Miksi sudet eivät viihdy Järvi-Suomessa? Saimaan ja Päijänteen pirstomalta alueelta susilaumat puuttuvat lähes kokonaan

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Suomen susista suuri osa asustaa itärajalla ja Lounais-Suomessa. Sisämaassa on ollut tähän asti hiljaisempaa. © Jere Malinen
Suomen susista suuri osa asustaa itärajalla ja Lounais-Suomessa. Sisämaassa on ollut tähän asti hiljaisempaa. © Jere Malinen
Susilaumat tuntuvat välttelevän Sisä-Suomen suurjärvien pirstomia seutuja.

Luonnonvarakeskuksen syyskuussa julkaisemassa susiraportissa esitettiin arvio Suomeen mahtuvista susilaumoista. Laskelmassa koko poronhoitoalueen eteläpuolinen Suomi laskettiin lisääntyvien susilaumojen reviireiksi.

”Myös Järvi-Suomi, jossa on tällä hetkellä vain muutamia susireviirejä”, Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo.

Käytännössä laskelma tarkoittaisi vieri vieressä olevien susilaumojen Suomea eli 200 susireviiriä ja 1 500 sutta. Susiluvut pohjautuisivat pelkästään saaliseläinkantoihin ja maisemarakenteeseen eli olisivat luonnon kantokyvyn enimmäismäärä. Yhteiskunnan sietokyky täyttyisi huomattavasti luonnon kantokykyä ennemmin.

Suomen susikartassa katse on kiinnittynyt viime vuosina Kojolankin erikseen mainitsemaan alueeseen. Saimaan ja Päijänteen pirstomalta laajalta alueelta susilaumat puuttuvat lähes tykkänään.

Sudet ikään kuin kiertävät alueen kehässä itärajalta Suomi-neidon vyötäröä pitkin rannikolle, siitä Pohjanmaata pitkin koukkaillen kohti Turun linnaa ja lopuksi etelärannikkoa myötäillen Kaakkois-Suomeen Karjalan kannaksen kulmille. Mitä ihmettä?

”Se on Järvi-Suomen susimysteeri”, Ilpo Kojola sanoo.

Sudet laumana puuttuvat vaikka yksilöitä näkyykin

Yksittäisiä läpikulkijoita poukkoilee alueella jatkuvasti, mutta laumat puuttuvat.

Ilpo Kojola epäilee yhdeksi syyksi alueen maisemallista rikkonaisuutta. Vesistöjen pirstoma seutu saattaa olla susille epämieluisaa elinympäristöä – ehkä hankalaa saalistusmaastoakin.

”Kesällä, kun nuoret sudet vaeltavat ja etsivät uusia reviirejä, Järvi-Suomi on myös kesämökkiläisten kansoittamaa, hieman rauhatontakin seutua”, Kojola pohdiskelee, mutta myöntää, ettei tieteellistä selitystä ilmiölle oikein ole löytynyt.

”Niin on ollut jo vuosisatoja. Kun Hämeessä ja Varsinais-Suomessa jahdattiin 1800-luvulla susia, oli Jyväskylän, Kuopion ja Mikkelin seudulla suuret susijahdit vähissä.”

Lue myös: Ruotsin hallitus haluaa pienentää susikannan 170 yksilöön: alle puoleen nykyisestä – Tutkijoiden mielestä suunnitelma on vastoin tieteellistä tietoa

X