Lumeton talvi uhkaa norppia: Uhanalainen saimaannorppa tarvitsee pesintäänsä jäätä ja lunta – ja nyt myös ihmisen apua

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuutit ovat aikuisia norppia alttiimpia jäämään kalastajien pyydyksiin.
Kuutit ovat aikuisia norppia alttiimpia jäämään kalastajien pyydyksiin. © Juha Taskinen / Lehtikuva
Jos Saimaalle ei saada saimaannorpalle pesintään riittävästi lunta, norpan pesimäalueille kasataan apukinoksia.

Jotta uhanalainen saimaannorppa olisi vakiasukas jatkossakin, kohta kenties kolataan taas Saimaalla.

Jos Saimaalle ei saada saimaannorpalle pesintään riittävästi lunta, norpan pesimäalueille kasataan apukinoksia.

Norppa tarvitsee pesintäänsä jäätä ja lunta, eikä niitä ole norpan 40-vuotisen seurantahistorian aikana koskaan ollut näin vähän, uutisoi YLE.

Saimaannorppa pesii kovapohjaisella rannalla kinokseen, jonka alla on vähimmillään metrin syvyydeltä vettä. Helmi-maaliskuussa pesään syntyy kuutti, jota naaras imettää pesässä tai avojäällä aina toukokuulle saakka.

Omilleen jäätyään naaraan vieroittaman kuutin on opeteltava saalistamaan itse.

”Aluksi kuutti yleensä laihtuu paitsi ravinnon vähyyden vuoksi, niin myös stressistä. Aikuiseksi alkaminen on kuutille vaarallista aikaa”, kertoo Suomen Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Kuutit ovat myös aikuisia norppia alttiimpia jäämään kalastajien pyydyksiin. Viime kesänä viisi kuuttia menehtyi juututtuaan verkkoihin.

”Lokakuun lopulla eduskuntaan jätetyssä kansalaisaloitteessa esitetään, että verkkokalastus kiellettäisiin koko Saimaan alueella.”

Uhanalainen saimaannorppa ja hitaasti kasvava kanta

Alimmillaan saimaannorppien määrä oli 1980-luvulla, jolloin Saimaassa eli noin 150 norppaa.

Norppakanta on kuitenkin kasvanut vuodesta 2010, jolloin Saimaalla arvioitiin elävän noin 270 norppaa. Tällä hetkellä kannan kooksi arvioidaan noin 410 yksilöä.

Erittäin uhanalaiseksi luokiteltujen saimaannorppien lukumäärän kasvua on edesauttanut erityisesti kalastusrajoitusten lisääminen Saimaan alueella.

”Tuoreen kansalaisaloitteen verkkopyynnin kieltämiseksi käynnistivät kevään kuuttikuolemien jälkeen nuoret sisarukset Iina ja Oona Palonen”, Tiainen kertoo.

”Kansalaisaloitteen nopeasti kertynyt pitkä nimilista kielii siitä, että saimaannorpan suojelulle on voimakas suomalaisten tuki.”

Hajanaisia esiintymiä

Saimaannorppaa tavataan nykyään lähes koko Saimaan alueella. Kanta on kuitenkin hyvin hajanainen ja ainoastaan kahdella lisääntymisalueella, Pihlaja- ja Haukivedellä elää noin satakunta norppaa.

”Mitä pienempi yhdessä elävä populaatio on, sitä suurempia riskejä siihen kohdistuu”, Tiainen kertoo.

Jos alueella elää vain yksi lisääntyvä naaras, niin sen menehtyminen hidastaa osaltaan kannankasvua. Hajanainen kanta saattaa johtaa myös sisäsiittoisuudesta johtuvaan suppean geenivaihtelun aiheuttamiin sairauksiin.

Kaarina Tiaisen mukaan kalastusrajoitusten tiukentaminen vielä nykyisestään avaisi norpilla väylän levittäytyä nykyistä laajemmalla alueelle.

”Tiheä norppakanta elää Saimaan keskiosissa noin 500 neliökilometrin alueella, kun koko Saimaan pinta-ala on noin 4 500 neliökilometriä.”

saimaannorppa

Saimaannorppia uhkaavat niin kalastajien verkot kuin ilmastonmuutoskin. © Pekka Nieminen/OM-arkisto

Lue myös: Saimaannorppien määrä kasvaa, mutta poistuuko se ikinä uhanalaisten listoilta?

Tavoitteena nelinumeroinen luku

Kalastusrajoitusten lisäksi saimaannorppakannan kasvua ovat turvanneet häiriöttömän pesinnän turvaaminen ja apukinosten kolaaminen Saimaalle vähälumisina talvina.

Nykyinen reilun 400 yksilön norppakanta ei kuitenkaan ole tae lajin runsastumisesta, vaikka kannan seurannan tulokset viittaavat siihen, että norppakannan elpyminen jatkuisi myös tulevaisuudessa.

Saimaannorpan suotuisan suojelun taso, mikä tarkoittaa sitä, että laji kykenee säilymään elinkelpoisena osana elinympäristöään, on Tiaisen mukaan nelinumeroinen luku.

”Saimaalla voisi hyvinkin elää jopa 4 000 norppaa”, hän sanoo.

Tiesitkö?

1. Vuosina 2016–2019 Saimaalle syntyi vuosittain noin 80, vuosina 2012–2014 hieman yli 60 ja vuosina 2005-2011 reilut 50 kuuttia. Vuosina 2014–2018 Saimaalle on kolattu norppien pesinnän avuksi noin 1 100 apukinosta.

2. Saimaannorppa saavuttaa sukukypsyyden 4–6 vuoden iässä. Vuonna 2000 Saimaalla eli noin 65, vuonna 2010 74 ja vuonna 2018 113 emoa. Saimaannorppa synnyttää vain yhden kuutin, kaksosraskaudet ovat norpalle erittäin harvinaisia.

3. Saimaan kevätkalastusrajoituksia laajennettiin vuosina 2010–2011 noin 700 neliökilometristä 2 000 neliökilometriin. Kaikkiaan Saimaan kalastusrajoitusten pinta-ala on nykyään noin 27 770 neliökilometriä.

Lue myös: Lumeton ja lauha talvi piinaa – Näin kärsii kasvillisuus: ”Syysviljalle tulee todennäköisesti tuhoja”

Lue myös: Älä silitä hyljettä tai suloista kuuttia! Kivulias traanimyrkytys on saanut hylkeenpyytäjät jopa lyömään kirveellä sormensa irti

X