Mikä suojaa influenssalta parhaiten pahimpaan flunssa-aikaan? Mistä tartunnan tunnistaa? Näin vastaa infektiolääkäri

Jaa kaverilleTilaa Seura
Influenssan ennaltaehkäisy
© ISTOCKPHOTO
Influenssa-aalto on jo rantautumassa Suomeen. Sen laajuutta ja vakavuutta on vaikea ennustaa, mutta tautiin voi vielä varautua.

1. Miten välttyä influenssalta, kun epidemia jo riehuu ympärillä?

Influenssavirus tarttuu joko pisara- tai kosketustartuntana, jolloin siltä voi koettaa suojautua huolehtimalla käsienpesusta ja yskimishygieniasta.

Kädet pestään aina kun tullaan ulkoa sisälle, ennen ruokailua ja ruuanlaittoa, vessakäynnin jälkeen, ja kun koskee samoja pintoja tautiin sairastuneen kanssa.

Sairaalamaailmassa käytetään käsihuuhteita, ja niitä voi käyttää kotonakin. Saippuapesu on kuitenkin kotioloissa paras keino huolehtia käsien puhtaudesta.

Käsiä pitää hangata kunnolla sormenpäitä ja -välejä unohtamatta – pelkkä pikainen huuhtaisu ei riitä. Kädet pitää myös kuivata kunnolla.

Hyvä yskimishygienia tarkoittaa, että ei yskitä tai aivastella muita ihmisiä kohti, vaan kertakäyttöiseen nenäliinaan, joka heitetään sen jälkeen roska-astiaan. Ellei nenäliinaa ole saatavilla, yskitään kyynärtaipeeseen. Yskimisen ja nenän niistämisen jälkeen pestään aina kädet.

2. Millaista tautia tänä talvena odotetaan?

Yhdysvalloissa vuoden alussa todetut influenssatapaukset ovat olleet vaikeusasteeltaan tavanomaisia. Pohjois-Amerikassa taudinaiheuttaja on ollut lähinnä AH1N1-virus. Euroopassa influenssaa ovat aiheuttaneet sekä AH1N1-virus että AH3N3-virus. Myös meillä jo todetuissa tautitapauksissa on löydetty molempia viruksia, mutta suurimmassa osassa taudin aiheuttaja on ollut AH1N1-virus.

Nyt ei liene tulossa mitenkään tavallista hankalampi influenssatalvi, saati pandemia. Pandemiassa on kyse epätavallisen voimakkaasta, uuden influenssa A-virustyypin aiheuttamasta influenssa-aallosta, joka leviää nopeasti ympäri maapallon. Se tulee muutaman vuosikymmenen välein.

3. Kannattaako vielä ottaa rokote?

Rokotteesta on hyötyä, vaikka influenssaepidemia olisi jo saapunut. Rokotteen suoja syntyy viikossa parissa, mutta epidemia kestää useita viikkoja.

Influenssaviruksia on kahta päätyyppiä, A ja B. Yleensä A-virus rantautuu ensin ja B-virus myöhemmin, jolloin rokote ehtii antaa suojaa ainakin jälkimmäisiä vastaan.

Maksuttoman kausi-influenssarokotteen saavat muun muassa yli 65-vuotiaat, pitkäaikaissairaat, raskaana olevat naiset ja alle seitsemänvuotiaat lapset.

4. Suojaako viime syksyllä annettu rokote nyt liikkuvilta viruksilta?

Syksyllä 2018 käyttöön otettu rokote on ns. nelivalenttinen rokote, joka sisältää kahta A- ja kahta B-virusta. Se suojaa molemmilta Yhdysvalloissa ja Euroopassa taudin aiheuttaneilta A-ryhmän viruksilta. Tosin viime vuosina rokotteiden antama suoja on ollut selvästi heikompi AH3N3-virusta kuin AH1N1-virusta vastaan. Jälkimmäiseen tämän uuden rokotteen pitäisi purra hyvin tehokkaasti.

Kannattaa muistaa, että vaikka rokote ei estäisi tautia, sen saaneella tauti on yleensä lievempi.

5. Miksi myös nuoren ihmisen kannattaa ottaa rokote?

AH1N1-virus on viimeisimmän pandemian aiheuttaneen viruksen, sikainfluenssaviruksen, jälkeläinen. Sikainfluenssa oli nimenomaan nuorempien, työikäisten ihmisten tauti. Vaikka siihen sairastui tavallista enemmän nuoria, tauti ei meillä ollut nuorilla tavallista vaikeampi.

