Loppu lirahtelulle! Näin koulutat yliaktiivisen rakon ja vähennät virtsankarkailua
Lirahtaako housuusi, jos yskit tai naurat? Onko vessassa käytävä tämän tästä? Virtsankarkailua on yleinen ongelma, eikä sitä kannata hävetä.
Yliaktiivinen rakko häiritsee elämää. Kysyimme asiantuntijalääkäriltä 10 kysymystä tiheävirtsaisuudesta ja siitä miten rakon saa kuriin.
1. Mistä johtuu, että jos nauran, yskäisen tai hyppään äkisti, housuihini saattaa lirahtaa?
Kyse on todennäköisesti virtsan ponnistuskarkailusta. Tällöin virtsaa karkaa äkillisessä, ponnistusta vaativassa rasituksessa, kuten hypätessä, nauraessa, aivastaessa tai yskiessä.
Karkaavan virtsan määrä on yleensä pieni, eikä tilanteeseen liity pissahätää.
Ponnistusvirtsankarkailu johtuu virtsaputkea tukevien ja suojaavien rakenteiden heikkenemisestä. Tämä voi johtua esimerkiksi raskaudesta tai synnytyksestä, jolloin lantionpohjan lihakset kuormittuvat.
Muita tyypillisiä syitä ovat leikkaukset ja synnynnäisesti tavallista heikompi kudostyyppi. Lievät ja ohimenevät oireet voivat johtua myös hormonitoiminnasta tai kuukautiskierrosta.
2. Miten lirahtelusta pääsee eroon?
Ylipaino pahentaa miltei aina oireita tai lisää niiden todennäköisyyttä, sillä se voimistaa painetta vatsaontelossa. Ylipainoisella virtsankarkailua helpottaa siksi usein merkittävästi jo 5−10 prosentin painonpudotus.
Laihduttamisen lisäksi tupakoinnin lopettaminen vähentää usein oireita, samoin liiallisen juomisen välttäminen, ummetuksen hoitaminen ja lantionpohjanlihasten harjoittelu.
3. Miten lantionpohjan lihaksia harjoitellaan?
Ensimmäiseksi on tärkeä hoksata pieni liike, jolla lantionpohjanlihaksia supistetaan. Tämän osaa, jos pissatessa pissaamisen pystyy katkaisemaan. Tämä on kuitenkin vain testi, ei harjoitus. Tarvittaessa lantionpohjalihasten löytämisessä voi auttaa fysioterapeutti.
Toimiva harjoitus on esimerkiksi supistaa lantionpohjanlihaksia tuolilla istuessa, nousta seisomaan ja pitää supistus seistessä viiteen laskemisen ajan. Tämän jälkeen voi rentoutua ja istua alas. Yhteensä harjoitus toistetaan 5−8 kertaa. Oleellista on, että harjoituksista tulee elämäntapa: ensimmäisen kolmen kuukauden aikana jumppaa on hyvä tehdä vähintään viisi kertaa viikossa, tämän jälkeen pari kolme kertaa viikossa.
Jokaisen naisen olisi tärkeä aloittaa säännöllinen lantionpohjanlihasten jumppa viimeistään synnytysten jälkeen. Tämä ylläpitää lihaskuntoa, ja toisaalta lantionpohjan lihasten harjoittelulla on yleensä positiivinen vaikutus seksielämään ja yliaktiivinen rakko pysyy kurissa.
Lue myös: Helpot ohjeet lantionpohjan jumppaan! Treenaa lantionpohja kuntoon näillä liikkeillä
4. Voiko lirahtelu loppua niin, että hyppiminen on taas mahdollista?
Suurimmalla osalla naisista virtsa karkaa esimerkiksi trampoliinilla hyppiessä, jos rakko on täynnä. Ennen hyppimistä kannattaa siis käydä vessassa.
Lievä lirahtelu paranee yleensä lihasharjoittelulla ja elämäntapamuutoksilla. Osalle apua erityistilanteisiin, kuten urheiluun, tuo tukirengas, joka asetetaan emättimeen tukemaan virtsaputkea. Rengas soveltuu lisäavuksi myös silloin, jos lantionpohjajumpan on vasta aloittanut, eikä se vielä tehoa.
Hankalimmissa tilanteissa voidaan tarvita nauhaleikkaus, joka tuo avun 9:lle potilaalle 10:stä. Leikkauksessa virtsaputken alle asetetaan verkkomainen nauha, joka tukee virtsaputkea ponnistustilanteessa.
5. Miksi virtsa karkaa ennen kuin ehtii vessaan?
Tällöin on yleensä kyse yliaktiivisesta rakosta eli pakkoinkontinenssista, jolloin virtsarakon seinämän lihakset supistelevat liian herkästi. Tällöin vessassa on käytävä pahimmillaan vartin tai puolen tunnin välein, vaikka virtsarakko ei olisi läheskään täysi.
