Teksti:
Lauri Hollo

Perjantaina olympiajäällä nähtiin kolme suomalaisurheilijaa.

Mika Poutalalle 500 metrin nelostila oli karvas, mitali jäi vain kolmen sadasosasekunnin päähän. Tonnille hän lähti isolla riskillä. Kierros ennen maalia Poutala oli viidentenä väliajoissa, mutta laktaatit iskivät reisiin pahasti ja Poutala putosi sijalle 16. ajalla 1.09,58, mitalisijaan jäi matkaa 1,3 sekuntia. Varmasti miehen oli hankala kasata itsensä 500 metrin jälkeen.

Pekka Koskelan komea ura päättyi tämän päivän 1000 metrin kilpailuun. En tiedä näkyikö se liiaksi tunnepuolella, sillä Koskela ei saanut itsestään oikein irti, vaikka luistelu näyttikin teknisesti puhtaalta. Koskelan aika oli 1.11,76. Hänelle on silti syytä nostaa hattua korkealle. Koskela on ollut suomalaisen pikaluistelun vahva johtohahmo jo pitkään. Hän on luistellut urallaan neljissä olympialaissa, arvokisoista on kaksi MM-hopeaa, kaksi MM-pronssia ja yhden EM-hopean. Vuonna 2007 Salt Lake Cityssä hän teki 1000 metrin silloisen maailmanennätyksen 1.07,00, mikä on suomalaisluistelijalta todella kova juttu. Lisäksi hän on ensimmäinen suomalainen, joka voitti maailmancupin osakilpailun, se tapahtui Kiinan Harbinissa vuonna 2004. Uralle mahtui lopulta 14 maailmancupin osakilpailuvoittoa. Kiitos Pekka Koskela hienosta urasta ja hienoista hetkistä.

Taitoluistelun vapaaohjelmassa Emmi Peltonen ei ollut ihan parhaimmillaan. Hän jäi nelisen pistettä ennätyksestään. Muutamia kaatumisia tuli ja hyppy-yhdistelmissä helpotuksia. Hän putosikin sijalta 18 sijalle 20. Nuori nainen ei ollut itsekään tyytyväinen suoritukseensa. Mutta jos olympialaisissa pääsee lähelle omaa ennätystään, ei suoritusta voi ihan huonona pitää. 18-vuotiaalla nuorella naisella on vielä aikaa kehittyä kohti maailman kärkeä, siihen piiskaa varmasti myös kova kotimainen kilpakumppani Viveca Lindfors, joka itse asiassa luisteli Suomelle olympiapaikan. Ihan positiivinen kokonaissuoritus.

X