Influenssarokotetta suositellaan ensisijaisesti iäkkäille ja perussairauksia sairastaville henkilöille. Heille influenssa voi olla tappava tauti.

6. Millaisissa paikoissa influenssavirus viihtyy?

Influenssan saa helpoiten paikasta, jossa liikkuu paljon ihmisiä, kuten lentokentiltä ja julkisista liikennevälineistä. Tauti itää yhdestä neljään vuorokautta, eli se puhkeaa varsin nopeasti virukselle altistumisen jälkeen.

Yleensä ensimmäiset influenssaan sairastuneet ovat varusmiespalveluksessa olevia henkilöitä tai laitoksissa hoidettavia vanhuksia.

7. Mistä tartunnan tunnistaa?

Influenssa voi olla lievä, jolloin sitä ei juuri erota tavallisesta flunssasta. Tyypillisesti se kuitenkin aiheuttaa voimakkaat oireet: kovan kuumeen, päänsäryn, kurkkukivun, lihaskipuja, yskää ja yleisen huonovointisuuden.

Flunssassa oireet tulevat usein hitaasti, mutta influenssa tekee nopeasti hyvin sairaan olon. Influenssapotilas ei jaksa puuhailla kotona, eikä edes mieti työntekoa.

8. Voiko taudin pahenemista estää?

Influenssan hoitoon on olemassa kaksi lääkettä, oseltamiviiri ja tsanamiviiri. Ne on tarkoitettu vakavasti sairaiden potilaiden hoitoon, tai potilaiden, joiden perussairautta korkeakuumeinen infektio voi pahentaa. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa sydän- ja keuhkosairaudet ja munuais- ja maksasairaudet.

Lääke ei paranna, mutta se lyhentää taudin kestoa yleensä vuorokaudella. Se pitää kuitenkin aloittaa nopeasti ensi oireiden tultua. Jo parin vuorokauden odottelu heikentää merkittävästi lääkkeen tehoa.

Usein viruslääkitys määrätään potilaille, joilla on laboratoriotutkimuksella varmistettu influenssa. Influenssaepidemian aikana se voidaan aloittaa myös influenssaan sopivien oireiden perusteella ilman laboratoriovarmennusta. Näin voidaan tehdä henkilöille, joilla on vaikeaoireinen tauti tai suurentunut riski kehittää terveyttä uhkaava influenssa.

9. Miten influenssaa hoidetaan kotona?

Hoito on oireiden hoitoa, eli lepoa ja nesteen nauttimista. Kuumetta kannattaa alentaa kuumelääkkeellä. Kova kuume kuluttaa elimistöä, joten siitä on turha kärsiä.

Lääkäriin pitää lähteä, jos hengittäminen vaikeutuu, rinnan alueella tuntuu kipua tai yleisvointi huononee niin, etteivät jalat enää kanna.

Vaikka oireet olisivat lievät, influenssapotilaan kannattaa pysytellä kotona, ettei tauti pahene. Töihin menemällä hän vain tartuttaa muut. Influenssa tarttuu herkimmin kolmen, neljän ensimmäisen sairauspäivän aikana, mutta se voi tarttua jo päivää ennen kuin oireet ilmaantuvat. Viikon kuluttua ei tartuntavaaraa pitäisi olla.

10. Kuinka pian influenssan jälkeen on taas kunnossa?

Influenssan oireet kestävät viikon ja enemmänkin. Vaikka oireet ovat ohi, ihminen ei ole heti entisessä vedossaan.

Liikkeelle lähdetään vähitellen. Liikkuja aloittaa paluun harrastukseensa kävelylenkeillä, joiden tehoa ja pituutta voi lisätä asteittain. Juoksulenkin tai hikijumpan aika on vasta, kun tuntee itsensä kunnolla terveeksi.

Liian rivakka liikkeellelähtö kostautuu usein jälkitauteina. Jos jo paranemassa oleva tauti muuttuu huonompaan suuntaan, on silloin yleensä kyse bakteerin aiheuttamasta jälkitaudista.

Jälkitaudit, kuten keuhkokuume, voivat olla hyvinkin pahoja ja johtaa jopa kuolemaan, joten niitä ei pidä vähätellä.

Asiantuntijana infektiolääkäri Pertti Arvola, Tampereen yliopistollinen sairaala.

X