Sipoon ulkosaariston rauhallinen Kaunissaari houkuttelee telttailijoita nauttimaan verkkaisesta elämäntyylistä

Sipoon ulkosaaristossa, tunnin venematkan päässä Helsingistä, sijaitsee Kaunissaari. Vakiintunut telttailijakunta on asuttanut saarta 1970-luvulta alkaen. Sitkeimmät lähtevät sieltä vasta nyt syysmyrskyjen tullessa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Janika (oik.), Sari ja Milena Haapala telttailevat Kaunissaaressa kolmen sukupolven voimin. Samaa paikkaa on pidetty kaksikymmentä vuotta.

Sipoon ulkosaaristossa, tunnin venematkan päässä Helsingistä, sijaitsee Kaunissaari. Vakiintunut telttailijakunta on asuttanut saarta 1970-luvulta alkaen. Sitkeimmät lähtevät sieltä vasta nyt syysmyrskyjen tullessa.
(Päivitetty: )
Teksti: Mandi Säilä

Kun yhteysalus Norsöline lähestyy Kaunissaaren satamaa, alkaa paatissa kuhina. Lautasta purkautuu laiturille ihmisiä, joista lähes kaikki tuntevat toisensa. Tavarat lastataan rannalla nököttäviin kottikärryihin ja kuljetetaan saarta halkovia polkuja pitkin telttapaikoille. Suurimmat kantamukset karautetaan perille mönkijällä.

Norsöline seilaa Vuosaaren ja Kaunissaaren väliä toukokuusta syyskuun puoleenväliin asti, vilkkaimman sesongin aikaan kuutena päivänä viikossa. Keväällä laivasta nostettiin laiturille kymmeniä jätesäkkejä, vetolaukkuja ja sinisiä Ikea-kasseja täynnä pitkäaikaiseen retkeilyyn vaadittavia tarvikkeita.

Valtavia varustepaketteja saareen toivat pääasiassa kausitelttailijat, jotka viihtyvät saaressa koko kesän. Innokkaimmat aloittavat telttojen pystyttämisen alkuvuodesta heti, kun jäät ovat sulaneet ja saareen alkaa päästä omalla veneellä. Sinnikkäimmät retkeilijät myös viipyvät pitkälle syksyyn, viikkoja sen jälkeen kun lauttaliikenne on loppunut.

Kaunissaaren laituri

Kaunissaaren laiturilla odotetaan uusia tulijoita ja valmistaudutaan kotimatkaan. © SINI-MARJA NISKA

Marko Leppänen ja Rodos-koira

Marko Leppänen ja Rodos-koira lähtivät saareen lyhyellä varoitusajalla, kun vuokramökistä vapautui yllättäen paikka. © SINI-MARJA NISKA

Yhteisöllisyys tärkeintä

Helsingin kaupunki osti Kaunissaaren vuonna 1959. Helsinkiläiset ottivat nopeasti kauniin retkeilysaaren omakseen. Saaren ainutlaatuinen luonto, rauha ja yhteisöllisyys saavat kävijät palaamaan aina uudestaan.

Helena, 55, on viettänyt kesät saaressa kolmentoista vuoden ajan ja tuntee muut pitkäaikaiset asukit. Kausitelttailijat muodostavat tiiviin yhteisön, jonka kesken on juhlittu niin syntymäpäiviä, kihlajaisia kuin häitäkin.

Kristiina Sädevuo ja Seija Aho

Kristiina Sädevuo (vas.) ja Seija Aho tapaavat lautalla ensimmäistä kertaa viime kesän jälkeen. © SINI-MARJA NISKA

Saaren pieneen museoaittaan on pystytetty valokuvanäyttely. Saarelaisten kotialbumeista kerätyissä valokuvissa kesälomalaiset monessa polvessa poseeraavat yhdessä kallioilla ja rantavedessä. Tätä yhteishenkeä saarelta lähdetään yhä hakemaan.

Helenan teltta sijaitsee saaren eteläpuolella, joka on suosittu telttailijoiden keskuudessa. Sileät, kallioiset rannat ja meren läheisyys houkuttelevat pystyttämään teltan samalle paikalle vuodesta toiseen.

