Kärsitkö virtsankarkailusta? Ikävän vaivan saa kuriin – Lue asiantuntijan neuvot

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© istock
Onko virtsankarkailuun vain alistuttava? Ei onneksi – gynekologi Kirsi Kuismanen vastaa yleisimpiin kysymyksiin ja kertoo, miten vaivaa voi suitsia.

1. Minulta lirahtelee pissaa housuun aivastaessa ja juostessa. Mistä on oikein kysymys?

Kyse on ponnistusvirtsankarkailusta eli ponnistusinkontinenssista. Virtsaa karkaa, kun virtsarakkoon kohdistuva vatsaontelon paine on suurempi kuin lantionpohjan ja virtsaputken kannatteleva voima. Tukirakenteet ja virtsaputken sulkijalihas eivät ole siis riittävän vahvoja pitämään virtsaa rakossa.

Pahimmillaan pissaa voi lirahdella jopa kevyessä kävelyssä.

2. Joskus saattaa myös yllättäen iskeä hirvittävä pissahätä ja hyvä, että vessaan ehtii. Mistä tässä on kyse?

Kyse on pakkokarkailusta eli pakkoinkontinenssista. Virtsarakon täyttyessä sen seinämissä olevat reseptorit aistivat rakon venymisen ja ilmoittavat aivoille virtsahädän tunteesta.

Hankalimmillaan pakkokarkailu tarkoittaa sitä, että virtsarakko tyhjenee tahattomasti ennen kuin edes ehtii vessaan. Toisin kuin ponnistuskarkailussa, pakkokarkailussa virtsaa voi tulla paljon, sillä rakko saattaa tyhjentyä kokoaan.

Usein käytetään termiä yliaktiivinen rakko, kun hädän tunne tulee usein, vaikka rakossa olisi vain vähän virtsaa. Aina virtsa ei välttämättä karkaa, vaikka ei vessaan pääsisikään.

3. Minulla taitaa olla sekä ponnistus- että pakkokarkailua. Onko se tavallista?

Kyllä se on aika tavallista, erityisesti vaihdevuosien jälkeen. Kun mukana on piirteitä molemmista, puhutaan sekamuotoisesta virtsankarkailusta.

Nuoremmille naisille on tyypillisempää niin sanottu puhdas ponnistusvirtsankarkailu. Iän myötä pakkokarkailu yleistyy siinä rinnalla. Se, että on vain pakkokarkailua, on harvinaisempaa.

4. Miten vakavista vaivoista on kyse?

Ei vakavista, mutta elämänlaatua heikentävistä kyllä. Paljon riippuu ihmisestä itsestään. Toinen käyttää pikkuhoususuojia eikä häntä haittaa, vaikka joskus vähän lirahtelee. Toinen taas haluaa juosta maratonin ja kärsii valtavasti siitä, jos pissaa lirahtelee housuihin.

Yleensä pakkoinkontinenssin koetaan huonontavan elämänlaatua enemmän kuin ponnistuskarkailun, mikä on ymmärrettävää. Hillitön pissahätä kun voi yllättää missä ja milloin vain.

5. Mitkä asiat altistavat virtsankarkailulle?

Ponnistusvirtsankarkailulle altistavat raskaudet, synnytykset, ikääntyminen, tupakointi, ylipaino ja ummetus.

Pakkokarkailulle altistavat ikääntymisen ohella tietyt lääkkeet sekä neurologiset sairaudet, kuten MS-tauti, Parkinsonin tauti ja Alzheimer.

Vaihdevuosista johtuva estrogeenin puute heikentää limakalvoja ja vaikuttaa näin ainakin jonkin verran virtsankarkailuun. Emättimeen laitettava paikallisestrogeeni voikin kohentaa virtsanpidätyskykyä.

Merkittävämpi tekijä on kuitenkin vanheneminen ylipäätään – kudokset ikääntyvät ja heikkenevät. Keski-iässä paino alkaa myös usein nousta, mikä haittaa koko lantionpohjan toimintaan.

Virtsankarkailu on kiusallinen vaiva.

© iStock

6. Mitä voisin itse tehdä tilanteen hyväksi?

Jos sinulla on ylipainoa, laihduta. Jos kärsit ummetuksesta, hoida se kuntoon, sillä toistuva ponnistelu heikentää lantionpohjaa. Suolen toimintaa vauhdittavat runsas kuitujen syönti, liikunta ja vedenjuonti. Vettä kannattaa juoda kohtuudella. Pari litraa päivässä on hyvä määrä.

Jos tupakoit, lopeta. Tupakka vaikuttaa epäedullisesti verenkiertoon ja kudoksiin. Lisäksi tupakoitsijoilla on usein krooninen yskä, joka rasittaa lantionpohjan lihaksia ja voi aiheuttaa ponnistuskarkailua.

