut palaavat kesä toisensa jälkeen samoille, tutuille reviireilleen.”

Lue myös: Uhanalainen tunturihaukka on Lapin sitkeä liitäjä – Suomessa elää vain alle 50 lisääntymiskykyistä yksilöä

X