KHL tyhjenee sodan myötä ulkomaalaisista – ”Millä ja miten siellä edes maksetaan palkat ensi kaudella?”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Eetu Koivistoinen (vas.), Iiro Pakarinen, Otto Paajanen ja Yohann Auvitu juhlivat Pakarisen maalia 8. maaliskuuta pelatussa liigaottelussa. Vielä ennen olympialaisia maajoukkuehyökkääjä Pakarinen edusti Jokereita. © Kimmo Penttinen / Lehtikuva
Monella suomalaispelaajalla on voimassa vielä ensi kaudellakin jatkuva KHL-pelaajasopimus. Jos pelaaja ei kuitenkaan ole enää menossa takaisin KHL-seuraansa, joutuuko hän maksumieheksi, jos haluaa jatkaa ammattiaan jossakin muussa liigassa?

Venäjän Ukrainassa aloittama sota vaikuttaa monin tavoin myös ammattilaisurheilun maailmaan. KHL tyhjenee kovaa vauhtia ulkomaalaispelaajista, ja kymmenet suomalaisetkin kiekkotähdet etsivät nyt uusia työnantajia.

Kuluvalla jääkiekkokaudella pääasiassa Venäjällä pelattava KHL-liiga on työllistänyt kaikkiaan tällä kaudella noin 150 ulkomaalaisvahvistusta.

Helmikuun 24. päivänä alkaneen hyökkäyksen jälkeen tilanne jääkiekkomaailmassa on muuttunut nopeasti.

Pian sodan alettua Helsingin Jokerit ilmoitti vetäytyvänsä KHL:n pudotuspeleistä. Sen jälkeen seuranneen viikon aikana useat Jokereiden profiilipelaajat siirtyviä suomalaisiin liigaseuroihin. Sen jälkeen lähes kaikki suomalaiset ja useimmat muut länsimaiset pelaajat ovat poistuneet KHL-liigan seuroistaan.

Nekin pelaajat, jotka eivät enää tälle kaudella siirtyneet uusiin seuroihin, pyrkivät nyt etsimään tulevaksi kaudeksi vakaita työnantajia, joihin yhdistyvät sekä palkanmaksukyky että yleinen turvallisuustilanne.

Helsingin IFK oli yksi pelaajamarkkinoilla nopeasti reagoineista seuroista. Se palkkasi riveihinsä Jokereista Teemu Turusen ja Iiro Pakarisen. Muista tunnetuista Jokereiden pelaajista muun muassa Veli-Matti Savinainen ja Otto Leskinen suuntasivat Tapparaan ja Henrik Haapala ja Marko Anttila Ilvekseen.

Lue myös: Sota synnytti aallon, jolla Marko Anttila, ihminen kuin meressä kelluva lastu, surffasi kotiin

KHL muuttuu täysin

HIFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelainen sanoo, ettei ole olemassa sellaista kristallipalloa, joka tarkkaan näyttäisi, mitä jääkiekon maailmassa tulee tapahtumaan.

”Mutta näyttää siltä, että Suomeen on tarjolla laatupelaajia, ja se on hienoa. Ja jos niitä on tarjolla, se vaatii seuroilta investointeja.”

KHL:n tilanteen vuoksi pelaajamarkkinat tulevat olemaan täynnä laatupelaajia, eivätkä kaikki löydä pelipaikkaa esimerkiksi Sveitsin tai Ruotsin liigoista, jotka ovat palkkatasoltaan Suomea edellä. Myös Tsekin ja Saksan huippuseuroilla on maksukykyä houkutella laatupelaajia riveihinsä.

”Nyt voi karrikoiden ajatella, että KHL-liigan, tai millä nimellä sitä sitten enää jatkossa kutsutaankaan, tilanteen vuoksi noin 150 import-pelaajapaikkaa poistuu. Ainakin on vaikea nähdä, että olisi hirveästi halukkaita jatkamaan Venäjän liigassa. Palkat tulevat siellä olemaan aika pieniä ja millä ja miten ne edes maksetaan, on yksi kysymys”, Salmelainen miettii.

