Baltian upea helmi – Tee pikavisiitti värikkääseen ja historialliseen Riikaan

Riiassa pääsee nopeasti kosmopoliittiseen tunnelmaan. Kaupungin tärkeimpiä houkutuksia ovat arkkitehtuuri ja hyvät, mutta edulliset ravintolat. Ja aina löytyy uutta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Riikaa halkova Brivibas on noin 12 kilometriä pitkä katu. Sen bulevardiosuus päättyy vapaudenpatsaaseen.

Riiassa pääsee nopeasti kosmopoliittiseen tunnelmaan. Kaupungin tärkeimpiä houkutuksia ovat arkkitehtuuri ja hyvät, mutta edulliset ravintolat. Ja aina löytyy uutta.
(Päivitetty: )
Teksti: Susanna Särkkä

Riian vanhassa kaupungissa kaupan ovisyvennyksessä seisoo nuhjuisesti pukeutunut mies. Kohta ilmoille kajahtaa wieniläinen valssi. Katulaulajan ulkonäkö ja komea oopperabaritoni ovat ristiriidassa. Herra vie hämmästyneen turistin tanssiin. Tervetuloa Riikaan.

Vanha kaupunki on eläväinen aamusta iltaan ja se on hyvä paikka aloittaa turistikierros Riiassa. Hansakauppiaiden rakennuttamien talojen, kirkkojen ja tyylikkäästi kunnostettujen varastomakasiinien lisäksi vanhassa kaupungissa on somia putiikkeja, pikkutoreja, paljon ravintoloita ja kahviloita.

Vanhassa kaupungissa on eniten turisteja ja hinnat sen mukaiset. Parinkin päivän matkalla kannattaa käydä myös historiallisen keskustan ulkopuolella.

Neuvostoajan jäljiltä Riiassa on vielä paljon kunnostettavaa. Kaupunkiin tulee jatkuvasti uutta käsityöläisolutta myyvistä baareista designerkauppoihin.

Riika vanha kaupunki

Vanha kaupunki on täynnä toinen toistaan viihtyisämpiä katukahviloita ja terassiravintoloita. Pekka Numminen

Hopeinen satulinna

30 kiloa hopeaa on taiteiltu satulinnaksi. Saudiarabialainen sheikki yritti ostaa linnaa, mutta tekijä Oleg Auzers ei suostunut myymään. Nyt linnaa voi ihailla maaliskuussa avatussa Riian hopeamuseossa.

Vanhassa kaupungissa sijaitsevassa museossa on esillä Latvian kuuluisimman hopeataiteilijan töitä. Jokaisella taideteoksella on tarinansa ja niistä moni on kantaaottava. Linnaveistos on utopia sovussa elävästä ihmiskunnasta. Tammenoksaa kuvaava hopeaveistos on puolestaan tehty Siperian vankileireillä kuolleiden muistoksi.

Keskiaikainen katuruoka

Keskiaikainen katuruoka on edullinen lounasvaihtoehto. Pekka Numminen

Auzersin suunnittelemia koruja ja hopeaesineitä on annettu Latvian valtioin lahjoina muun muassa Britannian kuningattarelle Elisabetille, USA:n presidentille George Bushille ja monelle muulle. Museon kaupasta voi ostaa Elisabetille lahjoitetun rintakorun kopion noin 500 eurolla.

Museo on avoinna joka päivä klo 9-18. Pääsylippu maksaa 10 euroa.

Osoite: Jekaba iela 3/5. livesilvermuseum.com

Hopeamuseo

Satulinnaa ja muita veistoksia voi ihailla uudessa hopeamuseossa. Pekka Numminen

Lapsuus nukketeatterissa

Maanantaina Riian nukketeatterissa on vapaapäivä. Inguna Žigure avaa oven näyttämön pimeään takahuoneeseen. Vahtimestari saadaan hälytetyksi laittamaan valot, mutta Žigure osaisi suunnistaa teatterissa ilman niitäkin.

”Vietin paljon aikaa lapsuudessani teatterilla. Minulla on ihania muistoja täältä. Oli jännittävää ja hauskaa leikkiä näyttämön takahuoneessa. Seuranani oli teatterin työntekijöiden lapsia. Tämä oli meille vähän kuin päivähoitola.”

Žiguren isä kirjailija, kääntäjä ja kulttuuripersoona Janis Žigurs perusti vuonna 1944 Riikaan maan ensimmäisen nukketeatterin. Žigurs johti teatteria vuoteen 1948, jolloin hän joutui Stalinin valtaeliitin epäsuosioon. Häntä ei kuitenkaan lähetetty Siperiaan.

Riika nähtävyydet: Inguna Zigure esittelee Katto Kassista

Inguna Žigure esittelee Katto Kassista, joka on tuttu hahmo myös Latviassa. Pekka Numminen

Stalinin kuoltua Žigurs pääsi palaamaan teatteriin. Myöhemmin isä nakkasi vuonna 1963 syntyneen pikku Ingunan usein teatterille hoitoon.

Stalinin kauden jälkeen kommunistijohto piti lastenteatteria harmittomana.

Nukketeatterista tuli paikka, jossa uskallettiin arvostella järjestelmää. Näytelmiä oli myös aikuisille.

Inguna Žigure puhuu hyvin suomea ja on työskennellyt useita vuosia Helsingissä, muun muassa Latvian lähetystössä. Latvian ensimmäinen Suomen suurlähettiläs, kirjailija Anna Žigure on Ingunan sisarpuoli.

