Tallinnan satumainen joulu lumoaa matkailjan – Nappaa vinkit ja tärpit käsityöaarteiden äärelle!
Tallinnan odotettu joulutori on avoinna tammikuun 2. päivään asti. ”Vietä päivä sadussa” mainostaa kyltti, ja siltä jouluasuinen Raatihuoneentori taas näyttääkin.
Tallinnan joulumarkkinat ovat palanneet Raatihuoneen torille vuoden tauon jälkeen. Kojuja on kolmisenkymmentä.Käsityöläisille ja pienyrittäjille kyseessä on vuoden tärkein sesonki. © Visit Tallinn
Tallinnan tunnelma on kuin sadussa: hiljalleen leijuvia lumihiutaleita, kynttilöiden ja soihtupatojen valoa, kimaltavia koristeita, kojuilla parveilevia ihmisiä kuumat juomat kourassaan, karusellimusiikkia ja kaiken keskellä valaistu valtava joulukuusi.
”Ihanaa kun sataa luntakin, heti tuli joulun tunnelma!” hihkaisee taksista nouseva varttuneemman suomalaispariskunnan rouva.
Tallinnan joulutorin eli Raatihuoneen joulumarkkinoiden avaamisesta tuli paljon kyselyjä, etenkin suomalaismatkailijoilta. Tori avattiin 26. marraskuuta ja jatkaa tammikuun toiseen päivään asti. Aukioloajat ovat klo 12–19, ja kuumia juomia on saatavilla iltakymmeneen asti.
Tallinnan joulu on käsityöläisten sesonki
Joulukuusi on koristeltu valoilla, valtavilla kultapalloilla ja valkoisilla ruusukkeilla. Historian havinaa voi pitää konkreettisena ilmauksena, sillä ensimmäistä kertaa kuusi on tuotu samaan paikkaan Raatihuoneen torille jo jouluna 1441.
Joulumarkkinoiden historia ulottuukin vuosisatojen päähän. Saksalaiseen kulttuuripiiriin kuuluva kaupunkien joulunalustapahtuma asettui luontevasti osaksi hansakaupunki Tallinnaa.
Kuusiperinteestä ei tingitty edes koronapandemian pahimpaan aikaan jouluna 2020, jolloin varsinaista joulutoria ei järjestetty.
Nyt viruksesta muistuttaa vain turvaväleistä ja hygieniasta kertova opastaulu sekä sisätiloihin, kuten ravintoloihin ja kylpylöihin sekä tapahtumiin Virossa vaadittava koronapassi ja henkilöllisyystodistus.
Käsintehtyjä kynttilöitä, kransseja, koristeita ja muuta joulutavaraa kojussaan myyvä Evelin kertoo sujuvalla suomella, että mukana on tuotteita 6–7 pientuottajalta.
Hän korostaa, että käsityöläisille joulusesonki on aina tärkeä, mutta näinä päivinä erityisesti.
”Joulun jälkeen tulee 4–5 kuukautta, jolloin ei tapahdu juuri mitään. Nyt on käynyt väkeä ainakin Italiasta, Espanjasta ja Portugalista. Ennen korona-aikaa suomalaisia oli läpi vuoden ja etenkin joulunaikaan asiakkaista ainakin puolet, se oli tosi tärkeä segmentti. On täällä nytkin joitakin suomalaisia matkailijoita, mutta pudotus on ollut iso.”
Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa vuosina 1219–1346, jonka jälkeen Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. Joulumarkkinat ovat saksalaisen kulttuuripiirin perinne. © Visit Tallinn
Väljä vanhakaupunki
Tallinnan vanhakaupunki on pieni ja sokkeloinen kapeine kujineen. Massaturismin vähenemisessä on nähty myös hyviä puolia: Kaupunki on viihtyisämpi ja niin paikalliset kuin matkailijat nauttivat väljyydestä, rauhallisuudesta ja mahdollisuudesta edetä omaan tahtiin. Myös valtaosa kertakäyttöistä ”turistikrääsää” myyvistä paikoista on kadonnut.
Lähiruoka, paikallisuus, sesonkiajattelu ja ilmastoystävällisyys ovat Virossakin olleet ruoka- ja muun matkailun trendejä jo useamman vuoden ajan. Osa pientuottajista ja ravintoloista ilmoittaa, että tuotannossa käytetään vain raaka-aineita, joita ei tarvitse rahdata toiselta puolelta maailmaa.