Pelaajavirtojen liike aiheuttanee nyt muun muassa sen, että Ruotsin pääsarjassa on aiempaa vähemmän paikkoja suomalaishuipuille. Ruotsalainen yleisö näkee mieluiten kotimaisten tähtien tuiketta, ja nyt siihen paras mahdollisuus vuosikausiin.

”KHL:ssä on ollut paljon ruotsalaisia pelaajia, ja heille paluu kotimaan sarjaan on nyt hyvin todennäköistä. He ovat tosi laadukkaita pelaajia ja tietysti ruotsalaiset joukkueet haluavat ensisijaisesti heidät.”

Venäjän aloittama sota Ukrainassa lisää koko Euroopan epävakautta, mikä Salmelaisen mukaan saattaa vaikutta myös pohjoisamerikkalaisten pelaajien kiinnostukseen tulla pelaamaan Euroopan sarjoihin.

”Olen itsekin saanut jenkeistä hämmentyneitä viestejä. Jotkut tutut ovat luulleet, että Venäjä on juuri hyökkäämässä Suomeen. Epätietoisuus voi aiheuttaa sellaista, että pelaaja jää mieluummin esimerkiksi AHL:lään pelaamaan kuin tulee Liigaan. Ja kyllä AHL:n puolellekin saa rahallisesti ihan hyviä diilejä.”

Raha ei aina ratkaise

Pelaajamarkkinoiden muuttunut tilanne vaikuttaa myös siihen, että viime vuosina kolmos-nelos-ketjun kokeneempien pelaajien tai nuorten pelaajien voi olla aiempaa vaikeampaa löytää liigapaikkaa. Salmelaisen mukaan nyt mitataankin monien pelaajien kärsivällisyyttä ja monen nuoren pelaajan paikka voi olla totuttua pidempään A-junioreissa.

”Ammattipelaaja on pelaaja, joka pystyy pelaamaan voittavaa jääkiekkoa. Sitten on nuoria pelaajia, jotka vasta opettelevat ammattilaisuutta. Meillä on Suomessa jonkin verran väärää kuvitelmaa siitä, että raha määrittelisi sen, kuka on ammattilainen. Todellisuudessa sen määrittelee pelaajan urheilullinen taso ja miten hän elää sitä urheilijaelämää. Ammattipelaajalla hyvän ja huonon päivän ero on huomattavasti pienempi kuin nuorella pelaajalla.”

Leijonien ja KHL-joukkue Jokereiden Marko Anttila juhli olympiakultaa 20. helmikuuta. Kahdeksan päivää myöhemmin hän oli Ilveksen liigapelaaja. © Jussi Nukari / Lehtikuva

SM-liigan suurseuroihin luetaan HIFK, Kärpät, TPS ja Tappara, ehkä nykyään – tai jälleen – myös Ilves. Resursseiltaan samaan kastiin pääsee myös Rauman Lukko. Nämä seurat pääsevät valitsemaan ensimmäisinä, kun huippupelaajista kilpaillaan. Vasta sen jälkeen sopimuspapereitaan pääsevät esittelemään vaikkapa Lappeenrannan, Porin, Jyväskylän, Kuopion tai Mikkelin joukkueet.

Salmelainen ei siitä huolimatta suostu myöntämään, että Liigan jako kahden kerroksen väkeen voimistuisi pelaajamarkkinoiden muutoksen myötä. Menestystä voi edelleen saavuttaa kaikilla paikkakunnilla, kuten Mikkelin Jukureiden on tällä kaudella tuloksellisesti osoittanut.

”Nyt jos on koko kauden katsonut vaikka Mikkelin Jukureita, niin se on hieno tarina ja he pelaavat hienoa jääkiekkoa. On tosi virkistävää katsoa Jukureita. Samaan aikaan kannattaa huomata, että heillä on aika kokenut joukkue, ei millään tavalla huono joukkue.”

Miten käy KHL-pelaajien työsopimusten?

Suomen Jääkiekkoilijat ry:n eli tutummin Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedt olettaa, että ensi kaudella KHL:n tai Venäjän pääsarjan puolella nähdään hyvin vähän tai ei ollenkaan ulkomaalaispelaajia.

