Koe Lappi ja huumaava hiljaisuus – Sydäntalven tunnelma tunturissa sykähdyttää

Jaa artikkeliTilaa Seura
lappi
Taivas ja maisema vaihtavat väriä useasti päivässä. © Pirjo Latva-Mantila
Horisontissa näyttäytyvästä auringosta, sinisestä äärettömyydestä, taianomaisista tykkylumipuista ja pakkaslumen narskunnasta jalkojen alla, niistä on sydäntalven Lappi tehty.

Pohjoinen Lappi on parhaimmillaan alkuvuodesta, ainakin niiden mielestä, jotka nauttivat rauhasta ja hiljaisuudesta. Ihmisiä on liikkeellä vain vähän, sillä alkuvuodelle tyypillinen kirpakka pakkassää ja kaamoksen hämärä eivät houkuttele reissaajia kuten aurinkoiset kevätkelit.

Sydäntalven tunnelma tunturissa on todella kokemisen arvoinen. Parhaiten siitä pääsee nauttimaan, kun pukee lämmintä päälle ja kapuaa tunturin huipulle. Ympärillä avautuva luonnon valonäytös tarjoaa niin sykähdyttävän elämyksen, että mieli herkistyy.

Jos odottaa hämärän yli, voi nähdä syvänsinisen tähtitaivaan ja hyvällä onnella myös revontulet. Tai kuutamon, joka kruunaa tykkylumella kuorrutetun valtavan maisemataulun.

Hiihto- tai kävelyretkelle kannattaa lähteä jo aamupäivän sinessä, jotta pääsee bongaamaan taivaanrannalla kurkkivan auringon ja kaiken sen mitä auringonlaskun aikana ja sen jälkeen tapahtuu. Hämärää ja pimeää ei tarvitse pelätä, sillä lumi antaa valoa.

Mitä kovempaa pakkasta lomaviikoksi luvataan, sen todennäköisempää on, että taivas pysyy selkeänä.

Kun oikein katsoo tarkkaan, voi bongata riekon talviasussaan.

Kun oikein katsoo tarkkaan, voi bongata riekon talviasussaan. © Pirjo Latva-Mantila

Suomen toiseksi suurimmassa kansallispuistossa riittää nähtävää ja koettavaa.

Suomen toiseksi suurimmassa kansallispuistossa riittää nähtävää ja koettavaa. © Pirjo Latva-Mantila

Vaaleanpunainen taivas

Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla asuva Johanna Peltoniemi on kokenut hienoimmat Lapin-hetkensä Keski-Lapissa Pyhä-Luoston kansallispuiston maisemissa. Alku- ja keskitalven hiihtoretket vaaleanpunaisen taivaan alla ovat tehneet häneen lähtemättömän vaikutuksen.

”Vaaleanpunainen maisema on aivan uskomaton kokemus. Ja ne ladun varressa kumartelevat, tuhannet erimuotoiset tykkylumipuut! Niitä voisi katsella vaikka viikkotolkulla.”

Johanna ihastui Lapin maisemiin niin paljon, että rakennutti 12 vuotta sitten ­Pyhätunturille Vuostimojärven rantaan oman mökin, Pyrynpesän. Vasta muutama vuosi sitten hänelle avautui pohjoisempi Lappi.

”Ystäväni pyysi minua mukaan hiihto­vaellukselle Käsivarren erämaahan. En olisi koskaan voinut kuvitella, millaiseen puuttomaan erämaahan me hiihdetään. Olin aivan huumaantunut: se päättymätön valkoinen avaruus oli aivan käsittämätön näky ja kokemus. Olisin voinut pelätä, mutta minulle kerrottiin, että kymmenen kilometrin välein tulee vastaan tupa, jossa voi pysähtyä, syödä eväitä ja nukkua yön yli.”

Johanna Peltoniemi on vaeltanut myös Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Johanna Peltoniemi on vaeltanut myös Urho Kekkosen kansallispuistossa. © Pirjo Latva-Mantila

Huskysafari on unohtumaton elämys.

