Nostalginen Porvoo oli Merja Tammen joulutaikojen satumaa – ”Vanhan Porvoon joulutunnelma vetää vertoja keskieurooppalaisten hansakaupunkien lumolle”

Jaa artikkeli
Porvoo
Historiallinen puukaupunki on nähnyt monta joulua myös Ruotsin ja Venäjän vallan alla. Autonomian Suomelle julisti keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. © Harri Vaskimo
Merja Tammi vietti porvoolaisena joulua ensi kerran vuonna 1991. Nostalgisen vanhan kaupungin tunnelmassa hän hemmotteli turisteja lukuisia vuosia eri yrityksissään.

Porvoon vanha kaupunki oli talvisin Merja Tammen, 66, joulutaikojen satumaa, kunnes hän jäi eläkkeelle kolme vuotta sitten. Nyt Merja nauttii mummiudesta, vaivattomasta kerrostaloelämästä Porvoon keskustassa – ja iloitsee erityiseti joulun tuomasta lastenlasten riemusta.

”Tykkään lähestyä Porvoota erityisesti vanhan sillan kautta. Siinä on ollut silta Porvoonjoen yli jo 1400-luvulta, ja virran ovat ylittäneet ajan saatossa niin kuninkaat kuin keisaritkin.

Porvoon vanha kaupunki ja sen hieno puutalonäkymä avautuu myös ulompaa jokisuiston varrelta ja Linnamäen muinaislinnoituksen jäännösten viereltä Maarin puistosta.

Vanhan Porvoon joulutunnelma vetää vertoja keskieurooppalaisten hansakaupunkien lumolle. Kauppaa käydään täällä kuin vuosisatoja sitten. Samalla kauppiaat ja eri alojen yrittäjät rakentavat kukin omia jouluisia yksityiskohtia idylliin, jolle nostalginen miljöö antaa ainutlaatuiset puitteet.”

Merja Tammi, 66, iloitsee mummiudesta.

Merja Tammi, 66, iloitsee mummiudesta ja lähestyvän juhlan tuomasta lasten riemusta. © Harri Vaskimo

Kotikutoisuus sopii vanhan kaupungin tunnelmaan

”Uusperheemme muutti Porvooseen vuonna 1991, mutta ensimmäinen joulu vanhassa kaupungissa vietettiin vasta vuonna 1999. Entisöimme kodiksi ullakkohuoneiston Raatihuoneen takana olevasta puutalokiinteistöstä, joka on rakennettu 1790-luvulla Porvoon tuhoisan palon jälkeen.

Alakertaan avasimme Timbaali-etanaravintolan, josta tulikin lempilapseni kaikista yrityksistämme. Kasvatin etanoita korttelin sisäpihalla ja kerroin lähes päivittäin niiden rakkauselämästä ihmisille.

Talvisin tarjosimme hehkuviiniä ja paahdoimme kastanjoita. Jouluiksi koristelimme ravintolan porttikongin ja kerrankin valmistimme valtavan määrän tonttuja eri askareiden pariin – osa puuhasteli, osa nukkui pihapiirissä.

Toisena vuotena valmistimme oikeankokoiset kamelit ja aasit seimiasetelman vierelle. Askarteluihin osallistuivat myös perheemme lapset, jotka olivat käteviä käsistään.

675-vuotiaan kaupungin historiallisessa miljöössä juuri kotitekoisuus on tärkeää. Ei tänne kukaan mitään vilkkuvaa amerikkalaista joulupukkia halua tulla katsomaan.”

Välikatu johdattaa tunnelmaan ja se on yksi kuvatuimpia mukulakivi­katuja pikku­putiikkeineen. © Harri Vaskimo

Välikatu johdattaa tunnelmaan ja se on yksi kuvatuimpia mukulakivi­katuja pikku­putiikkeineen. © Harri Vaskimo

Lautapelit kuuluvat jouluun paikasta riippumatta

”Porvoon vanha kaupunki ei parempaa paikkaa asunnolle tai liikehuoneistolle tarjoa kuin kiven heiton päästä Raatihuoneentorilta.

Rakennutimme kortteliin myös Porvoon Mitta -hotellin, joka avattiin vuonna 2005. Sen morsiussviitti nimettiin Ulla Möllersvärdin mukaan. Hänhän oli keisarillinen hovineito, jonka kerrotaan hurmanneen Aleksanteri I:n Porvoon valtiopäivien avajaistansseissa vuonna 1809. Nykyään hotelli toimii Pariisin Ville -nimellä.

Olen ollut hyvä laittamaan joulua ja tykkään joulunalusajasta. Toisaalta työntäyteiset vuodet yrittäjänä saivat suhtautumaan juhlaan hyvin kaksijakoisesti, mutta perheen kanssa oli aina ihanaa, kun sai vain olla.

