(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Kuvitteellisia hirviöitä on jahdattu jo ennen uusinta mobiilipelivillitystäkin.Mobiilipeli tarjoaa tolkun ihmisillekin mahdollisuuden jahdata kuvitteellisia hirviöitä.

Pokémon Go -peli on villinnyt suomalaiset ulkoilemaan. Pokémon on lyhenne sanoista pocket monster, taskuhirviö. Pelissä näitä hahmoja etsitään katselemalla ympäristöä matkapuhelimen ruudun läpi, jonka välityksellä vaihtoehtoinen todellisuus avautuu.

Kuvitteellisia otuksia jahtaavat kansalaiset kiertelevät pitkin katuja kännykät kourissaan. Kriittiset äänet sanovat, että parempi olisi mennä marjametsään. Tuskin siitä kuitenkaan suurta haittaakaan on, jos väestö innostuu lenkkeilemään, vaikka juoksisivatkin satuolentojen perässä.

Samaa puuhaa ovat itse asiassa harjoittaneet väkivaltarikollisvetoisen katujengijärjestön Soldiers of Odinin roikaleet jo useamman kuukauden ajan. He tosin eivät ole tutkailleet maailmaa kännykän läpi, vaan heidän verkkokalvoilleen fiktiivisten otusten kuvat olivat palaneet kiinni jo paljon ennen lenkkeilyharrastuksen aloittamista. Netin kauhutarinat olivat kyllästäneet wootananpalvojien mielet niin, että heidän silmissään kuvitteellisia hirviöitä näkyi jahdattavaksi joka niemessä ja notkelmassa kokonaan ilman teknisiä apuvälineitäkin, vanhanaikaisesti mielikuvituksen avustuksella.

Kesän tullen kävi ilmi, että heidän hartaasti toivomaansa raiskausaaltoa ei tullutkaan eikä tullut paljon muutakaan. Monien lenkkeilyinnostus loppui siihen, kun he viimein joutuivat myöntämään, että tarinat joka nurkan takana vaanivista hirviöistä olivat vain tarinoita.

Pokemóneja jahtaavat ihmisjoukot ovat varsin hupaisa näky, mutta niissä liikkuvat ihmiset sentään ovat olleet alusta saakka tietoisia, että kyse on vain leikistä. Taskuhirviöjahdissa ei myöskään pelotella vastaantulijoita tai yritetä vaikuttaa politiikkaan painostamisella.

Odinin sopulit kyllästyivät käveleskelyyn, kun eivät saaneetkaan oikeutusta niputtaa ihmisiä. Kukapa sitä loputtomiin satuhahmojen perässä jaksaa juosta? Pokémon Go -villityskin menee ennen pitkää ohi. Ehkä se ei kestä edes niin pitkään kuin wotanistien Matúmon Go -hysteria.

Mutta pääsevätpähän sentään tolkun ihmisetkin kokemaan, miltä se tuntuu maleksia pitkin katuja jahtaamassa kuvitteellisia hirviöitä.

Kukaties se marjojen etsiminen on sitten ensi vuonna se juttu.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

 

X