Tällä sukupuuttoon kuolleella koirarodulla oli yhteinen geeni mammutin kanssa – ”Koiraa kerittiin kuin lammasta, sen nahasta valmistettiin huopia”
Pohjois-Amerikan luoteisrannikon alkuperäiskansoilla oli tuhansia vuosia oma koirarotu, woolly dog, eli käytännössä villakoira.
Woolly dog oli käytännössä villakoira. Se muistutti samojedinkoiraa.
Rotu muistutti samojedinkoiraa mutta oli huomattavasti villaisempi, kuin villakoira. Koiraa kerittiin kuin lammasta, ja sen nahasta valmistettiin esimerkiksi huopia. Koirista pidettiin hyvää huolta, ja niitä kohdeltiin kuin perheenjäseniä.
1800-luvun puolivälissä alkuperäiskansojen kulttuuri oli niin huonossa jamassa, että he eivät kyenneet huolehtimaan perinteisestä koirastaan, ja rotu kuoli sukupuuttoon.
Ainoa fyysinen todiste rodusta on vuonna 1859 Smithsonian-instituuttiin toimitettu nahka.
”Villakoira” jakoi vain vähän geenejä muiden koirarotujen kanssa
Instituutin tutkijat ottivat siitä dna-näytteen, joka osoitti, että ”villakoiralla” oli vain hyvin vähän geenejä valkoisten tuomilta koiraroduilta. Tämä tarkoitti, että luoteisrannikon kansat olivat estäneet geenien sekoittumisen onnistuneesti, vaikka yhteiseloa valkoisten kanssa oli ollut tuossa vaiheessa jo satoja vuosia.
Lisäksi koiralta löydettiin 28 karvoitukseen ja karvatuppien kehitykseen liittyvää geenimuunnosta, joiden ansiosta koira sai villaisen turkkinsa. Samat muunnokset aiheuttavat hiusten huopaantumista ihmisellä ja pörröturkkisuutta koirilla. Yksi muunnos oli yhteinen mammuttien kanssa.
Tutkimukseen haastateltiin myös vanhuksia ja huopien tekijöitä, jotka muistivat ”villakoiran” ja saattoivat kertoa sen roolista luoteisrannikon kansojen kulttuurissa.