Toisinaan vessahätä voi tulla niin nopeasti, että hyvästä yrityksestä huolimatta virtsa karkaa jo vessan ovella.
Jos tilanne äityy pahaksi, se voi rajoittaa sosiaalista elämää niin, että esimerkiksi teatteriin tai konserttiin lähtemisen sijaan jää mieluummin kotiin. Työssäkäynnistäkin voi tulla vaikeaa.
Yliaktiivisen rakon pohjimmaista syytä ei tiedetä, mutta sille altistavat esimerkiksi virtsatulehdukset, limakalvojen oheneminen ja jotkut lääkkeet sekä diabetes ja muut hermoihin vaikuttavat sairaudet, kuten MS-tauti ja Parkinsonin tauti.
6. Lisäävätkö vaihdevuodet virtsankarkailua?
Ikääntyminen altistaa virtsankarkailulle. Estrogeenitason lasku vaihdevuosien jälkeen johtaa emättimen ja virtsateiden limakalvojen ohenemiseen. Tämä voi aiheuttaa pakkoinkontinenssia ja lisätä tulehdusriskiä.
Vaihdevuosien jälkeen paino pyrkii usein nousemaan, ja virtsankarkailu voi johtua myös siitä.
7. Miten yliaktiivisen rakon saa kuriin?
Ensimmäinen hoitokeino on rakon kouluttaminen. Lääkehoitona käytetään rakon tahdosta riippumattomaan lihakseen vaikuttavia lääkkeitä. Mikäli vaihdevuodet ovat takana ja limakalvot ovat ohentuneet, voi oireita lievittää estrogeenia sisältävä paikallishoito. Hyviä emättimen kautta käytettäviä estrogeenivalmisteita saa apteekista ilman reseptiä.
8. Miten yliaktiivinen rakko koulutetaan?
Yliaktiivisen rakon kouluttaminen tarkoittaa, että kun vessahätä tulee, pissaa pidätetään aluksi esimerkiksi viisi minuuttia ennen vessaan menemistä. Vähitellen pidätysaikaa voi lisätä kymmeneen minuuttiin.
Keino on tehokas, mutta vaatii sinnikkyyttä. Vessakäyntien määrän pitäisi vähentyä viimeistään muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen. Normaalina vessassa käynnin välinä pidetään useimmiten kolmesta neljään tuntia.
9. Milloin yliaktiivinen rakko vie lääkäriin?
Silloin, jos virtsankarkailu haittaa arkea. Toisinaan potilas voi kärsiä sekä ponnistusinkontinenssista että yhtä mittaa vessassa käymisestä. Joskus taas ongelma voi olla se, ettei rakko tyhjene kunnolla tai vuotaa, kun on täynnä.
Gynekologit ovat naisten virtsankarkailun asiantuntijoita. Asiaan perehtynyt yleislääkäri osaa yleensä tehdä perustutkimukset, tarvittaessa hän voi ohjata gynekologin vastaanotolle.
Juuri ennen lääkäriin menoa ei kannata käydä vessassa, koska tutkimuksessa tehdään yleensä yskäisykoe, jossa potilasta pyydetään yskimään makuuasennossa. Koe ei onnistu, jos rakko on tyhjä.
10. Vaivana yliaktiivinen rakko. Kuinka paljon vettä kannattaa juoda vuorokaudessa?
Nykyään ihmisiä kannustetaan juomaan nesteitä mahdollisimman paljon päivän aikana. Lääketieteellisesti ylenpalttisesta vedestä ei ole kuitenkaan hyötyä, päinvastoin.
Etenkään virtsankarkailusta kärsivän ei kannata pitää koko päivää vesipulloa käden ulottuvilla. Nyrkkisääntönä pätee, että noin puolitoista litraa nestettä – esimerkiksi kahvi, tee ja maito mukaan lukien − riittää hyvin, sillä keho saa nestettä myös hedelmistä ja muusta ruoasta.
Jos vaivana on yliaktiivinen rakko, päivittäisen nesteen juontimäärän kohtuullistaminen voi helpottaa virtsan karkailua ilman muita hoitoja. Jos on menossa lääkäriin virtsankarkailun takia, kannattaa siksi jo etukäteen täyttää virtsapäiväkirjaa, johon merkitsee kahden päivän ajalta kelloaikojen kanssa kaiken nauttimansa nesteen ja mittaa kaiken virtsatun virtsan.
Asiantuntijana synnytys- ja naistentautiopin dosentti Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.
Artikkelia on muokattu 11.12.2023