Legenda Casanovan elämästä ja teoista jäi elämään ja saa loisteliaan näyttämön romanttisessa Venetsiassa

Pyhän Markuksen torilla sijaitsevan Caffè Florianin terassilla soi jazz. Yksinäisyydestä kertovan laulun sanat eivät voisi olla kauempana kahvilan entisen vakioasiakkaan, maailman kuuluisimpana viettelijänä tunnetun Casanovan elämänvaiheista.
Giacomo Casanova syntyi vuonna 1725 Venetsiassa näyttelijäpariskunnalle. Casanovan isä kuoli pojan ollessa lapsi, ja Casanova jäi isoäitinsä kasvatettavaksi. Perheen äiti, La Buranellana tunnettu kaunotar, matkusteli suurimman osan ajastaan Euroopan pääkaupunkien teatterilavoilla.
1700-luvun Venetsia oli kapeiden sivukujien ja kurtisaanien kaupunki. Venetsialaisylhäisön avioliitot toimivat lähinnä paperilla – rakkautta haettiin muualta. Aistivoimainen Casanova oli siis pitkälti aikansa tuote, mutta hänen lahjansa tarinaniskijänä ja tietysti viettelijänä tekivät hänestä legendan.

Vuonna 1720 perustetun Caffè Florianin vakioasiakkaisiin kuului myös maailman kuuluisin viettelijä Casanova. © PAULA HOTTI
Kallis aamiainen
Aloitan Casanova-kierrokseni Pyhän Markuksen torin laidalta, missä sijaitsee upea Dogen palatsi. Vaikka olen saapunut paikalle ennen palatsin aukeamista, sisäänpääsylle johtava jono on pitkä.
Liikkumattomassa jonossa tovin seisottuani päätän, että palatsissa vierailu saa jäädä toiseen kertaan, ja kävelen muutaman kymmenen metrin matkan Caffè Florianiin.
Aikoinaan myös Casanova ylitti aukion Dogen palatsilta kahvilaan, mutta dramaattisemmissa olosuhteissa. Kolmikymppinen Casanova oli tuomittu epäsiveellisestä käytöksestä palatsin vankityrmään, mutta hän onnistui pakenemaan kuin ihmeen kaupalla. Tarinan mukaan viettelijä suuntasi ankeasta tyrmästä vapauduttuaan eleganttiin kahvilaan hermojaan lepuuttamaan.
Kahvilan pastellivärit ja kullatuin karmein kehystetyt peilit loivatkin varmasti tervetulleen romanttisen ilmapiirin Casanovalle.
Istahdan kahvilan pylväskäytävälle ja tilaan Casanovan aamiaisen. Neljäkymmentä euroa maksava, englantilaista iltapäiväteetä muistuttava kattaus ei kenties ole budjettimatkaajan valinta, mutta päivän kierros Casanovan kintereillä vaatii asiaankuuluvan aloituksen.
Aamiaisen jälkeen vuorossa on Pyhän Markuksen torin kupeessa sijaitseva Calle Vallaresso. Nykyään alueen katuja reunustavat luksusliikkeet Guccista Tiffanyyn, mutta Casanovan aikaan täällä kuljeskelivat shoppailijoiden sijaan uhkapelurit ja lihan iloja kauppaavat prostituoidut.
Kadunkulman takana, Grand Canalin suulla, sijaitsee Hotel Monaco. Astelen sisään ylellisen hotellin aulaan ja nousen leveät marmoriportaat ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan saliin, missä uhkapelurin uraakin kokeillut Casanova kävi pelaamassa suosittua faro-korttipeliä – ja häviämässä rahansa.
Vaatimaton koti
Seuraavaksi suuntaan Casanovan kotikadulle Calle Maliperolle. Matkan varrella ohitan Palazzo Bellaviten, missä Casanovan ystävä ja äidin rakastaja, runoilija Giorgio Baffo asui. Vanhanajan eleganssi huokuu yhä palatsin rappeutuneesta julkisivusta. Viereisessä kirkossa orkesteri harjoittelee illan Vivaldi-konserttia varten. Venetsiassa ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi elämyksiä kokeakseen!
Casanovan syntymäkoti yllättää vaatimattomuudellaan. Naapurista löytyy Palazzo Malipero, jossa teini-ikäinen Casanova aloitteli pappisuraansa. Siellä hän teki myös ensimmäiset valloituksensa, joiden vuoksi ura kirkonmiehenä tyssäsikin lyhyeen.
Sitten on aika suunnata kohti yhtä Venetsian suosituinta siltaa, Ponte di Rialtoa. Myös Rialton alue oli Casanovan aikaan kuulu punaisista lyhdyistään, ja Casanova vietti täällä useita riehakkaita iltoja.
Etenkin piskuinen Cantina Do Spade on jäänyt historiaan. Vuonna 1448 avattu tavernan tyylinen ravintola sijaitsee Rialton läheisellä sivukadulla, kalatorin kupeessa. Kalatori on tältä päivältä jo suljettu, ja sen ympärillä sijaitsevien ravintoloiden terassit ovat täyttyneet aperitivojaan siemailevista nautiskelijoista.
Hämyisessä Do Spadessa on kotoisa tunnelma. Pienen turistiryhmän lisäksi tapas-annoksia on nauttimassa paikallisten ikämiesten hilpeä seurue.
Täällä, lihapullien ja punaviinin kyydittämänä, tapahtui yksi Casanovan röyhkeimmistä valloituksista, kun nuorukainen esitti vangitsevansa himoitsemansa naisen aviomiehen, lähetti tämän ”kuulusteluihin” Muranon saarelle ja vietteli tämän vaimon.
Elämäkerta kesken
Kun lähden Do Spadesta, aurinko alkaa laskea Venetsian ylle. Venetsialaisten kauppiaiden työpäivä on takana, ja Rialton sillan pikkuputiikit on suljettu. Jään ihailemaan sillalta ilta-auringossa kylpevää Grand Canalia.
Casanova lähti kanaalien kaupungista vuonna 1783 ja päätyi Pariisin kautta Böömiin, missä hän aloitti elämäkertansa kirjoittamisen.
Casanovan kuoltua vuonna 1798 yli tuhatsivuinen ja yli sata valloitusta esittelevä opus oli ehtinyt vasta vuoteen 1774.
Legenda Casanovan elämästä ja teoista jäi kuitenkin elämään ja saa loisteliaan näyttämön romanttisessa Venetsiassa.