(Päivitetty: )
Teksti:
Jussi Korhonen

Jussi Halla-aho vuonna 2014. Muokkaus alkuperäisestä. Alkuperäinen kuva: Jaakko Sivonen. CC BY-SA 3.0.Jussi Halla-ahon mielestä mielikuva hänestä yhden asian ihmisenä on väärä. Juuri muuta mielikuvaa ei voi kuitenkaan saada, kun katsoo hänen toimintaansa EU-parlamentissa ja hänen itsensä harjoittamaa viestintää. 

Kaupunkilehti Tamperelainen kertoi eilen, että perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on jättänyt EU-komissiolle kysymyksen, jossa hän peräänkuuluttaa kansalaisjärjestöjen meripelastusoperaatioiden sanktioimista. Toisin sanoen kyse on siitä, että Halla-ahon mukaan veden varaan joutuneiden pelastamisesta tulisi tehdä rangaistavaa.

Halla-ahon linja tämän asian suhteen vaikuttaisi muuttuneen parissa vuodessa. Keväällä 2015 hän oli yksi allekirjoittajista päätöslauselmaesityksessä, jonka ensimmäisessä kohdassa valitetaan ”toistuvia traagisia ihmishenkien menetyksiä Välimerellä” ja toisessa kohdassa vaaditaan toimia niiden ehkäisemiseksi. Myöhemmin esityksessä vaaditaan ”kolmansia maita noudattamaan ihmishenkien pelastamista merellä koskevaa kansainvälistä oikeutta, jotta varmistetaan pakolaisten suojelu ja heidän perusoikeuksiensa kunnioittaminen”.

Kansainväliset sopimukset velvoittavat auttamaan merihätään joutuneita riippumatta siitä, minkä maan kansalaisia he ovat tai ovatko he kenties pakolaisia tai siirtolaisia. Esimerkiksi kaupallisen merenkulun etujärjestö International Chamber of Shipping muistutti asiasta toissavuotisessa julkaisussaan Large Scale Rescue Operations at Sea. Julkaisu liittyi nimenomaisesti Välimeren yli tapahtuvaan muuttoliikkeeseen.

Tuoreella kysymyksellään Halla-aho haluaa tehdä rangaistavaksi sen, jos kansalaisjärjestöt noudattavat merillä liikkuessaan niitä sääntöjä, joita on itse allekirjoituksellaan vaatinut ”kolmansien maiden” noudattavan. Tamperelaisen mukaan europarlamentaarikko väläyttää jopa näin toimivien kansalaisjärjestöjen toimilupien lakkauttamista.

Tietenkään Halla-aho ei ole koskaan ollut varsinaisesti kiinnostunut ”kolmansien maiden kansalaisten” merihädistä. Kyse on vain ja ainoastaan maahanmuutosta ja siihen tavalla tai toisella liittyvistä asioista. Juuri muusta hänen kohdallaan ei ole koskaan kysymys, vaikka perussuomalaisten puheenjohtajaksi omien sanojensa mukaan todennäköisesti pyrkivä Halla-aho muuta yrittää väittää.

Jussi Halla-ahon toimet Euroopan parlamentissa

Jussi Halla-aho valitteli pari viikkoa sitten Aamulehdelle, että vaikutelma hänestä yhden asian ihmisenä on harha. Syytä tähän hän sysäsi medialle.

– Aina kun minut kutsutaan puhumaan politiikasta, keskustelu juuttuu maahanmuuttoon, koska toimittaja kiihottuu maahanmuuttoa koskevista mielipiteistäni. Olen esittänyt mielipiteitäni monista muista kysymyksistä, mutta ne eivät ole isommalla tavalla kiinnostaneet, koska julkisuus on niin tavattoman kohuhakuista, Halla-aho sanoi.

Mikäli näin on, on Halla-aholla itselläänkin kyllä petrattavaa mietteidensä esilletuonnissa. Ainakin EU-parlamentissa hänen näkyvä toimintansa keskittyy valtaisan suurelta osin tavalla tai toisella maahanmuuttokysymyksiin.

Tamperelaisen uutisoimaa Halla-ahon tuoreinta kysymystä ei tätä kirjoittaessa löydy EU-parlamentin nettisivuilta, mutta siellä listataan 11 muuta hänen jättämäänsä kirjallista kysymystä. Vuonna 2014 EU-parlamenttiin valitun Halla-ahon kysymykset käsittelevät yhtä lukuun ottamatta kaikki maahanmuuttoasioita. Ainoa muuhun liittynyt kysymys koski tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Halla-ahon huhtikuussa 2015 jättämää kysymystä motivoi Suomen ja Tanskan eriävä ratkaisukäytäntö siinä, katsotaanko tavarassa esiintyvät neljä raitaa liian samankaltaisiksi Adidaksen kolmeraitaisen tuotemerkin kanssa vai ei.

Jussi Halla-aho on EU-parlamentin internetsivujen mukaan esittänyt yhteensä 31 puheenvuoroa. Niistä 25 on liittynyt suoraan maahanmuuttokysymyksiin. Kolme puheenvuoroa koski rajatarkastuksia, kahdessa Halla-aho korosti muslimien osuutta viharikoksissa verrattuna uusnatsien vastaavaan rikollisuuteen ja yhdessä hän vaati jumalanpilkan poistamista lainsäädännöstä.