Huskysafari on unohtumaton elämys. © Pirjo Latva-Mantila

Johanna ystävineen valloitti sekä Suomen että Norjan puoleisen Haltin huiput. He kiipesivät myös saamelaisten vanhan pyhän tunturin, Saivaaran päälle.

”Saivaaran valloituksen jälkeen meidän oli samana päivänä määrä hiihtää kymmenen ­kilometrin päähän Pihtsusjärven tuvalle. Ilma jäähtyi, alkoi tuulla ja välillä pyrytti vähän luntakin. Vedimme ahkioita monta tuntia, kunnes näimme kaukana pienen tumman pisteen. Se oli tupa, joka tuli joka vedolla lähemmäksi. Oli jo myöhäinen ilta, kun saavuimme perille lämpimään.”

”Kun aurinko aamulla nousi, näky ympä­rillä oli koskettavan kaunis, aivan kuin pilvien päällä taivaalla. Ihminen tuntee siellä itsensä hyvin pieneksi.”

Vaaleanpunaisesta päivästä pääsee nauttimaan pitkälle helmikuuhun. Revontulet näkyvät huhtikuulle saakka.

Vaaleanpunaisesta päivästä pääsee nauttimaan pitkälle helmikuuhun. Revontulet näkyvät huhtikuulle saakka. © Pirjo Latva-Mantila

Jäämeren läheisyys yllättää

Käsivarren erämaahan Johanna palasi toisenkin kerran. Hän on hiihtänyt ahkio perässä myös Urho Kekkosen Kansallispuiston erämaareiteillä.

”Reitit suunnitellaan aina niin, ettei päivämatkoista tulisi kohtuuttoman pitkiä. Olemme vuokranneet Metsähallituksen varaustupia, joissa on keittomahdollisuudet ja laverilla patjat valmiina. Joskus väkeä on ollut tupa täynnä, mutta aika usein ollaan oltu varaustuvan ainoat vuokralaiset.”

Seuraavaksi Johanna haluaa nähdä Uts­joen tunturimaiseman talviasussa. Hän patikoi siellä viime syksynä ja ihastui tunturiylänköön ikihyviksi.

”Jo tie Utsjoelle oli valtavan hieno. Kun Utsjoelta lähtee Nuorgamin suuntaan, tulee vastaan Skaidijärvi-niminen paikka. Sinne haluaisin hiihtää tai kävellä talvella katsomaan revontulia ja tähtiä. Suomessa ei taida olla toista paikkaa, jossa näkyisi niin paljon taivasta. Olen kuullut, että Utsjoki on parhaita paikkoja nähdä revontulet.”

Saariselän erämaaladuilla hiihdetään hiljaa ja nautiskellen.

Saariselän erämaaladuilla hiihdetään hiljaa ja nautiskellen. © Pirjo Latva-Mantila

Paitsi puuton erämaa myös Norjan ja Jäämeren läheisyys on yllättänyt Johannan.

”Jäämeri on auki talvellakin. Itse yövyin Hotelli Utsjoessa, jossa oli tarjolla retkiä kuningasravun pyyntiin. Retken hinta oli vain 150 euroa. Olihan se aikamoinen elämys! Kaikki varusteet ja vielä kuningasrapulei­vätkin sisältyivät laivareissun hintaan. Samalla retkellä sai kokeilla myös turskakalastusta.”

Lapin ihmiset tunnistavat jopa kahdeksan eri vuodenaikaa: pakkastalven, hankikantokevään, jäidenlähtökevään, yöttömän yön, sadonkorjuun, ruskan, ensilumen ja joulukaamoksen. Vaikkei asukaan Lapissa, Johanna on kokenut sen kaikki vuodenajat. Mutta nyt hän tietää, että on myös olemassa Lappi poikineen

Lappi ja hiihtoretki.

Hiihtoretkellä voi tulla vastaan myös tällaisia kylttejä. © Pirjo Latva-Mantila

Sannan vinkit

House of Laplandin toimitusjohtaja Sanna Tarssanen

Siida, saamelais- ja luontomuseo Inarin kirkonkylässä. Vieraita opastetaan ikiaikaiseen ja elävään saamelaiskulttuuriin ja arktiseen luontoon.

