Eläinsuojelurikokset -- tuomiot eivät ole pieniä
Yle uutisoi että eläinsuojelurikokset tulkitaan eri puolilla eri tavalla. Hiukan negatiivisävytteinen uutinen antoi ymmärtää, että tuomiot olisivat lieviä. Sakot voivat olla pienet, mutta tukien takaisinperinnöistä aiheutuvat menetykset voivat olla katastrofaalisen suuria.
Ongelma on siinä, että tuomiot vaihtelevat. Joskus pikkurikkeistä ja millimetriheitoista tulee kovia tuomioita, joskus tuomiot eivät perustu näyttöön, vaan eläinlääkärin mielipiteeseen. Joskus isotkaan rikkeet eivät johda tuomioon.
Yleensä tuomioista uutisoidaan väljästi ja annetaan ylimalkainen kuva.
Olen seurannut useita oikeustapauksia. Arvostelematta oikeuslaitosta tai eläinlääkäreitä, on pakko todeta, että suuri osa tuomioista perustuu eläinlääkärin mielipiteeseen, eikä faktaan. Eläinlääkärin kantaa harvoin tuomioistuin kumoaa.
Perusteeton tuomio on kova paikka yrittäjälle. Jos syytetty tuomitaan eläintenpitokieltoon, elinkeino menee saman tien. Myös maineelle tulee kolaus pienestäkin tuomiosta.
Yle uutisoi, että usein selvitään pienillä sakkorangaistuksilla, mutta jos tuomiosta tulee maataloustukien takaisinperintöjä, sanktiot voivat olla kymmeniä tuhansia euroja. On tullut vastaan tapauksia, joissa sian ruokintakaukalo on mitattu sentin pari liian lyhyeksi, muutama millimetri per sika. Tästä on tullut 10 000 – 20 000 euron sanktiot.
Seuraavista sanktioista tulee tuntuvasti suurempia, kun prosentit kasvavat. Homma menee jotenkin väärinpäin — eläinten hyvinvointi ei parane, jos eläintenpitäjää rangaistaan suurilla takaisinperinnöillä.
Homma menee jotenkin väärinpäin — eläinten hyvinvointi ei parane, jos eläintenpitäjää rangaistaan suurilla takaisinperinnöillä.
Ne, joilta on iso remmi lähtenyt päältä, pitääkin tuomita. Elinkeino valvoo myös itse itseään varsin tehokkaasti. Jos teurastamon tarkastuseläinlääkäri havaitsee puutteita, likaisuutta tai huonokuntoisia eläimiä, hän lähettää valvontapartion paikalle heti.
Nämä takaisinperinnät ovat muutenkin musta aukko, josta tavalliset ihmiset eivät tiedä mitään. Olen tutustunut erään suurviljelijän ikeeseen. Hänellä peltopuolen takaisinperinnät ovat olleet satoja tuhansia euroja, kaiken sirkuksen kun laskee yhteen, summa ylittää 15 vuoden ajalta miljoona euroa. Suuri osa hänen takaisin perinnöistä on kaiken lisäksi perusteettomia, jopa lainvastaisia. Valvontoja on tehty yhteensä yli 80 vuoden 2003 jälkeen.
Yksi sikayrittäjä sai tuomion aivan vääristä asioista. Ainoasta asiasta missä hän oli sikalassaan tehnyt oikean laiminlyönnin, tuomiota ei tullut. Hän ei valittanut tuomiosta, mikä on aina virhe. On järkevämpää maksaa juristille muutama tonni, kuin menettää kaiken valtiolle.
Elinkeinon maineelle nämä tuomiot ovat huono asia. Sen takia tuomion pitäisi perustua aina todettuun rikkomukseen.
Tähän päästään vain, jos eläinlääkäreiden käytännöt yhtenäistetään, ylilyönnit poistetaan ja ammattitaitoa lisätään. Toinen pikaisesti korjattava asia olisi lain säätäminen tarkemmaksi. Termit riittävä tai puhdas ovat liian laveita, että niitä voitaisin tulkita eksaktisti.
Samalla oikeuslaitoksesta pitäisi löytyä muutama tuomari, jotka olisivat erikoistuneet eläinsuojeluasioiden hoitoon, oikeaan tunnusmerkistöön ja lain sisällön erikoisosaamiseen.
Eläinsuojelulain uudistuksessa olisi paljon korjattavaa myös viljelijän oikeusturvan kannalta.
Sikakuva: Hannu Koiviston omia possuja.