Monella suomalaispelaajallakin on voimassa vielä ensi kaudellakin jatkuva KHL-pelaajasopimus. Jos pelaaja ei kuitenkaan ole enää menossa takaisin KHL-seuraansa, joutuuko hän maksumieheksi, jos haluaa jatkaa ammattiaan jossakin muussa liigassa?

”Tuo on hyvä kysymys. Juuri tällä hetkellä siihen ei ole olemassa suoraa ja tarkkaa vastausta, että miten se asia lopulta tulee menemään.”

Sekä Suomen että Ruotsin pelaajayhdistykset ovat Ramstedtin mukaan lähestyneet Kansainvälistä jääkiekkoliittoa IIHF:ää siitä näkökulmasta, että pelaajat saisivat yksipuolisen mahdollisuuden KHL-pelaajasopimustensa purkamiseen.

”Näin pelaajat saisivat siirto-oikeuden toiseen seuraan. Normaalistihan sopimuksia ei voi yksipuolisesti purkaa, mutta katsotaan nyt, voisiko se näissä oloissa olla mahdollista. IIHF selvittää asiaa.”

Vielä Kansainväliseltä jääkiekkoliitolta ei siis ole vastausta kuulunut, mutta Ramstedt uskoo, että päätös voi hyvinkin olla myötämielinen.

Jokerit vastaan HIFK on SM-liigan historian herkullisin paikallistaisto. Voisiko se pian jälleen olla totta? Kuvassa Jokereiden Jani Rita juhli maalia IFK:ta vastaan syyskuussa 2011.  © Markku Ulander / Lehtikuva

Jokereiden kohtalo on avoin

Vaikka jääkiekko on vain urheilua, on lajissa kuitenkin kyse lukemattomien perheiden toimeentulosta. Työpaikat ovat nyt uskomattomassa ruletissa, ja niiden uudelleen jakaminen Euroopassa voi näkyä yllättävilläkin tavoilla.

Yhtäältä laatupelaajien yllättävä tungos voi aiheuttaa sen, että kaikille kokeneille liigajyrille ei noin vain löydy työpaikkaa ensi kaudeksi, toisaalta saattaa olla, että tällä hetkellä SM-liigassa pelaavat toistakymmentä venäläispelaajaa eivät syystä tai toisesta ensi kaudella täällä pelaa, mikä vapauttaisi työpaikkoja lähes puolen joukkueellisen verran.

Siitäkään ei ole täyttä varmuutta, missä Helsingin Jokerit ensi kaudella pelaa. Juuri nyt näyttää hyvin todennäköiseltä, ettei ainakaan KHL:ssä.

Moni näkisi mielellään Jokereiden palaavan SM-liigaan, vaikka seuran lähtö aikoinaan tapahtuikin muiden liigaseurojen kanssa riitaisissa merkeissä.

Salmelainen ja Ramstedt eivät osaa suoraan ottaa kantaa siihen, voisiko Jokerit edes kaikkien pykälien mukaan teoriassa ensi kaudella jo olla kotoisessa Liigassa.

”Niin, varmasti moni haluaisi Jokerit Liigaan hyvinkin nopealla aikataululla, mutta uskon sen olevan äärettömän monen mutkan takana. Mutta on se varmaan teoriassa mahdollista. Ja jos niin kävisi, niin sittenhän Liigassa olisi kuusitoista joukkuetta, eli paljon työpaikkoja”, Ramstedt miettii.

Juttua muokattu 10.3. kello 11.13: Lisätty Ramstedtin maininta siitä, että KHL:ssä ei ehkä pelaa ensi kaudella ollenkaan ulkomaalaisia.

Lue myös: Riemu repesi kaukalossa, kun leijonat voitti pitkään odotetun olympiakullan – Näin kiekkolegendat arvioivat Suomen menestystä

Lue myös: Marko Palo on yksi MM-95 kultaleijonista – Tämä SM-liigan jatkoaikamaali nousee mestaruusmuistojen rinnalle: ”Se tuntui silloin urani tärkeimmältä”

X