Kristiina Sädevuo, 59, on ollut kesiä saaressa 1970-luvulta alkaen. Sädevuo kertoo löytäneensä sieltä jopa kaksi miestään.

”Ensimmäinen jätti, toinen kuoli ja kolmas on hakusessa”, Sädevuo kertoo.

Sädevuo on luovuttanut vakituisen telttapaikkansa eteenpäin ja käy saaressa enää satunnaisesti. Riippumatossa pärjää yötkin, kunhan on kunnolla varustautunut. Hyönteisverkko on välttämätön.

Sama paikka aina

Telttapaikat varataan huhtikuussa. Sopimusehtojen mukaan telttapaikkaa ei saa rajata eikä sitä voi varata omaan käyttöön pidemmäksi aikaa. Käytännössä vakituiset telttailijat kuitenkin viihtyvät vuosikaudet samalla paikalla. Telttapohjat jäävät paikoilleen talven ajaksi, ja osa retkeilijöistä säilyttää tavaroitaan saaressa talven yli.

Saaren eteläpuoli on suosittua telttailualuetta.

Saaren eteläpuoli on suosittua telttailualuetta. © SINI-MARJA NISKA

Monivuotisille kausitelttailijoille on sanomatta selvää, että toisen vakitelttailijan paikkaa ei viedä, vaikka se olisi hetken tyhjillään. Kun pitkäaikainen kausitelttailija joskus lopettaa ja pakkaa viimeisen kerran asumuksensa monivuotisella telttapaikalla, vinkataan paikasta uusille tulokkaille. Itselle tarpeettomaksi jääneet retkivarusteet myydään saaren epävirallisella kirpputorilla.

Ja varusteltuja Kaunissaaren kausitelttailijoiden asumukset todella ovat. Isoimmat asumukset rakennetaan puisten lavettien päälle. Kahdenkymmenen neliön huvilateltoista löytyy keittiöt, oleskelutilat ja makuuhuoneet.

Telttojen ulkopuolella nököttää astiastoja, kaasupulloja, aurinkopaneeleja ja retkikalusteita. Telttojen edustalle on viritetty pihakeittiöitä pressun alle ja kalliolle terasseja merinäköaloineen. Kiinteiden rakennelmien, kuten terassien ja varastojen, rakentaminen tosin on säännöissä kielletty.

Ei kiire minnekään

Kaunissaaren luonto on monimuotoinen sekoitus metsiä ja lehtoja, kalliota ja niittyä, kivisiä ja hienohiekkaisia rantoja. Luonto onkin retkeilijöille tärkeä syy tulla saareen. Toisaalta ulkosaariston olosuhteet ovat ankarat, ja silloin tällöin joku telttailija lopettaa kesken kauden. Merenkäynti on kovaa, ja joskus harvoin lauttavuoroja joudutaan perumaan.

Kun aurinko laskee, saaressa tulee säkkipimeää. Saaressa ei ole sähköä, ja ainoa valonlähde on jokunen lyhty telttojen edustalla. Grillikatoksella yksinäinen nainen hakkaa puita pimeässä otsalampun valossa.

Kaunissaaressa ei ole sähköjä.

Kaunissaaressa ei ole sähköjä. Kun aurinko laskee, tulee säkkipimeää. © SINI-MARJA NISKA

Kaunissaaressa on noudatettava hiljaisuutta iltayhdentoista ja aamuseitsemän välisenä aikana. Aikanaan saarta kiersivät kuulemma vartijat susikoirien ja valonheittimien kanssa varmistamassa, että kaikki ovat teltoissaan yhdeltätoista. Nuotiot sammutettiin kaatamalla niihin vettä.

Vartijat kiertävät yhä viikonloppuisin saarta, mutta nykyään he ovat ystävällisiä. Järjestyshäiriöitäkin on kuulemma hyvin vähän. Se on helppo uskoa: iltakymmeneltä ainoat äänet ovat meren kohina ja alkavan sateen ropina. Saari rauhoittuu unille.