Halla-aho on toiminut esittelijänä yhdessä EU-parlamentin mietinnössä. Siinä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta otti kantaa ”kolmansien maiden kansalaisten” palauttamiseen liittyvään päätöslauselmaehdotukseen. Lisäksi Halla-aho on merkitty varjoesittelijäksi kolmeen mietintöön. Niistä kaksi liittyi turvapaikka-asioihin ja yksi Ukrainan kansalaisten viisumivapauteen.

Halla-ahon nimi löytyy kahdesta kirjallisesta kannanotosta. Kumpikaan niistä ei liity maahanmuuttoon: toisessa on kyse Venäjän sotilaslentokoneiden liikkumisesta ja toisessa käytettyjen autojen kilometrilukemien peukaloimisesta. Halla-aho on pistänyt nimensä myös yhdeksään päätöslauselmaesitykseen. Niistä kaksi liittyy suoraan siirtolaisuuteen tai pakolaisuuteen. Muissa Halla-ahon allekirjoittamissa esityksissä käsitellään muun muassa Venäjän ja Unkarin ihmisoikeustilanteita ja lasten hyväksikäytön ehkäisemistä.

Yhtä ja samaa

Yhteensä Halla-ahon kohdalle merkitään EU-parlamentin internetsivuilla 58 eri toimenpidettä. Niistä 40 liittyy suoraan joko siirtolaisuuteen tai pakolaisuuteen.

On hyvä muistaa, että europarlamentaarikon työ on muutakin kuin kirjallisia kysymyksiä, täysistuntopuheenvuoroja ja mietintöjen laatimista. Johtopäätöksiltä ei voi kuitenkaan välttyä, kun katselee, mitä näkyvää Halla-aho on saanut meppivuosiensa varrella aikaiseksi. Kun ottaa huomioon, että tämän lisäksi Halla-ahon nimeä näkee rajavalvontaa koskevissa kirjauksissa ja muslimien viharikollisuutta korostavissa puheenvuoroissa, ei luonnehdintaa yhden asian ihmisestä voi pitää kovin kaukaa haettuna.

Tätä vaikutelmaa korostaa entisestään Halla-ahon harjoittama viestintä. Bloggaajana alkujaan tunnetuksi tullut poliitikko on jättäytynyt julkisissa kannanotoissaan pitkälti Facebookin varaan. Viime vuonna hän julkaisi blogissaan vain kolme kirjoitusta. Ne koskivat EU:n asedirektiiviä. Tälle vuodelle blogimerkintöjä ei ole vielä kertynyt.

Facebookissa hänen tavaramerkikseen ovat muodostuneet lakonisilta tai ironisilta vaikuttavat lyhykäiset lausahdukset, joita hän liittää maahanmuuttoon tai ulkomaalaisten rikollisuutta korostaviin uutisjakoihinsa.

Kuluvan vuoden aikana, kun Halla-ahon todennäköinen osallistuminen perussuomalaisten puheenjohtajuuskilpaan on ollut esillä, hän on julkaissut yhteensä 27 julkista Facebook-päivitystä. Niistä 16 on liittynyt suoraan maahanmuuttoon tai ulkomaalaisiin, lähinnä heitä koskeviin rikostapauksiin. Pariin otteeseen hän on osoittanut tukeaan Donald Trumpille ja ottanut kantaa perussuomalaisten puheenjohtajakysymykseen. Kertaalleen Halla-aho on nostanut esille EU-parlamenttiin liittyvän asian, etnisen profiloinnin, feministisen puolueen, lapsipornon, vihapuhetuomiot, suomalaisuuden määritelmän ja keittämänsä kaalikeiton.

Yhtään yleisempää kannanottoa hän ei ole esittänyt esimerkiksi talouskysymyksistä, ulkopolitiikasta tai sosiaali- ja terveyspalveluista. Hän ei ole ottanut asiakseen kirjoitella eläkeläisten asioista, lapsiperheiden palveluista, työttömyydestä, sote-uudistuksesta tai paljon puhuttaneista liikenneasioista.

Jos media antaa Jussi Halla-ahon mielestä väärän kuvan esittäessään hänet yhden asian ihmisenä, niin ei hänen kyllä mitenkään voi katsoa pyrkineen itsekään juuri muuta esittämään.

Kuva: Jussi Halla-aho vuonna 2014. Muokkaus alkuperäisestä. Alkuperäinen kuva: Jaakko Sivonen. CC BY-SA 3.0.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä.

Aiheesta internetissä:

Aamulehti: Halla-aho paljastaa, mitä tekisi puheenjohtajana: ”On syntynyt harha minusta yhden asian ihmisenä” (14.1.2017)

Tamperelainen: Halla-aho sanktioisi kansalaisjärjestöjen meripelastusoperaatiot (24.1.2017)

International Chamber of Shipping: Large Scale Rescue Operations at Sea (2015)

Euroopan parlamentti: Jussi Halla-aho – Työskentely parlamentissa (viitattu 25.1.2017)

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X