Toisaalta monen elinkeino ja toimeentulo on riippuvainen joulu- ja muusta matkailusta.
”Viro ei ole saari, ja me olemme kaikki kansainvälisissä kytköksissä toisiimme”, kertasi maan pääministeri Kaja Kallas parlamentin eli Riigikogun kyselytunnilla.
Matkailu tuo Viroon miljardeja euroja. Viron keskuspankin mukaan pelkän suomalaisturismin osuus maan bruttokansantuotteesta on suurempi kuin koko maataloussektorin.
Viro on yhä suomalaisten suosituin ulkomaankohde. Ennätysvuonna 2017 sinne tehtiin yli 1,5 miljoonaa vapaa-ajan matkaa.
Joulukoristeet, herkut ja käsityöt ovat monen ostoslistalla. © Visit Tallinn
Raatihuoneen ulkokäytävän syvennykseen rakennettu seimikuvaelma on yksi osa joulutorin perinteitä. © Visit Tallinn
Massaturismin haitat ovat tuttuja Tallinnassakin, mutta matkailusta riippuvainen kansainvälinen valtio kaipaa kävijöitä takaisin. © Visit Tallinn
Perinteet kunniaan
Tallinnan joulutorille luovat ainutlaatuiset puitteensa vanhan kaupungin keskiaikaiset rakennukset. Joulutori tuo valoa pimeimpään vuodenaikaan, ja se on tärkeä matkailun lisäksi myös paikallisille, etenkin lapsille. Pienimmille tarkoitetut karusellit keinuvine hevosineen ja muine eläinhahmoineen vetoavat vuosikymmenestä toiseen.
Joulutoreja ja -markkinoita on moneen lähtöön, eikä tietyltä kliseisyydeltä voi välttyä. Toisaalta tutut myyjät ja koriste-, juoma- ja herkkukojut ovat asia, jota monet asiakkaat odottavat; ne ovat osa perinnettä.
Tontunpunaisiin pukeutuneet Elisabeth ja Melanie ojentavat höyryävän kuuman glögimukin. Vana Tallinn -klassikkoliköörin päälle kaadetaan omenamehua, mausteita, sitruunaa ja appelsiinia. Glögiversioita löytyy kojuista parikymmentä, myös alkoholittomina. Niitä on kätevin hörppiä seisomapöytien ääressä.
”Tungosta ei ole, mutta kyllä kävijämäärät ovat ihan kohtuullisia. Kesästä alkaen matkailu ja elämä Tallinnassa on vilkastunut. Eniten asiakkaita on käynyt Venäjältä, Ruotsista ja Suomesta”, he kertovat.
Väkeä parveilee venäjän- ja vironkielisen herkkukojun ympärillä, josta mukaan tarttuu useimmille jotain kymmenistä erilaisista makkara- ja pateelaaduista. Pohjoismaissa makkara kuuluu harvemman joulupöytään, mutta virolaisille verimakkara on samanlainen joulun perinneherkku kuin vaikkapa kinkku suomalaisille, lihapullat ruotsalaisille tai metsäsienisalaatti venäläisille.
Noblessenerin alueelta tutun norjalais-virolaisen sisustuskaupan Shishin myymälällä on myös jatkuva asiakasvirta. Koju on yhtä kimallusta ja lähinnä läkähdyttävä näky. Shishi on monen joulufanin ostoskohde vuodesta toiseen.
Kujilla on aiempaa enemmän tilaa liikkua. © Visit Tallinn
Mainetta maailmalta
Raatihuoneentorin tunnelma on huomattu maailmallakin, ja se on valittu monta kertaa maailman parhaimpien joulutorien joukkoon. Kolme vuotta sitten eli jouluna 2018 Tallinnan joulutori valittiin Euroopan parhaaksi joulutoriksi.
Saavutus on melkoinen sellaisten perinnejättien kuin Berliinin, Prahan ja Wienin kanssa kilpaillessa. Euroopan suurin joulutori on Kölnin joulumarkkinat, missä käy vuosittain normaalisti noin neljä miljoonaa ihmistä.
Se on lähes neljä kertaa koko Viron asukasmäärä, mutta Tallinnan joulutorin viehätys perustuu muihin asioihin: läheisyyteen, tunnelmallisuuteen ja siihen joulusatukuvastoon.