Aamu on sateen jälkeen raikas. Reidar Gjerstad valmistaa aamupalaa yhdessä saaren viidestä keittokatoksesta. Munat räsähtävät pannulle, valmis munakas nautitaan paahtoleivän päällä.

Reidar Gjerstad ja Vendela

Reidar Gjerstad ja Vendela, 5, nauttivat saaren hitaasta rytmistä. Ruoankin valmistamiseen saa saaressa kulumaan aikaa. © SINI-MARJA NISKA

Gjerstad on saaressa toista kertaa tänä vuonna. Mukana viikonloppureissulla on viisivuotias Vendela. Parivaljakko kuluttaa aikansa kävelemällä saaren ympäri – ja vain olemalla. Ruoan valmistamiseenkin kuluu aikaa.

Luonnon lisäksi juuri verkkainen elämänrytmi houkuttaa kausitelttailijoita. Päivät kuluvat hissukseen sittisontiaisten menoa seuratessa, merelle tuijotellessa ja naapureiden kanssa seurustellessa.

Minnekään ei ole kiire.

Kolme saarisukupolvea

Janika Haapala, 26, on käynyt äitinsä Sarin kanssa Kaunissaaressa parinkymmenen vuoden ajan. Yhtä kauan he ovat telttailleet samalla paikalla. Nykyisin reissussa on mukana myös Janikan puolitoistavuotias tytär Milena, joka laajentaa reviiriään kalliomaastossa sujuvasti. Nelivuotias Lilo-koira on retkeillyt saaressa koko ikänsä.

Haapalat nauttivat aamupalan ulkona. Kalliolle pystytetylle retkipöydälle on katettu leipää, pullaa ja jogurttia. Ruokaa tehdään Trangia-retkikeittimellä, isommat syömiset valmistetaan keittokatoksella. Ruoat pysyvät viileinä teltan lattian alle kaivetussa montussa, jota tosin on jouduttu tänä kesänä kuumuuden vuoksi kastelemaan.

Myös Haapaloiden mielestä Kaunissaaressa parasta on yhteisöllisyys. Ja veri vetää merelle. Saareen on myös helppo tulla mantereelta. Alkeelliset olotkin viehättävät.

”Hullut tulevat nautiskelemaan ulkovessoista”, naureskelee Sari Haapala.

Ite-taide

Ite-taide koristaa erityisesti saaren rantoja. © SINI-MARJA NISKA

Mökkikylä tulee tilalle

Vuonna 2015 Kaunissaaren aluemaanomistaja Helsingin kaupunki käynnisti saarta koskevan ranta-asemakaavaprosessin. Kaupungin suunnitelmissa on rakennuttaa Kaunissaareen uusia majoitusmökkejä. Jatkossa telttailulle osoitettaisiin erikseen sallitut paikat saaresta.

Pitkäaikaistelttailijat eivät ole suunnitelmista mielissään. Jarmo ja Merja Nissinen ovat telttailleet Kaunissaaressa 1970-luvulta lähtien. Kuten moni muukin, he hakevat saaresta luonnon ja meren läheisyyttä sekä omaa rauhaa.

Jarmo Nissinen

Jarmo Nissinen irrottautuu Kaunissaaressa kaupungin kohinasta. © SINI-MARJA NISKA

Nissisiä ajatus liiallisesta ohjaamisesta ja sääntelystä ahdistaa. He aikovat lopettaa telttailun Kaunissaaressa kokonaan, mikäli erillinen alue kausitelttailijoille tulee.

”Toivottavasti Kaunissaari säilyy luonnonmukaisena, ilman ylenmääräistä palvelu- ja ohjelmatarjontaa. Juku-juku-maita ja pomppulinnoja on Suomessa jo aivan riittävästi”, Nissiset sanovat.

Myös Janika Haapala on huolissaan. Haapaloille telttailu meren rannalla on aina ollut tärkeää. Ja jos kaikki telttailijat ajetaan tiiviisti samalle alueelle, ei kenelläkään ole enää omaa rauhaa, jota saaresta lähdetään hakemaan.

