Lapista lensi teurastaja lintulaudalle: Isolepinkäinen on mestarillinen saalistaja

Isolepinkäisen tieteellinen nimi tarkoittaa teurastajaa. Kasvoillaankin sillä on rosvonaamio.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Talviselle lintulaudalle ilmestyvää lepinkäistä ei pidä kavahtaa.

Isolepinkäisen tieteellinen nimi tarkoittaa teurastajaa. Kasvoillaankin sillä on rosvonaamio.
(Päivitetty: )
Teksti: Jere Malinen

Kotipihan lintulaudalla on näennäisen rauhallista. Tiaiset torailevat tottuneesti keskenään, lopulta ruokailujärjestys löytyy. Kukin vuorollaan ne käyvät hakemassa ruokinta-automaatista auringonkukan siemenen nokkaansa ja pyrähtävät pihasyreeniin pupeltamaan energia-annostaan.

Yhtäkkiä talvi-idylli särkyy. Kuin tyhjästä ilmestyy tiaisparven sekaan rastaankokoinen, pitkäpyrstöinen lintu, joka puikkelehtii taiturimaisesti tiheäoksaisten pensaiden seassa.
Syreenirykelmä ei ole kuitenkaan orapihlaja-aidan veroinen petosuoja, josta esimerkiksi kaupunkivarpuset hakevat turvaa varpushaukan hyökkäyksiltä.

Alkaa luonnon laatima näytelmä, ajojahti.

Ajojahti on lyhyt

Mestarillisesti lentävä saalistaja saa hätisteltyä osan tiaisista liikkeelle. Pensaikosta pakoon pyrähtävät ovat helisemässä. Mustaan rosvonaamioon ja väritykseltään Yhdysvaltain sisällissodasta tuttuun harmaaseen takkiin kääriytynyt ahdistelija ryntää pakenijoiden perään.

Lintumaailman mittareilla talitiainen on huono lentäjä. Perässä kiitävä ilmataituri saa sen näyttämään räpistelijältä. Tiaisen on turha karistaa seuraajaansa vaakalennolla. On luotettava äkkikäännöksiin.

Ei auta, nekin ovat saalistajalle pelkkää balettia. 180 asteen shikaani taittuu helikopterilennolla. Lintu pysähtyy kolibrimaisesti hetkeksi paikalleen räpyttelemään ja singahtaa samantien tulosuuntaansa.

Seuraan työhuoneen tietokoneen kellosta näytelmän kestoa. Ei edes halvan budjetin toimintaelokuvan takaa-ajokohtauksen verran talitiainen jaksa väistellä ja varoa.

Kilpalennon uuvuttama takaa-ajettu lennähtää pihaan parkkeeratun auton alle suojaan.
Virhe on talitiaisen viimeinen. Harmaatakki on heti niskassa iskien vahvalla nokallaan saaliinsa hengettömäksi.

Suomessa arvioidaan pesivän noin 5 000 isolepinkäisparia.
Suomessa arvioidaan pesivän noin 5 000 isolepinkäisparia. Reima Flyktman / Lehtikuva © Reima Flyktman / Lehtikuva

Isolepinkäinen suosii leutoja talvia

Isolepinkäinen on Metsä-Lapin lintuja. Talvella pohjoisessa on myyränpyytäjälle liikaa lunta ja pakkasta. Niinpä valtaosa lapinharakoiksikin kutsutuista linnuista muuttaa Keski-Eurooppaan. Osa talvehtii Etelä-Suomessa.

”Ne suosivat leutoja talvia. Myyränpyynti onnistuu helpommin ja jos myyriä ei ole, ne saalistavat pikkulintuja”, kertoo intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Lapinharakan lajinimi Lanius excubitor on paljastava. Kaikessa suorasukaisuudessaan se tarkoittaa varoittavaa teurastajaa. Lintu nimittäin saalistaa tilaisuuden tullen enemmän, kuin se jaksaa yhdellä kerralla syödä.

Ylimääräistä saalista kertyy pikkulintuja useammin etupäässä myyristä ja hiiristä, jotka se säilöö piikkipensaiden piikkeihin, piikkilanka-aitoihin ja puiden oksanhankoihin riippumaan. Ruokakomeroista on hyötyä etenkin talvella, jolloin saalistusolosuhteet saattavat säämuutosten myötä nopeasti heiketä.

”Toisaalta leutojen talvien aikana saalis pilaantuu nopeasti”, Lehikoinen listaa isolepinkäiselle ilmastomuutoksen haittapuolia.

Isolepinkäinen ei ole enää Lapin lintu

Sata vuotta sitten isolepinkäisten arveltiin pesivän pääasiassa Lapissa, mihin sen lempinimikin viittaa. Sotien jälkeen tietämys lajin levinneisyydestä tarkentui ja isolepinkäisten havaittiin pesivän harvinaisena Hämeeseen ja Satakuntaan saakka.

Aleksi Lehikoisen mukaan isolepinkäistä ei voikaan pitää puhtaasti Lapin lintuna esimerkiksi Seurassa alkuvuodesta esitellyn taviokuurnan tapaan.

”Lajin eteläisimmät pesimäalueet ulottuvat jo Keski-Eurooppaan asti.”

Sielläkin se pyydystää pääruuaksi pieniä jyrsijöitä.

Talviselle lintulaudalle ilmestyvää lepinkäistä ei pidä kavahtaa.

”Ennemmin se iskee hiireen tai myyrään kuin pikkulintuun”, isolepinkäisen nokan ja kynsien terävyyden rengastajana kokenut Lehikoinen tietää.

X