Anaar, ravintola Hotel Kultahovissa Juutuan koskimaisemassa Inarin kylällä. Suomen Gastronominen seura nimesi paikan vuoden ravintolaksi 2020.

Sulaojan lähde, joka ei sula kovallakaan pakkasella. Helposti saavutettava retkikohde Paistunturin erämaa-alueella Karigasniementien vieressä.

Sanna Tarssanen tuntee Lapin matkailutarjonnan.

Sanna Tarssanen tuntee Lapin matkailutarjonnan.

Lappi on auki seikkailuille

House of Laplandin toimitusjohtajan Sanna Tarssanen suosittelee vierailemaan pohjoisessa Lapissa juuri kaamosajan hiljaisessa hämärässä.

”Tämä on todella tunnelmallista aikaa. On lumisia puita ja jos onni suosii, voi nähdä revontuliakin. Aika ja luonto seisahtuvat kovimpien pakkasten aikaan.”

Kaamos päättyy tammikuussa myös aivan pohjoisimmassa Suomessa. Sannan mukaan valon lisääntyminen antaa virtaa sekä ihmisiin että luontoon.

”Vaaleanpunaisesta päivästä pääsee silti nauttimaan pitkälle helmikuuhun. Revontulet näkyvät huhtikuulle saakka, kun on öisin riittävän pimeää.”

Tykkylumipuut ihastuttavat luonnossa kulkijaa.

Tykkylumipuut ihastuttavat luonnossa kulkijaa. © Pirjo Latva-Mantila

Kun lunta on keväällä yli metri, Lappi on auki kaikille seikkailuille niin reiteillä kuin niiden ulkopuolellakin. Sannan mukaan kevättalvella majoitusta löytyy monipuolisesti ja edullisesti lyhyelläkin varoitusajalla suosituimpien lomaviikkojen ulkopuolella.

”Aktiviteetteja löytyy kelkkailusta ratsastukseen ja jääkiipeilyyn. Myös eläin- ja kotieläinpuistot ovat auki. Sisällä voi keilata, rentoutua kylpylöissä, osallistua sisäliikuntaan, tutustua taide- ja tiedenäyttelyihin sekä syödä hyvin.”

Safareita ja erilaisia retkiä on tarjolla myös pienemmille, jopa kahden hengen ryhmille. Hinnat alkavat alle sadasta eurosta.

”Esimerkiksi huskyajelu on ainutlaatui­nen kokemus, varsinkin, jos hyppää itse kuskin paikalle. Luminen metsä ja innoissaan juoksevat koirat saavat väkisinkin hymyn huulille. Kelkkaillessa taas maisemat vaihtuvat joutuisaan ja vapauden tunne on käsittämätön.”

Pysy merkityillä reiteillä

Maastoon on turvallisinta lähteä merkityille reiteille, oli sitten matkassa lumikengillä, suksilla tai fatbike-pyörällä.

Mitä jos vuokraisitkin sähköläskipyörän? Pyöräily talvi­sessa tunturissa on todella suosittua. Esimerkiksi Saariselältä ­Urho Kekkosen Kansallispuiston rajalta löytyy kymmeniä kilometrejä merkittyjä talvipyöräreittejä. Ne ovat parhaimmillaan kevättalvella, kun lunta on paljon, mutta reittejä avataan jo alku- ja keskitalvella.

Pyöräily on vaihtelua ja vastapainoa hiihdolle. Pyöräilemään voi lähteä myös pimeällä, sillä vuokraamoiden kypärissä on hyvät lamput.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 1/21.

Lue myös: Kohti Korvatunturia keskellä kaamosta – Kirjailija Aada Ala-Tala sivakoi tunturiin erämaan rauhaan

Lue myös: Reportaasi: Näin yrittäjä Tiina Salonen eli Utsjoella yli 50 päivää kaamoksessa

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X