Palvelut pelaavat

Ruosteiseen pannuun kaiverrettu teksti ilmoittaa kesäravintolan olevan auki. Saaren päärakennus Östergården toimi ennen saaren isännän talona. Keltaisen puutalon porstuasta voi lainata lautapelejä tai napata lomalukemiseksi kirjan.

Lounaan ja kahvin lisäksi ravintolasta saa vaikkapa Jamesonia, Kahluaa tai minttuviinaa. Kassakonetta ja oluthanoja pyöritetään generaattorin avulla, hiljaisina päivinä riittävät akut.

Saaren kesäravintola

Saaren kesäravintola on auki koko kesän. © SINI-MARJA NISKA

Kaunissaaren aitassa valokuvanäyttely

Kaunissaaren aitassa valokuvanäyttely kertoo saaren kesänvietosta 60-luvulta lähtien. © SINI-MARJA NISKA

Terassi on täynnä vielä elokuun viimeisenä lauantaina. Illalla ravintolassa alkaa retkeilykauden päättävä ”sikajuhla”, jossa musiikki raikaa ja eväät kuumenevat grillissä.

Suomen ainoa kauppalaiva Christina käy kesällä kolme kertaa viikossa. Laineilla kulkeva myymälä kuljettaa retkeilijöille elintarvikkeita, multaa ja jopa rakennustarvikkeita. Kauppalaivaa kiitetään siitä, että se tulee saareen kelillä kuin kelillä, myös vaikeissa olosuhteissa.

Kaunissaaren itärannan tilaussauna on päässyt remontin jälkeen käyttökiellosta. Yhteissaunavuorot keskiviikkoisin ja lauantaisin ovat odotettuja tapahtumia. Metallisia portaita pitkin pääsee pulahtamaan kalliolta mereen.

Saunaniemen kallio

Saunaniemen kallioilla nautitaan syksyn lämmöstä. Tilaussauna on saatu tänä vuonna remontin jälkeen käyttökuntoon, ja yhteissaunavuoro on odotettu hetki. © SINI-MARJA NISKA

Arja Munck, 65, sanoo, ettei uudessa saunassa saa samanlaisia löylyjä kuin äidin kanssa aikanaan. Munck astui ensimmäisen kerran Kaunissaareen vanhempiensa kanssa 1960-luvun alussa ja jatkoi perinnettä myöhemmin oman tyttärensä kanssa. Hurjan 1970-luvun hän jätti väliin.

Silloin saaressa kuulemma juotiin, kannettiin olutpakkauksia lautalta ravintolaan ja ravintolasta teltoille. Kaunissaaren värikäs maine elää yhä ainakin saaresta kertovien nettijuttujen kommenttipalstoilla.

Elsa Latvio ja Ada Kontio

Elsa Latvio ja Ada Kontio kuluttavat aikaa muun muassa Aliasta pelaamalla. © SINI-MARJA NISKA

Viehe-veikot-yhdistyksen mökki

Viehe-veikot-yhdistyksen mökki sijaitsee saaren pohjoispuolella. Marko Kivelä (vas.) ja Jani Pajunen tulevat joka kesä saareen omalla veneellä. © SINI-MARJA NISKA

Ihanaa syksylläkin

Saaren koillisessa kulmassa, suojaisessa poukamassa, on venesatama eli laguuni. Laguunissa on kahdeksankymmentä venepaikkaa. Kaunissaaressa perheineen vakituisesti veneilevä Lippe Ilomäki käy saaressa joskus vielä lokakuussa. Ilomäen mukaan varsinaisen retkeilykauden päätyttyä tunnelma saaressa on ihana.

Vielä voi ulkoilla, sienestää ja parantaa maailmaa aamuun asti joko grillikatoksella tai veneessä. Parasta on ihailla isoja aaltoja rantakalliolta ja sen jälkeen kömpiä lämpimään veneeseen nukkumaan.

Kaunissaaressakin illat alkavat pimetä entistä aikaisemmin. Viimeiset telttailijat siirtyvät mökkeihin, kottikärryt kuljettavat tavaroita takaisinpäin. Kallioille kokoonnutaan vielä katselemaan kirkasta tähtitaivasta.

Saari hiljenee. Lavetit jäävät paikoilleen odottamaan seuraavaa kevättä.

X