Katseletko omaa kuvaasi ruudulta Zoom- ja Teams-palavereissa? Ei kannattaisi! Näin tutkijoiden mukaan omien kasvojen tuijottelu laskee mielialaa

Illinoisin yliopiston tutkimus sai inspiraationsa koronapandemiasta ja sitä seuranneesta pikaviestintäohjelmien yleistymisestä ihmisten arjessa. Esimerkiksi Zoom-ohjelman käyttö lisääntyi Yhdysvalloissa 30 prosenttia joulukuun 2019 ja huhtikuun 2020 välillä ja samaan aikaan alettiin kuulla raportteja masennuksen ja ahdistuksen lisääntymisestä.

Pikaviestintäohjelmat eivät tietenkään aiheuttaneet masennus- ja ahdistusepidemiaa, mutta tutkijat olivat uteliaita selvittämään, voisiko niillä olla jokin rooli ahdistuksessa – etenkin kun monet raportoivat olevansa uupuneita tai ”täysin poikki” Zoom-kokouksen jälkeen.

Missä katse vaeltaa online-palaverin aikana?

Tutkimuksessa vapaaehtoisia pyydettiin keskustelemaan virtuaalisesti toisen vapaaehtoisen kanssa siten, että ruutu oli jaettu kahtia: toisella puolella oli kumppanin kuva ja toisella oma peilikuva.

Keskustelun aiheet olivat vapaavalintaisia, ja samalla kun vapaaehtoinen puhui, hänen katseensa suuntaa seurattiin silmänliiketeknologialla. Tämä teknologia paljasti, missä vapaaehtoisen katse liikkui.

Tulokset osoittivat, että kaikki vapaaehtoiset katsoivat enemmän keskustelukumppanin kuvaa kuin omaansa. Osa ihmisistä kuitenkin keskittyi omaan kuvaansa paljon enemmän kuin toiset, ja nämä olivat samoja ihmisiä, joiden mieliala laski keskustelun lomassa.

Toisessa kokeessa vapaaehtoisille annettiin keskustelua siivittämään mieto alkoholijuoma, ja tässäkin nimenomaisesti ne, jotka katselivat enemmän omakuvaansa, kokivat mielialan laskun vieläkin voimakkaampana.

Näin voi mielelle käydä, jos keskityt oman kuvasi tuijotteluun Teams-palaverissa

Tutkijoiden mukaan tulokset ovat linjassa sen havainnon kanssa, että jos ihmiset keskittyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa enemmän itseensä kuin ulkoisiin realiteetteihin, heillä on usein myös taipumusta masennukseen tai ahdistukseen. Nämä ihmiset saattavat olla erityisen herkkiä Zoom-keskustelujen negatiivisille vaikutuksille.

Erityisen kiinnostava oli havainto, jonka mukaan alkoholin nauttiminen keskustelujen aikana laski mielialaa voimakkaasti. Kasvokkain tapahtuvassa kommunikaatiossa alkoholi toimii usein ”voiteluaineena”, joka helpottaa sosiaalista kanssakäymistä.

Virtuaalikeskustelussa vaikutus oli kuitenkin päinvastainen. Tutkijoiden mukaan tämä on osoitus siitä, että virtuaalikeskustelu on luonteeltaan hyvin erilaista kuin kasvokkain tapahtuva keskustelu.

Kasvokkain keskustellessa kun ei koskaan tarvitse katsoa samalla omaa peilikuvaansa.

Lue myös: Kun etätyö yleistyy, se ei enää sisällä entisiä etuja työn kuormittavuuden hallitsemisessa