Kansanrintama voisi syrjäyttää kokoomuksen

Jaa kaverilleTilaa Seura

Orpo, Petteri kok (Kuva: Eduskunta.)

Kannatuslukemat tarjoaisivat mahdollisuuden uudenlaiseen kansanrintamahallitukseen. Keskustalle voisi olla nöyryyttävää alistua kakkos- tai kolmospuolueeksi. Hyötymismahdollisuus on kuitenkin sen verran suuri, että harkitsematta ei tätäkään vaihtoehtoa kannattane jättää.

Sipilän hallitus on huojahdellut liki taipaleensa alusta lähtien. Heti ensimmäisenä syksynä kolmen puolueen koalitio oli kaatua maakunta- ja sote-kiistoihin. Viime kesänä perussuomalaisten hajoaminen johti kriisiin, joka ainakin näytti aiheuttavan hajoamisuhan.

Julkisten kaplakoiden lisäksi vääntöä on käyty kulisseissa. Syitä on useita, mutta paljon kulminoituu valinnanvapauteen ja maakuntiin – asioihin, joilla päähallituspuolueet keskusta ja kokoomus lypsävät kaikkien tarpeelliseksi tunnustamasta sote-uudistuksesta omia etujaan palvelevia hyötyjä.

Suosittu arvio on, että gallupeissa kärkipaikkaa pitävä kokoomus ei halua keikuttaa hallitusvenettä ennen kuin puolueesta näennäisesti irrallinen presidentti Sauli Niinistö on tallonut haastajansa ja kruunattu jatkokaudelle. Sen jälkeen voisi olla hallituskriisin paikka ja uusista vaaleista pääministeripuolueen aseman hankkiminen.

Kokoomuksen vaalivoitto näyttää todennäköiseltä. Luultavasti puolueen loputtomalta vaikuttava hallitustaival jatkuu.

Ellei sitten.

Erityisesti nykyisen pääministeripuolueen keskustan hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa on tavannut johtaa vaalitappioihin. Niistä johtuen valta on ollut katkonaista, kun oppositio on kutsunut yleensä yhden kauden jälkeen.

Keskusta onnistui pysymään kaksi perättäistä kautta hallitusvallassa viimeksi Vanhasen hallitusten aikoihin. Silloinkin uusinta irtosi yhdessä SDP:n kanssa muodostetun punamultahallituksen jatkoksi. Se olikin ainoa tauko kokoomuksen hallitusrupeamassa, joka alkoi vuonna 1987.

Kokoomus on pystynyt jatkuvuuden turvin nitkuttamaan maata hanke kerrallaan maailmankuvaansa vastaavaksi. Muilta se ei ole vastaavalla tavalla onnistunut vuosikymmeniin.

Vaikka kokoomus on kannatusykkönen, tarjoaisivat kannatuslukemat muille puolueille myös mahdollisuuden ohittaa kokoomus seuraavaa hallitusta muodostettaessa. Nykykannatuksien valossa SDP, keskusta ja vihreät voisivat mahdollisesti muodostaa enemmistöhallituksen kolmistaan. Mikäli mukaan otettaisiin vielä vasemmistoliitto, olisi enemmistö todennäköisesti jo turvallinen.

Keskustalle seuraavat vaalit, milloin ikinä ne käydäänkään, tuottanevat tappion, jonka johdosta olisi luontevaa kerätä vauhtia oppositiosta. Juuri tässä tilanteessa jatkuvuus voisi osoittautua tärkeäksi: puolueen valtaa pönkittävän maakuntauudistuksen viimeistely venyy vaalien yli. Silloin olisi tärkeää olla varmistamassa historiallisen tavoitteen toteutuminen.

Olisi toki nöyryyttävää alistua hallituksen kakkos- tai kolmospuolueeksi, mutta todennäköisen nousukauden aikana siitäkin asemasta keskustan voisi olla mahdollista nostaa kannatustaan. Se taas mahdollistaisi vallankahvassa pysymisen vielä seuraavienkin vaalien yli.

Yhteisenä agendana tällaiselle uudelle kansanrintamahallitukselle olisi luontevasti tulpata kokoomukseen yhdistyvää kehitystä, joka siirtää julkisia palveluita jättikorporaatioille. Moinen kehitys ei ole mieleen monillekaan keskustan perinteiseen kannattajakuntaan kuuluville, vaikka puolue onkin Sipilän aikana harpponut oikealle.

Olisi poikkeuksellista sysätä vaaliykkönen oppositioon. Se on myös epätodennäköistä, mutta mahdotonta se ei ole, koska hyödyt voivat osoittautua liian suuriksi ohitettavaksi.

Petteri Orpon kuva: Eduskunta.

X