Kerran laitoimme Porvoon Mitta -hotellimme kiinni ja päästimme henkilökunnan viettämään ansaittua joululomaansa. Silloin läheisemme saivat majoittua pikkusviiteissä ja kokosimme kalapitoiset jouluherkut salin pitkille pöydille.

Se oli hauskaa, lapset nauttivat. Jouluyöt kuluivat lautapelejä pelatessa, kuten jokaisena jouluna.”

Suomen vanhin raatihuone rakennettiin vuosina 1762–64. Museotoiminta siinä alkoi jo vuonna 1896. © Harri Vaskimo

Suomen vanhin raatihuone rakennettiin vuosina 1762–64. Museotoiminta siinä alkoi jo vuonna 1896. © Harri Vaskimo

Albert Edelfelt maalasi täällä yli 220 teosta, joista tunnetuimpien syntysijat on merkitty opastein. © Harri Vaskimo

Albert Edelfelt maalasi Porvoossa yli 220 teosta, joista tunnetuimpien syntysijat on merkitty opastein. © Harri Vaskimo

Joulu on lastenlapsille tärkeää aikaa

”Nykyään lapsenlapset tuovat elämääni tärkeimmän sisällön ja arki kulkee mummihommien parissa. Olen mummi Eemeli-poikani Islalle, 7, sekä Karoliina-tyttäreni Luukakselle, 3, ja Miskalle, 1,5.

Lisäksi hoidan arkipäivisin myös poikani portugalinvesikoira Ronttia.

Joulu on lapsille ja lapsenlapsille tärkeä juhla, ja silloin mummin kuuluu olla läsnä.

Kerron mielelläni tarinoita lastenlapsille. Olen kertonut Luukakselle kotitontusta, joka seuraa piiloistaan pikkupoikien menoa ja touhuja. Nyt valmistankin jouluksi heille ’vahdeiksi’ omat kotitontut.

Lelukauppa Riimikko

Puukaupungin talvista lumoa Välikadulla. © Harri Vaskimo

Merja Tammi

Merja Tammi tekee on ostanut 90-luvulta asti pienille paketit Lelukauppa Riimikosta. © Harri Vaskimo

Vanhan Porvoon jouluisissa kuvissa välittyy usein Välikadun nostalginen tunnelmaa. Olen hankkinut kadun varrelta lelukauppa Riimikosta joululahjoja omille lapsilleni, kummilapsilleni sekä muille pienille läheisille jo 1990-luvulta asti. Hankin yhä lahjoja sieltä lastenlapsilleni.

Herkkulahjoja ostan Jokikadun Skafferista, ja joka joulu valitsen Karoliinalle korvakorut naapuriliike Design Delin valikoimista. Paahtimo jokirannassa on myös oiva pistäytymiskohde.

Itselleni toivoin lahjaksi kirjatyynyä, sillä luen sängyssä erityisesti dekkareita muutaman kirjan viikossa.”

Merja Tammi asui perheineen Raatihuoneen naapurissa vanhan kaupungin sydämessä. © Harri Vaskimo

Merja Tammi asui perheineen Raatihuoneen naapurissa vanhan kaupungin sydämessä. © Harri Vaskimo

Haaveissa hotellijoulu siskon kanssa

”Oma äitini vietti joulua minun luonani niin pitkään kuin pystyi. Olen esittänyt omille lapsilleni pyynnön, että joku heistä ottaisi vuorollaan minut jouluisin vastaan. Tänä jouluna menen Eemelin perheen luokse Espooseen pariksi yöksi.

Siskoni Kaisan kanssa olemme haaveilleet viettävämme joskus joulun kahdestaan. Voisimme mennä jouluksi hotelliin vailla mitään velvoitteita, söisimme hummereita ja muita herkkuja. Kaisa ei osaa laittaa ruokaa ja minä taas olen tehnyt sitä elämäni aikana enemmän kuin laki sallii.

Jäin eläkkeelle 63-vuotiaana kesällä 2018. Nautin arjen vaivattomuudesta ja asun kerrostalossa, 200 metrin päässä Porvoon torilta.

Porvoon keskustaan nousee joulutori ensimmäistä kertaa kioskeineen ja karuselleineen. Se on hyvä. Sillä kun kaupunkiin saadaan houkuteltua turisteja, he kyllä poikkeavat sen eri puolilla ja aikakausilla.”

Ranta-aitat maalattiin punamullalla 1700-luvun loppupuolella, kun kuningas Kustaa III vieraili. © Harri Vaskimo

Porvoon kuuluisat ranta-aitat maalattiin punamullalla 1700-luvun loppupuolella, kun kuningas Kustaa III vieraili. © Harri Vaskimo

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 12/2021

Lue myös: Idyllinen Vanha Porvoo tarjoaa joulun taikaa ja onnen aikaa: Tee ihania joululahjalöytöjä pikkuputiikeissa

X