Nukketeatterin esitykset ovat latviaksi ja venäjäksi. Useimmat näytelmät ovat suomalaisille tuttuja klassikoita. Taidokasta nukketeatteria voi olla kiintoisaa katsoa, vaikka ei kieltä ymmärtäisikään. Liput maksavat noin 5–12 euroa.

Osoite: K. Barona iela 16/18 lelluteatris.lv

keskustori

Valtava keskustori on käymisen arvoinen vaikka matkalaukkuun ei mahtuisi kurkkuja tai hapankaalia. Pekka Numminen

Upouusi Gastro-market

Kokki mättää pahvituokkoseen mustia herneitä, kuivattuja possunposkia ja vähän vihreää sekaan. Pelekie zirni ar speki on latvialainen perinneruoka ja sitäkin on tarjolla helmikuussa avatussa Gastro-marketissa Riian kauppahallissa.

Perinneruokakojun vieressä myydään susheja, seuraavalla tiskillä aasialaista katuruokaa. Gastro-marketissa on kaikkiaan 20 ravintolakojua ja pari drinkkibaaria.

leivosten koristelu

Latviassa leivosten koristelu lähenee taidetta. Pekka Numminen

Lounasaikaan halliravintolassa kuhisee kaiken ikäistä väkeä. Latvian ensimmäisestä Gastro-marketista tuli heti hyvin suosittu paikallisten keskuudessa. Ravintolakeskittymä on tehty yhteen Riian keskusmarkkinoiden halleista, jotka toimivat ensimmäisen maailmansodan aikana Zeppelin-talleina.

Gastro-market on avoinna klo 11-22, perjantaisin ja lauantaisin se suljetaan vasta kello 01. Viikonloppuiltaisin hallilla on silloin tällöin elävää musiikkia.

Osoite: Centraltirgus eli keskustori centralais.lv

Kauppahallin Gastro-market

Kauppahallin Gastro-marketissa voi maistella latvialaista perinneherkkua, mustia herneitä ja possunposkea. Pekka Numminen

Upea jugend-katu

Talot ovat kuin sokerileipurin tekemiä ja niitä jatkuu niin pitkälle kuin näkyy. Riian hieno art nouveau- eli jugendarkkitehtuuri on kaupungin päänähtävyyksiä. Riiassa on noin 800 jugendtaloa. Jos aikaa on vähän, Alberta iela on hyvä täsmäkohde ihailla 1900-luvun alun rakennustyyliä.

Alberta ielaa sanotaan yhdeksi maailman hienoimmista art nouveau -kaduista. Sen toisessa päässä on rivissä viisi baltiansaksalaisen insinöörin Mihail Eisensteinin suunnittelemaa yksityiskohtia pursuvaa rakennusta. Harrastuksenaan taloja piirtäneen tieinsinöörin luomukset eivät rakentamisaikanaan herättäneet varauksetonta ihastusta.

Riika nähtävyydet: Alberta iela

Alberta iela on Riian hienoimpia jugendkatuja. Pekka Numminen

Riika nähtävyydet: Riian jugendkatu

Jokainen talo on erilainen. Pekka Numminen

Ne olivat monen mielestä liian koristeellisia ja eri tyylejä sekoittavia. Nykyisin Eisensteinin kermakakkua muistuttavia rakennuksia pidetään lajinsa hienoimpina.

Albertan ja Strelniekun risteyksessä on Art nouveau -museo. Se on tehty useita jugend-taloja Riikaan suunnitelleen arkkitehdin Konstantins Pekšensin entiseen kotiin.

Museossa voi nähdä, miten vallasväki asui ja eli 1900-luvun alkupuolella Riiassa. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10–18.

Osoite: Alberta iela 12 jugendstils.riga.lv/eng/muzejs

Neuvostoherkkuja

Jänteistä pihviä Leningradissa järsinyttä ei neuvostogourmet välttämättä houkuttele.

Neuvostoherkkuja pääsee maistamaan Rasols-kahvilaravintolassa Art nouveau -museota vastapäätä. Rasols tarkoittaa aikoinaan Neuvostoliitossa suosittua perunasalaattia, johon oli sekoitettu kaikkea mahdollista.

Rasolsin ruoka on tehty modernilla otteella. Listalla on perunasalaatin lisäksi silliruokia, lammaspelmenejä, tattirisottoa, salaatteja, jopa vegaanisia vaihtoehtoja. Viinilista on vaikuttava. Taustamusiikkia soitetaan vinyylilevyiltä.

Neuvostoherkkuja tarjoileva Rasols

Neuvostoherkkuja tarjoileva Rasols on paikallisten suosiossa. Pekka Numminen

Neuvostoherkkuja tarjoileva Rasols

Pekka Numminen

Sisustus on täyttä kitschiä, mutta jollain oudolla tavalla se kuitenkin on tyylikäs.

Omistajalla on muutama vintagekauppa ja hän on sisustanut Rasolsin itse pienintä yksityiskohtaa myöten. Tunnelma tuo mieleen pikemminkin dekadentin Berliinin kuin Neuvostoliiton.

Ravintola on paikallisten suosiossa ja kovin moni turisti ei sinne löydä. Rasols on avoinna klo 10-23, su 11-21. Maksaa voi vain käteisellä.

Osoite: Strelnieku iela 9.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 7/19. Artikkelia on päivitetty 16.4.2023 klo 14:30

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X