Virtsapakko-oireita voivat aiheuttaa myös hiilihappojuomat, kahvi, tee, mausteiset ruuat, alkoholi ja kylmä ilma. Jos yhdistät oireesi johonkin näistä, välttele niitä.

7. Onko liian myöhäistä aloittaa lantionpohjan lihasten jumppa?

Koskaan ei ole liian myöhäistä. Lantiolihasten kuntoutus auttaa useimmiten ainakin jonkin verran on kyse sitten lievästä ponnistus- tai pakkokarkailusta. Vaikeaa karkailua jumppa harvoin poistaa.

Monella naisella on kokonaan hukassa lantiolihasten koordinaatio. Ensin lihakset on löydettävä ja sitten niitä voi alkaa treenata. Suosittelen lämpimästi asiantuntevan fysioterapeutin ohjausta. Ohjeita on toki tarjolla myös internetissä.

Fysioterapeutti voi mitata lihasten puristusvoiman, opettaa tekniikan lantionpohjan lihasten jumppaan ja varmistaa, että teet sen oikein.

Kun lantionpohjan lihakset ovat kunnossa, ne auttavat ehkäisemään myös ulosteenkarkailua sekä kohdun ja emättimen laskeumia.

8. Miten muuten virtsankarkailua voi suitsia?

Lievän pakko-oireen ensisijainen hoito on niin sanottu rakkokoulutus. Tavoitteena on pidentää virtsaamisväliä ja parantaa virtsanpidätyskykyä.

Normaali virtsaamisväli on 3–4 tuntia eli noin 4–8 kertaa vuorokaudessa. Kun sinulle tulee tarve mennä pissalle, pidättele vielä 10–15 minuutin ajan. Pidennä odotteluaikaa 15 minuuttia viikon välein. Virtsaamispäiväkirjan avulla voit seurata edistymistäsi.

9. Auttavatko lääkkeet virtsankarkailuun?

Pakkokarkailua voidaan hoitaa lääkkeillä, jos vaiva haittaa elämää eivätkä muut keinot auta. Lääkehoito tähtää siihen, että virtsarakon venymisestä johtuva pissahädän tunne heikkenee. Hoidossa käytetään kahden erilaisen lääkeryhmän lääkkeitä.

Useimmille löytyy kokeilemalla sopiva lääkitys. Kannattaa muistaa, että voi viedä jopa viikkoja ennen kuin lääke alkaa tehota. Moni jättää lääkityksen kesken liian aikaisin.

Jos sopivaa lääkitystä ei vain löydy, voidaan pakkokarkailua hoitaa botuliinipistoksilla. Ne lamaavat pakko-oiretta tehokkaasti, mutta saattavat tilapäisesti veltostuttaa virtsarakkoa.

10. Milloin leikkaushoito on tarpeen?

Ponnistuskarkailua voidaan hoitaa leikkauksella, jos painonpudotus ja lantionpohjan fysioterapia eivät auta.

Kyseessä on niin sanottua nauhaleikkaus, jossa keinomateriaalilla tuetaan virtsaputken alla olevaa tukirakennetta. Menetelmiä on käytössä kaksi: toisessa tehdään pienet haavat emättimen lisäksi häpyluun yläpuolelle, toisessa alemmas reiden tyveen. Nauha viedään paikallispuudutuksessa asettimen avulla paikalleen siten, että se ponnistaessa tukee virtsaputken keskiosaa.

Joillakin potilailla uusiutunutta ponnistusvirtsankarkailua voidaan hoitaa virtsaputken kautta laitettavilla, virtsaputkea kaventavilla pistoksilla.

Asiantuntijana gynekologi Kirsi Kuismanen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Juttu on julkaistu Vivassa 9/2017.

Miehilläkin lirahtaa:

Miehillä virtsanpidätyksen häiriöt ovat nuorella aikuisiällä ja keski-iässä harvinaisia. Vanhemmiten virtsan pidätyksen häiriöt kuitenkin lisääntyvät.

Yleisin ongelma miehillä on pakkoinkontinenssi, jolloin virtsaa karkaa äkillisen virtsaamispakon yhteydessä. Kuten naisillakin, tämä on yleensä osa yliaktiivisen rakon oireyhtymää, johon liittyy myös tihentynyt virtsaamistarve ja virtsaamispakko ilman virtsan karkailua.

Miehen virtsankarkailun syynä voivat olla monet tekijät: vanhenemisen mukanaan tuomat muutokset, eturauhasongelmat, häiriöt suolen toiminnassa, erilaiset sairaudet ja lääkkeet.

Elintavoilla voi helpottaa tilannetta. Kahvin, teen ja alkoholin käyttöä kannattaa vähentää ja ylipainoa pudottaa.

Lantionpohjan lihasten voimistelu voi auttaa, kun pidätysongelman taustalla on rakon sulkijamekanismin heikentyminen.

Virtsankarkailun syy kannattaa aina selvittää lääkärikäynnillä.

Lääkekirja Duodecim

X