Huuhkajatähti Glen Kamara kertoo salaisesta paheestaan – toivoo sen suosion lisääntyvän Suomessakin

Jaa artikkeliTilaa Seura
Keskikenttäpelaaja Glen Kamara voitti tänä keväänä Skotlannin mestaruuden Rangersin paidassa. Hän on yksi Suomen avainpelaajista pian alkavassa jalkapallon Euroopan mestaruuskisojen lopputurnauksessa. © LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Huuhkajien keskikentän taituri Glen Kamara oppi maailmanluokan harhauttajaksi pelaamalla koko nuoruutensa rajua häkkifutista Lontoossa. Hän haluaisi tuoda pelimuodon Suomeen, mutta ei kerro, milloin itse viimeksi pelasi sitä.

Glen Kamara, 25, on yksi Suomen avainpelaajista pian alkavissa jalkapallon EM-kisoissa. Nyt hän kertoo Seuralle uskostaan, äitisuhteestaan, hyväntekeväisyydestään ja salaisesta paheestaan, häkkifutiksesta.

Millä mielin lähdet EM-lopputurnaukseen?

Suomi ei ole koskaan ennen ollut arvokisoissa, joten kyseessä on suuri tilaisuus. Lähdemme voittamaan jokaista peliä. Pitää vain toivoa, että turnaus lähtee hyvin käyntiin.

Kun jouduit keväällä rasistisen hyökkäyksen kohteeksi, Huuhkajien avainpelaajat pukeutuivat paitoihin, joissa luki “Seison Glenin rinnalla”. Miltä se tuntui?

Oli mahtavaa saada tuon tapauksen jälkeen joukkuetoverien tuki, arvostan sitä paljon.

Olet syntynyt Suomessa ja muuttanut 12-vuotiaana Englantiin. Kenen kanssa puhut nykyään suomea?

Vanhojen espoolaisten pelikavereideni kanssa. He tapaavat käydä tervehtimässä minua, kun olen maajoukkueleireillä Suomessa.

Mitä Britanniassa asuessasi ikävöit Suomesta?

Minulla oli aina lauantaisin karkkipäivä. Makeisia, etenkin Geisha-suklaata, on todella ikävä.

Mitä ajattelit muutosta Lontooseen?

Muutto oli äitini unelma, mutta minulle se otti koville. En olisi halunnut jättää ystäviäni. Onneksi jalkapallo tuo hyvin ihmisiä yhteen, ja sain uusia ystäviä Lontoossa.

Glen Kamara oppi taitonsa häkissä

Pelasit nuorena Lontoossa paljon häkkifutista, jossa viisimiehiset joukkueet mittelevät toisiaan vastaan pienellä verkkoaidan ympäröimällä kentällä. Kuinka se näkyy pelissäsi?

Se on vaikuttanut todella paljon siihen, millainen pelaaja olen. Ahtaassa tilassa oppii harhauttamaan ja peli voi olla aika rajuakin, mikä kasvattaa mielen lujuutta. Nautin häkkifutiksesta valtavasti ja pelaan sitä aina, kun saan tilaisuuden.

Häkkifutiksessa on suurempi loukkaantumisriski kuin tavallisessa jalkapallossa. Milloin viimeksi pelasit sitä?

Jos kertoisin, niin Suomi ei olisi iloinen.

Jos kerrot vain minulle?

Pelaan joka kesä.

Nyt on kesä.

Aivan. [naurua]

Pitäisikö myös suomalaisten junioripelaajien harjoitella häkkifutista?

Mieletöntä, että kysyit tuota, sillä minusta Suomessa pitäisi aloittaa häkkifutis. Se on auttanut monia ammattilaispelaajia nousemaan huipulle.

Brittiläinen The Athletic -lehti haastatteli viime talvella sosiaalityöntekijä Luke Graigia, joka seurasi läheltä, kun pelasit nuorena häkkifutista Lontoon eri naapurustoissa. Hänen mukaansa olit silloin röyhkeä ja pöyhkeä. Kuinka sinusta tuli nykyinen viileän harkitseva pelinrakentaja?

Hyvä kysymys. Pelasin siihen aikaan tosi vauhdikkaasti ja tykkäsin kuljettaa palloa itse. Valmentajani halusi rauhoittaa peliäni, mutta halusin muuttua myös itse. Aloin seurata enemmän muiden liikkeitä ja antaa syöttöjä.  Niin minusta tuli keskikenttäpelaaja.

Vapaaehtoistyötä lasten hyväksi

Rahoitat lontoolaista First Steps Sports Clubia, joka kannustaa eri taustaisia lapsia jalkapallon pariin. Mikä innosti sinut hyväntekeväisyyteen?

Paras ystäväni Jordon Witter, jonka olen tuntenut 14-vuotiaasta, pyysi minut mukaan. Muistan hyvin ne ihmiset, jotka auttoivat minua, kun olin nuori, joten on mahtavaa, että nyt minä pääsen innostamaan lapsia pelaamaan tai menemään muuten eteenpäin elämässään. Toimintaan osallistuu yli 80 lasta, viimeksi valmensin siellä reilu viikko sitten.

Voitit juuri Rangersin paidassa Skotlannin mestaruuden ja olet noussut Britanniassa arvostetuksi pelaajaksi. Minkälainen vaikutus uraasi on ollut äidilläsi?

Valtava. Hän on tukenut minua läpi kaikkien vuosien, rukoillut puolestani ja käynyt otteluissa. Nuorimmaisena sisaruksena olen hänelle edelleen pikkulapsi. Puhumme yhä päivittäin. Olen äidin poika.

Esittelytekstissäsi Twitterissä lukee: “Jumala on hyvä”. Kuinka uskonnollinen olet?

Erittäin. Luen raamattua ja rukoilen päivittäin.

Suomi pelaa lauantaina EM-lopputurnauksen avauspelinsä Tanskaa vastaan. Aiotko rukoilla ottelun tuloksen puolesta?

Kun ottelu lähestyy, luultavasti pyydän jotakin.

Lue myös: Huuhkajien maalivahti Lukas Hradecký ponnisti huipulle niukoista oloista: ”Rahalla tai ihonvärillä ei ole merkitystä”

X